Viime viikon kohokohdat ja hassuja asukuvia!

* Cailap hiuspanta, Maybellinen ripsiväri ja Orklan herkut saatu

Viime viikkoon mahtui kaikkea pientä kivaa ja ihmeellistä. Viikko alkoi kirjailijakohtaamisella ja vietimme iltaa Maria Boreliuksen kanssa. Tästä on tulossa ihan oma juttunsa täällä blogissa, jahka saan luettua Bliss kirjan vielä loppuun. 

Se on pakko sanoa, että ruotsalaiset kirjailijat osaavat hyvät tavat ja jopa suomalaiset mieskirjailijat. Tämä oli kolmas ruotsalaisen naiskirjailijan kanssa viettämä iltama. Aiemmin on tullut vietettyä Leona kirjojen kirjoittajan Jenny Rognebyn kanssa iltaa pakopelihuoneessa, Emelie Scheppin ja suomalaiskirjailja Max Seeckin kanssa viinilasillisella. Tai Matti Laineen kanssa kirjaillassa. 

No millä sitten eroavat monista muista, kohteliaisuudella ja hyvillä tavoilla ja ymmärryksellä ottaa ihmiset huomioon, sillä sehän on myös tärkeä osa heidän markkinointia. Maria Borelius, Max Seeck ja Matti Laine kaikki alkoivat seuraamaan Istagramissa ja kiittelivät tapaamisesta, kuten myös Emelie Schepp ja Jenny Rogneby. Pieni juttu heille, mutta iso juttu heitä kohdanneelle. 

Myös brittikirjailija Peter James kävi kiittelemässä tapaamisesta ja tykkäilemässä monista kuvista. Hyvät tavat, jotkut vaan sen osaa. 

Pikku-Diana on saanut hieman persoonaa ja pyöreyttä nassuun ja ilahduttaa viikon jokaisena päivänä. 

Viisi viikkoa tärkkelyksettömällä ja kaikki lopullisesti kaatui Maybellinen tilaisuudessa kyseisten vohveleiden äärellä. Haistelkaas heh itse sitä vohvelin tuoksua ja pysykää lujana. Noh monilta varmasti onnistuu, mutta ei meikäläiseltä. Maistoin sekä suolaisen ja makean ja onneksi olivat ns. puolikkaita molemmat. Se itsepetos. ;)

Suolaiseen vuohenjuustoa levitteenä, parmankinkkua, pähkinöitä, yrttejä ja hunajamelonia, jopa makuuni parempi kuin makea versio, jossa toffeejädeä, poppareita, suolaista kinuskikaramellikastiketta ja Lontoon lakuja. Jos ymmärsin oikein, kaikki vohvelit olivat gluteenittomia, niin ilmankos ei massuun tullut huonoa oloa kuitenkaan. Ei muuta voi kuin voihkaista, liian hyviä ja käykää maistamassa, aah. 

Menossa mukana @smartgirlcode Niina ja Gingerbiscuit blogin Tiitu. 

Maybellineltä on ilmestynyt uusia sävyjä Super Stay matte punakokoelmaan. Lisäksi huulipunakokoelmaan oli ilmestynyt raikkaita sävyjä. Meikkivoiteiden sarallakin uutta.

Testasin eilen ensimmäistä kertaa uutta Maybellinen ripsaria ja mielestäni ripsarit ovat aina hyviä vasta parin käyttökerran jälkeen. En tiedä mikä se juju on, että ripsareiden pitää heh tekeytyä käytössä. Joka tapauksessa ensikokeilulla voin vakuuttaa, että sai aikaan pitkät ja tuuheat ripset ja kivasti taipuisat ja vielä varsin helppo pestä ripsari pois. Keväämmällä ilmestyy myös vedenkestävä versio. 

Eli oikein kiva uutuus Maybellineltä tämä "The Falsies Lashlift" ripsari, jonka kerrotaan tarjoavan luonnollisempaa, mutta silti varsin samaa efektiä, mitä ripsienpidennykset tai ripsientaivutukset tarjoavat. Kyllä, tämä ripsari menee jatkoon. 

Huippuylläri saapui postitse Disney-mukikamuselta eli kuvan aivan ihana 7-kääpiötä muki saapui ystispäivää ilahduttamaan. Hassuinta oli, että samana päivänä, kun kamu oli laittanut mukin postiin, laitoin minäkin hänelle paketin sukulaatia ja kosme hemmottelua pullollaan. 

Netti voi parhaimmillaan olla maailman posiitivisin juttu ja sieltä voi löytää aitoja ystäviä, joiden kanssa jakaa ilot ja surut ja vielä mukihulluuden.

Viikon resepti meidän teineille. Pekonikanapasta, resepti saatu meidän pojan avopuolisolta. 

Kaksi pakettia pekonia
Yksi paketti kanaa
Ruskista pekonit rapeiksi ja lisää kana ja sipuli
Lisää Creme
Mustapippuria
Lisäsin soijaa
Aikuisille voi lisätä vähän valkoviiniä
Päälle parmesania ja yrttejä nam.

Eilen vietimma laatuaikaa ystäväni kanssa Itiksessä ja on se vaan huimaa ajatella, että olemme olleet ystäviä 30 vuotta! Päätimme lähteä liikkeelle jo aamusella ja mennä klo 11 leffaan katsomaan Pikku naisia Itiksen Luxe-saliin. Aah ne taakse mentävät tuolit ja rahit ja miten jalat ei puudu, eikä peffa vaan leffan katsominen on yhtä miellyttävää, kuin kotisoffalla lötsätessä. 

Sain muuten Cailapilta kyseisen hiuspannan  ja on ollut ahkerassa käytössä. Hiuspanta pelastaa myös huonon hiuspäivän eli kivaa, että pannat ovat tulleet takaisin. 

Uusi versio Pikku naisista oli ihana. Kenties 1/3 leffan alusta meni vuoden -94 Pikku naisia version vertailuun, sillä -94 versio oli ja on täydellinen. Mutta kun lakkasin vertailemasta ja antauduin nauttimaan, oli ihan paras leffanautinto pitkään aikaan.

Muut hahmot, eikä pelkästään Jo, kuvataan myös syvemmin ja pieteetillä, Pikku naisten pinnallisin hahmo Amy on tykättävä ja inhimillinen. Naisten oikeuksia alleviivataan enemmän, feministisiä ajatuksia rivien väleissä, mikä on kunnianosoitus itse kirjailijalle, joka ei olisi halunnut päähahmon kirjassa päätyvän naimisiin, mutta kustantaja sai mielen taivuteltua. 

Meryl Streep on herkullinen Täti March ja Laura Dern äitinä lämmin ja osuva. Kiva oli nähdä Laura Dern tälläisessä roolissa, usein näyttelee aika tiukoissa ja hysteerisissäkin rooleissa. 

Kaikkinensa olen miettinyt, että liikutuksen aste leffassa oli varsin iso ja pidättelin itkua varmaan puolesta välistä leffaa ihan loppun asti. Uusi versio kosketti enemmän, kuin aiempi. Ei kannata vertailla, kummatkin aivan loistavia versioita ja tekevät kunniaa Alcottin Pikku naisille, molempi loistava. 

Pikku naiset olivat niin hyvä, ettei harmita lainkaan mennä tällä viikolla uudelleen tyttären kanssa katsomaan vaan päinvastoin, ihanaa kun sama nautinto odottaa taas. En yleensä jaksa katsoa leffoja moneen kertaan, mutta Pikku naisia ja sarja Ylpeys ja ennakkoluulo ovat mm. parhaita sairastuvan lempeyttäjiä ja flunssaisena tulee nämä aina tiirailtua. 

Sain Orklalta herkkulähetyksen, Hot Rodit ja lakut ja vein ne ystävälleni leffaherkuiksi, koska olen yrittänyt vähentää tätä herkkujen syömistä. Mutta ihanalla kamulla oli taas herkkuja meikäläiselle, joten kaikki nuo jenkkipopparit ahmin kitusiini leffan aikana. Geisha on vielä maistamatta, mutta jos joku on siellä maistanut, niin mitäs pidätte uudesta Geishasta?

Snoopy-mekkoa on ulkoilutettu ahkeraan. Itiksessä on tälläinen oivallinen kuvausseinä, heh sinne siis. Kävimme syömässä Thai Orchidissa, mutta huomasin, että jotain oli vialla, kun ruoka ei normaaliin malliin oikein maistunut ja kappas vatsatautihan se sieltä rymisti ja hyvä kun selvisin kotiin taudiltani. Koko viime yö menikin sitten vessassa. 

Jotain tuli ostettuakin, mutta miten olisin pystynyt vastustamaan Mikki Hiiri-neuletakkia, kun harkinta-aikaakaan ei annettu vaan villatakin yllä oli lappunen, jossa luki "viimeinen mahdollisuus" eli ainoa kappale oli jäljellä. Psykologisesti tuollainen lappunen toimii kuin häkä. 

Koska neuletakki oli vielä omaa kokoa, lämmittävä ja varsin suloinen ja Mikin korvissa vielä mustia paljetteja, niin kyllä se lähti matkaan vaikka aikani mietinkin, että raaskinko ja hei taas  Disney vaate!

Meidän aikuinen tytär oli jättänyt sovitukseen tämän todella kauniin mekon, jossa on pieniä hopeisia kimaltelevia palloja kuvioina. Mutta joku ihastui mekkoon yhtä paljon kuin minä. Mies otti muutaman kuvan, jotta sain lähetettyä tyttärelle, niin Diana rehaa jokaisessa kuvassa mekon sisällä ja liepeillä hullun lailla. 

Tälläinen oli viime viikko? Mikä on lemppari ripsari siellä päässä? Aiotteko mennä katsomaan Pikku naisia tai oletteko jo nähneet? Mitä teidän viime viikkoon kuuluu? 

Oikein sydämellistä uutta viikkoa kaikille. <3

'