Vegeburgereita, sushia ja monenlaisia teräsleidejä

Pääsin ilokseni kokkaamaan Lidlin vegeburgereita Espan kokkikouluun ja arvatkaas mitä, yllä olevassa kuvassa on pikkuserkkuni Heidi Äiti yrittää blogista. Meillä oli aivan huipputiimi, mutta erityisen huippua oli päästä kokkaamaan oman rakkaan sukulaisen kanssa. 

Heidin kanssa molemmat olemme Töölöstä kotoisin ja tästä syystä taisin joskus toimia Heidille lapsenvahtina, ehkä pariin kertaan. Muistan kuitenkin hyvin miten ihastunut olin Heidi-vauvaan, kun viettivät kesää isovaarin kesäpaikassa Sipoossa ja itse taas omien isovanhempien mökillä naapurissa. 

Tästä kesästä ja ihanasta Heidi-vauvasta on myös sellainen syyllisyyden kuorruttama muisto, kun söin salaa kaikki Heidin vanhempien amerikanpastillit. Syyllisyys on jännä juttu ja miten noin tuhman teon voi muistaa vielä viisikymppisenä. Jaoin tämän muiston Heidille kokatessa ja sekös Heidiä nauratti.

Heidi on tehopakkaus, kolmen pienen lapsen äiti, sarjayrittäjä, joskus valittu Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä palkinnolla. Heidissä on kaikkea sitä rohkeutta, yrittäjyyttä, voimaa ja energiaa, mitä taas meikäläisessä ei ole. Olisipa edes hippunen Heidin määrätietoisuutta ja rohkeutta. Heidi on myös erittäin sukurakas ja auttaa kiperän paikan tullen. 

Ilokseni pääsin vielä hehe pottuhommiin hetkellisesti Oi mutsi mutsi Elsan kanssa. Pakko nyt tähän oman pikkuserkun kehujen jälkeen sanoa Elsasta, että Elsa sanoo mitä ajattelee, mutta loukkaamatta. Puhuu itse asiasta, eikä rönsyile asian ulkopuolelle henkilökohtaisuuksiin. Arvostan Elsan rohkeutta nostaa vaikeita asioita esille ja miten kertoo rohkeasti mielipiteensä. Uskaltaisinpa minäkin enemmän. 

Anni Hautalan ohjeilla toteutimme burgereiden täytteet ja miltäs kuulostaa omenatsatsiki tai sienisipulimuhennos hampparin välissä. 

Meidän kokkiryhmä ja potaattiryhmässä oli vielä Juri  Mieskin blogista ja vuoden 2017 Miss Suomi Michaela. Vasemmalla Heidi, Hiljaila blogin Raakel, Beach House Kitchen Heli. Jos ette ole vielä käyneet, niin käykää ihmessä lukemassa Helin mielettömiä reseptejä, varoitus niitä lukiessa ja herkullisen kauniita kuvia katsellessa iskee herkku-ja ruokahimo!

Kokkijengiin kuului vielä valoisa ja aina ystävällinen Tuula Tuula's life blogista. 

Nyt on pakko sanoa, että itse "pihvi", joka ymmärtääkseni sisältää herneitä ja sieniä, toivottavasti meni täysin maaliin, oli loistava. Olen todella ennakkoluuloinen ja välttämättä en ihan vegeruoan ystävä. Pihviä kehuivat kasvisruoan ystävät myös, että paras vegepihvi ikinä eli loistavaa Lidl. 

En syönyt sämpylöitä, mutta hamppariin tuli sämpylöiden lisäksi itsetehtyä tsatsikia ja Anni Hautalan tsatsiki reseptiin tulee omenaa tuomaan kirpeyttä. Cheddaria, fetaa, hummusta, Lidlin chilimajoneesia, herkkusienisipulipaistosta ja yrttejä, ai että mitä herkkua. 

Saatiin pihvit kotiinviemisiksi ja tein miehellenikin ja mieskin ihmetteli, että luulisi lihaksi, jos ei tietäisi paremmin eli mieskin tykkäsi kovasti.  

Ulkoiluttamassa ekaa kertaa Cath Kidston hamosta. :)

Tämä meidän Diana on kyllä oikea suloisuuspakkaus, saattaa nukahtaa minne sattuu ja mihin tahansa asentoon ja vaikka istualleen. 

Eilen oli huippupäivä ystävien kanssa. Kävimme katsomassa Pamela Tolan Teräsleidit ja hemmottelevasti Itiksen Finnkinon Luxe-salissa. Ah ne upottavat tilavat penkit, jotka saa puolimakuuasentoon ja jaloillekin on tuki. Parasta. 

Teräsleidit oli hauska, surumielinen, lempeä, kaunis, koominen, oikea sekametelisoppa, mutta parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka naurettiin aivan älyttömästi, iholle jäi surumielinen tunne meille kaikille. Eipä aikaakaan, kun itse olemme elämän ehtoopuolella ja miten sitten katsoa elämää taaksepäin. Kirpaisi, kun elokuvan päähahmolla oli niin paljon katumisen aiheita, miten ei ole elänyt elämäänsä vaan on elänyt muiden ehdoilla. 

Vanhempana sitä on toki unohdettava itsekkyys, laitettava lapset itsensä edelle, tulee isoja vastuita, elämä ei ole enää huoletonta. Edelleen itselle elämä lasten kanssa on ollut ja on ihan sitä elämän parasta antia ja olen superkiitollinen, että olen saanut niin paljon viettää aikaa kaikkien neljän lapsen kanssa. 

Kristallipalloon, jos nyt jo katsoisin, takana on mitä parhain elämä, sillä jos mitä olen aina eniten halunnut, olla äiti ja löytää mahtavan tyypin rinnalle lapsia kasvattamaan ja kumppaniksi ja parhaaksi ystäväksi. Nämä kaikki on toteutunut ja elämä on antanut runsaudensarvestaan paljon. 

Leffassa on aina rakkaan ystävän Ninan kutomat anelmaiset. Nämä lämmittää pohkeesta asti ja ovat kauniit ja rakkaudella kudotut ja annetut. Nämä villasukkaliinit merkitsee todella paljon ja käytän säästeliäästi leffoissa vain, jotta pysyvät hyvinä vuosia. 

Neljän viikon tärkkelyksettömän jälkeen olin luvannut itselleni, että kamujen kanssa sitten repäistään ja nautitaan sushit ja sun muut. Kyllä maistui hyvälle ja massu ei tullut lainkaan kipeäksi. Eipä jaksanut ahmia sitä 25 sushia hehe kuten ennen vaan noin 9 meni ja jopa 4 kevätkäärylettä, koska Thai Orchid ravintolassa on yhdet parhaista kevätkääryleistä joita olen maistanut. Toki en ole koskaan saanut itsetehtyjä, mutta nämä ovat kyllä hyviä ja vielä chiliöljyyn dipattuna.

Kahvien kautta kotiin. Oma sitruunalemonade oli outo. Oli kuin sitruunamehutiiviste, johon ei oltu lainkaan lisätty vettä. Hmmm. lisäsin vettä ja vähän helpotti. Ehkä jotain oli mennyt vikaan juuri tämän limonaadin kohdalla. 

Ihan paras Suomi-leffa aikoihin tämä Teräsleidit. Menkää ihmeessä katsomaan, jos haluatte ripauksen outoutta, siskosten merkillisiä välejä, paljon naurua, kahden aikuisen herkän hetken rakkautta, joka oli hyvin kauniisti kuvattu ja myös syvää pohdintaa siitä, onko eletty elämä ollut hyvä. Vai kadunko elämätöntä elämää. Hyvä muistuttaja, elämä on tässä ja nyt ja siitä pitää nauttia ja ottaa kaikki irti. 

Onko siellä joku nähnyt Teräsleidit leffan jo ja mitä piditte? Luuletko, että sinulle maistuisi vegeburgeri? Mitä teidän viikonloppuun kuuluu? Sydämellistä päivän jatkoa kaikille. <3