10 hassua kysymystä

*Chloe tuoksu saatu

Bongasin Zaza's Petals blogista kivan haasteen "10 hassua kysymystä". Tässä haasteessa on hieman poikkeuksellisia kysymyksiä, joten oli kiva lähteä vastaamaan haasteeseen. 

1. Imetkö hiuksiasi?

En ole koskaan imenyt hiuksia tai pitänyt hiuksia hermoleluina. Purin kyllä kynsiä 19-vuotiaaksi asti, mutta kun luin "Eleet ja ilmeet kertovat" kirjasta, miten kynsien pureskelu on signaali muille epävarmuudesta, siinä kohden tahdonvoimaa löytyi niin paljon, että vaihtoehtoisesti kynsien pureskelun kauhea koukku tai muille paljastuminen, niin muille paljastumisen pelko voitti. 

Mikä kaikki tuntuu nyt ihan hullulta, mitä väliä, että on välillä epävarma, jokainen meistä tuntee epävarmuutta ja omalle epävarmuudelle tai epävarmalle tilanteelle voi nauraa. 

On niin jänniä nämä kasvojen menettämisen pelot, tunteet joita vieläkin tunnen vieraampien ihmisten parissa. Sanotaanko, että mieluusti jopa välttelen ihmisiä, jotka tuntuvat hieman "pelottavilta" ja kasvojen menettämisen vaara on. Tyyppejä, jotka katsovat nenänvartta pitkin, kun hölmöilet, jotka ovat nostaneet itsensä jollekin ihme jalustalle. 

2. Petaatko pedin joka aamu?

Vielä ihan pari vuotta sitten aina petasin. Aina. Sitten muutimme syrjäiseen leffahuoneeseen, eikä meidän makkarin oven ollessa auki, makkari näy muualle tai muille.

Eli tässäkin päästään teemaan "mitä muut ajattelee." Eli petasin muiden takia ja siistimmän yleisilmeen takia, ettei  muut pidä huithapelina. Voi elämä, tätä elämää. Nyt petaan, jos vieraita tulee eli ulkokultaisuuden vuoksi.

Eräs ystäväni sanoi muutamia vuosia sitten, "mitäh petaatko aina sänkysi, sehän on maailman turhinta hommaa." Tähän ystävän "viisauteen" tukeudun aina, kun laiskottaa. Eli onko suorittaminen tärkeää ja mitä teen itseni ja mitä taas vain muiden vuoksi.

3. Mikä on suosikkilaulusi?

Noh kaikista maailman biiseistä olisiko se nyt sitten vaikka Abban "Gimme! Gimme! Gimme!, johon en ole tänäkään päivänä kyllästynyt ja joka saa jalat letkeäksi ja hyvälle tuulelle. Mutta määritteleekö tämä kipale jotenkin omaa persoonaani, tunteeko joku nyt tämän biisivalinnan vuoksi meikäläisen nyt paremmin, niin en usko. 

Rehellisesti sanottuna tälläisissä kysymyksissä ei ole päätä eikä häntää, sillä eihän kenelläkään voi olla vain yhtä suosikkilaulua vai voiko?

4. Mitä mietit, kun istut yksin autossa?

Anteeksi, mutta tämäkin on hassu kysymys. Siellä autossa tulee mietittyä milloin mitäkin ja kaikkea maailman väliltä ja mikä on milloinkin akuuttia. 

Autossa ja suihkussa tapahtuu sellainen asia, että mieli todellakin alkaa vaeltamaan moneen asiaan. Autossa ja suihkussa viipyillessä mieli on myös idearikkain, monet blogipostausideat ovat syntyneet kyseisissä paikoissa. Autossa tulee todellakin paljon kelattua, se on niin totta.

5. Mikä keittiötarvike olisit?

En ehkä kestä, miten kukaan voi olla keittiötarvike! No jos oikein pinnistän, niin olisin tietty muki, eikä tarvitse edes arvailla miksi. Jos jonkin syyn takia, niin rakkaudesta aamukahvihetkiin. 

6. Mikä eläin olisit ja miksi?

Siis oikeasti, kuvaako tämä kysymys jotenkin ihmistä ja ihmisluonnetta, no kuulkaas vallan ehkäpä saattaa jopa hieman kuvata.

Vastataan kuitenkin, olisin mukavuudenhaluinen kissa. Jolle ei kelpaa mikä tahansa ruoka,  joka ei tykkää siitä, että pompitaan iholle, joka ei vakuutu liian silmille hyppäävästä innokkuudesta vaan hienovarainen ote on se juttu. Joka on aavistuksen varauksellinen, mutta jonka sydän sulaa kyllä hetkessä, kun joku osoittautuu sydämelliseksi ja aidoksi tyypiksi. Kissa minussa vaistoaa epäaitouden. 

7. Mitä teet, kun olet vihainen?

Ikä on tuonut sen, että olen äärimmäisen harvoin vihainen. Myös sen, että tulee vältettyä tilanteita ja ihmisiä, jotka saavat vihaiseksi. Jos jokin saa vihaiseksi, se on epäoikeudenmukaisuus.

Ihmiset jotka luulevat tietävänsä kaiken ja tietävät täten minunkin asiat, luonteen ja tuntevat minut paremmin kuin itse. Ihmiset, jotka peilaavat ja määrittävät muita ihmisiä, oman subjektiivisen kokeman ja tunteiden kautta eli laput silmillä ja kuplassa asuen ja syntyy epäreilu tilanne.

Epäreiluus saa raivoihin ja joskus, kun olen äärimmäisen raivoissani, tulee itku. En tosin muista milloin näin olisi käynyt, siitä on hurjan pitkä aika.

Väärinkäsitykset myös saa joskus vihaisiksi, kun väärinkäsityksistä tulee sota, eikä ihmiset kysy, varmista tai kuuntele. Ja kyllä sorrun tähän itsekin ja pelkään kysyä asioita suoraan, jos tulee kiperiä tilanteita. Aika monelta riidalta vältyttäisiin, jos ihmiset puhuisivat suoraan, minäkin. 

Huumoriin kätketty ilkeys saa myös vihaiseksi tai alentava kohtelu, molempi epäreilua. Kuinka moni huumorilla piikittelijä kestäisi moista itse. Jos otat herneen nenuun, olet huumorintajuton eli näiden ihmisten kanssa et voi voittaa. 

Alentuva kohtelu on toinen, toisilla on valta käyttäytyä alentuvasti ja jos sanot asiasta, hei tämä ei tuntunut hyvältä, niin toinen suuttuu. Vaikeita nämä. 

Kuuntele, kuuntele, kuuntele ja kohtaa toinen ihminen avoimin sydämin, silloin ei pukkaa vihaisuutta. Älä oleta, äläkä kuuntele mitä muut puhuu, sillä sanansaattajalla saattaa olla ihan omat jauhot pussissa ja agendat. Eli päättele itse ja kohtaa toinen ihminen aidosti, tutustu ennen kuin tuomitset. 

8. Mitä toivot tällä hetkellä eniten itsellesi?

Ajattelen aina itseäni perheen kautta, koska elämme tietynlaisessa symbioosissa eli kaikille tasapainoista ja pitkää elämää. 

Mutta ihan, ihan itselle. Noh enemmän virkeyttä ja että pitäytyisin tässä ruokavaliohommelissa, enkä taas sortuisi, kuten aina sorrun. Lähtökohtaisesti on aika ikävää aloittaa edes mitään elämäntapamuutosta, kun usko omiin vahvuuksiin on nolla ja nolluus on syntynyt vuosien kokemasta ja lipsumisista.

9. Millainen olet humalassa?

En ole ollut olisiko 10 vuoteen humalassa. Mutta eräs on sanonut, että heh olin silloin paljon hauskempi. Eli olin vapautunut, rento, kaikki oli maailmassa mallillaan ja rakastin hurjasti kaikkia ihmisiä, jotka olivat siinä tilanteessa ja rakastin koko maailmaa myös samalla. Onnellinen ja euforinen. 

Myös sählääminen korostui, eli laukut ja lompakot katosivat aika moneen kertaan baarivuosina. Milloin unohtui nakit ja perunasalaatit narikkaan tai visa piikkiin tai kotiavain oli aina kateissa, jonka lopulta vyötin kiinni rinkulalla vyöhön, jotta ainakin kotiin pääsisin, vaikka kaikki muut romppeet olisivatkin kadonneet. Kävin henkilöllisyyden tunnistamisessa baarivuosina kolme kertaa, koska kaikki henkkarit toki katosivat käsilaukkujen ja lompakkojen katoamisen myötä. 

En kaipaa noita aikoja, aika aikansa kutakin vaikka olenkin nyt tylsempää seuraa. 

10. Käytätkö hajuvesia?

Kyllä ja anteeksi tuoksuallergikkojen vuoksi tämä asia. Rakastan pirteitä, hedelmäisiä ja kukkaisia tuoksuja, koska kaiketi olen itse niin löysä ja nuupahtanut. Saan tuoksuista paljon iloa, energiaa ja boostia. Tuoksut vaikuttavat mielentilaan ja kuten olen loputtomiin blogissa kirjoitellutkin, luon tuoksujen kautta tuoksumuistoja.

Ensi kesänä Pariisiin ja reissulla on ihan pakko korkata jokin uusi tuoksu, johon on sitten pullotettu Pariisi. Aina kun Suomen kamaralla avaan tuoksupullon korkin ja tuoksutan Pariisissa käyttämääni tuoksua ja suljen silmäni, voin kuvitella itseni Pariisiin. Aika käteviä matkustusvälineitä ja aikakoneita nuo tuoksut.

Tälläisiä kysymyksiä ja vastauksia tällä kertaa. Blogikamuille heitän haasteen eteenpäin ja teiltä muilta kysyn, löytyikö lainkaan samaistumispintaa ihan mihin vaan kysymykseen?

Oikein iloista ja sydämellistä viikonloppua kaikille. <3 Huomenna meille tulee kissanpentu, yksi yö enää, jee tätä on odotettu. <3