Muutama lahja vielä ja jotain ällöä tapahtui ennen joulua!

Nyt on onnellisesti joulu takana ja kummasti alkaa jo tältä haahuilulta kaipaamaan arkirytmejä takaisin. Haahuilu on tosin ollut tervetullutta ja on ollut mukavaa höpinöidä yön pikkutunneille asti. 

Tapaninpäivänä tulivat aikuiset lapset puolisoineen ja vietimme mahtavan illan syvällisiä jutellen. Kyllä taas pohdittiin maapallon tulevaisuutta, elämän syntyä, kuolemaa, kuoleeko ihmiset jonain päivänä sukupuuttoon kuten aikoinaan dinosauruksetkin. Aina kun eläinpopulaatio kasvaa liian suureksi, tapahtuu luonnonmukaista harvennusta, näin käynee meille ihmisillekin. Jutut meni syvälle, muttei synkälle tielle. Oli mielenkiintoista pohtia mikä oli se kehityksen vaihe, joka on johtanut ihmisen tähän nykyiseen oravanpyörään. 

Muksuilta tuli ihania lahjoja. Aikuiselta tyttäreltä yllä oleva Indiskan muki, hihi jo toinen muki tänä jouluna. Geisha konvehteja, joista mieleen tuli muisto, kun tytär oli pienempi ja joskus koulusta tullessa toi omilla rahoilla ostetun Geisha patukan, mikä oli liikuttavaa ja sydäntä sykähdyttävää. Ihana tytär. 

Ystävä toi purkkihullulle 30 vuotta vanhan aivan mielettömän kaakaopurkin. Naureskeltiin siinä samalla, että 30 vuotta on todella pitkä aika, mutta apua 30 vuotta sitten oli 90-luku. Kääks ja sehän oli vasta eilen. 

Pojan puoliso oli tehnyt meille kauratyynyt, mikä oli aivan mahtavaa, sillä omaan anopilta saatuun kauratyynyyn on tullut reikä.

Kahvimukihöperölle kahvimukikuosilla ja perhokalastusta harrastavalle miehelle uistinkauratyyny. Olen jo käyttänyt näitä, sillä valvominen toi mukanaan päänsärkyä. Ihan parasta jomottaville lihaksille, päänsärkyyn tai kun flunssassa aina särkee niskaa. Ei ole elämää ilman kauratyynyä. 

Kyllä moitittiin huonoa tuuria, sillä päivää ennen aattoa alkoi jääkaappi taas löyhkäämään juustonaksuoksennukselle. Vanhastaan jo tiedettiin mikä on vialla eli jääkaapin takana olevaan säiliöön on kertynyt vettä ja jääkaappiällötystä.

Aikaa ei ollut ennen aattoa irrottaa jääkaappia tiukasta kolostaan ja alkaa puhdistamaan tuota haisulootaa ja tyhjentämään jääkaappia. Aattona meillä tuoksui sitten monet tuoksukynttilät ja raikastimet ja joulupäivänä ryhdyimme useamman tunnin hommaan. Menihän se joulupäivä niinkin. Sillä samalla kun tuo haisuloota oli putsattu, niin totta kai kannatti pestä koko jääkaappi ja jääkaapin hyllyt. 

Voin vaan sanoa, että tuo jääkaapin poistovesiaukon lootan näky oli jälleen hyytävän ällöttävä. Olen tästä aiheesta kirjoittanut aiemmin postauksen ja ehkä taisin jopa kuvata silloin tuon karmaisevan lootan, mutta en kyllä tällä kertaa pystynyt, huh kauhistus mikä näky ja haju. Oikeasti kuin homehtunut juustonaksukasa, jonka päälle olisi vielä oksennettu juustonaksuoksennusta. Yök. 

No nyt on hyvän tuoksuinen jääkaappi ja puhdas ja taas kerran muistutus siitä, että muista itse putsata tuo takana oleva laatikko kerran vuodessa, eikä ennen kuin se alkaa löyhkäämään kaatopaikalta ja kalanraadoilta. Loppupeleissä tuli vielä älyttömän hyvä fiilis jääkaapin siivoamisesta, joka olisi ollut edessä muutenkin. 

Savukalasta tehtiin lohipastaa nuorisolle ja samalla hieman lihapiirakkaa kylkeen. Lihapiirakasta tulee erityisen makoisaa, kun laittaa pussillisen juustoraastetta lihariisiseokseen ja myös pari ruokalusikallista kermaviiliä. Mehukasta ja maukasta. 

Oli niin kiva tapaninpäivä vaikka löyhkäävän jääkaapin vuoksi joulupäivä oli hieman hanurista. Miten siellä, vieläkö maistuu jouluruoka vai ollaanko herkuteltu muilla herkuilla jo? Oletteko te putsanneet poistoaukon säiliötä ikinä?

Sydämellistä viikonloppua kaikille, lähdetään miehen kanssa tästä vähän leffaan ja syömään ja viedään toinen tytär stadiin yökylään. <3