Eilen heräsin suden hetkenä sydämen kovaan läpätykseen, mielen kaappasi tummien ajatusten hyökyaalto ja oma elämä ja koko maailma näyttäytyi kylmässä ja toivottamassa valossa.
Yritin lepyttää hätääntynyttä sieluani, ajatellen rauhoittavia ajatuksia, mutta mieli kiisi höyryveturin lailla, sydämen sykkeen pumpatessa lisää löylyä mustille ajatuksille. Olin neuvoton, mistä ja miksi tälläinen hätä ja toivottomuus? Syväluotailin tajuntaani samalla, kun ajatukset löivät mieleen solkenaan toivottomia ajatuksia, oliko purkamattomia paineita, ahdistuksia joita olin työntänyt syrjään? Olinko vain laastaroinut ja laastaroinut laastarinkin päälle tunteita piilottaen ne?
En päässyt omin ajatuksin eteenpäin, poukkoilin päämäärättömästi murehtien ihmissuhteita, joulua, eläkepäiviä, äitiyttä, kaikkea tekemistäni, jotka yhtäkkiä näyttäytyivät negatiivisessa valossa. En pitänyt mistään tekemästäni, koin olevani huono, surkea, läpimätä.
Mieheni aukoessa unisia silmiäan, sisimmistäni ryöpsähti kaikki sisälle padotut tunteet ja ajatukset, joita olin alitajunnassa itsekin ajatuksista tietämättä pitkään pyöritellyt. Kyyneleet valuivat mieheni paitaa pitkin ja kaikki paineet tulivat ulos. Eläkepäivät, ihmissuhteet, jopa blogiin liittyvät pelot ja tunteet.
Kaiken tullessa mutavyörynä ulos, olo oli jälkikäteen vapautunut ja onnellinen ja kannoin eilen koko päivän mukanani mieheni lämpöä ja rakkautta. Olin hämmennyksissä, mutta kevyin jaloin ja vapaa, olin päästänyt ulos aamuyön herkimmän tuskan.
Suden hetkestä sanotaan, että silloin sudet saalistavat, uni on syvimmillään ja ihminen heikoimmillaan. Oivalsin, että suden hetki voi olla myös tärkeä hetki herättämään patoutuneet pelot ja tunteet. Vaikka tunteet näyttäyvätkin moninkertaisena tuskana, joissa valoa ei näy ja synkkyys on ääretön, voi hetken kautta huomata jotain ensiarvoisen tärkeää, nähdä oman sisimpänsä pahimmat pelot, tuoda ne esille ja saada peiteltyihin pelkoihin helpotusta. Huomata jopa kuinka pieniä ja jopa hassuja kyseiset pelot ovat.
Vieläkin kun kirjoitan kokemaani hetkeä, mieli on herkällä ja silmät kostuvat, hetken tunnetila viipyilee muistissa. Useamman kuukauden tunteiden vapauttava ulospääsy oli merkillinen ja voimakas kokemus.
Miten teillä, heräättekö suden hetkenä, ettekä enää saa unta, näettekö kaikki tavallisimmatkin asiat synkemmässä valossa? Itkettekö helposti, (minä en, vaan pidättelen kaiken sisälläni, myös itkun)? Luulen, että suden hetki saapui, koska ihmisen on välillä itkettävä, pieniäkin surullisia sattumia, joita sisälleen kätkee.
Parhainta torstaita ja toivottavasti en tuonut synkkää harsoa päivän päälle. :)
Deep in the darkest night Maddy Prior
Vähän itkuttaa nyt tämäkin, omalle rakkaalle
tietenkin tämä, vetää kenties imeläksi...
Mutta välillä tämä on tälläistä, tämä elo.
Minä olen perusteellinen karjalainen ja nauran ja itken melkein yhtäaikaa (ovat muuten tosi läheiset tunteet) ja kuljen kesät talvet takki auki ja jalat tukevasti ilmassa. Minulle sudenhetki on aivan vieras käsite.
VastaaPoistaIhanaa kuulla, suden hetkeä en kenellekään suo. <3 Ihana sinä <3
PoistaMinä harvoin herään tunnemylläkän takia (jota itsekin välillä ihmettelen). Kerran heräsin siihen, että itkin hysteerisesti. Silloin luulen, että ne padotut tunteet vaan purkautuivat. Silloin myös oman rakkaan syli auttoi takaisin uneen.
VastaaPoistaHaleja ystis ♡♡♡
Outi varmasti kävi niin ja ihmeellinen on uni ja ihmismieli, korjaa ja myös puhdistaa paljon. Onneksi on miehen rakas syli <3
PoistaHalit <3
Ihan noin voimakasta reaktiota en muista kokeneeni, mutta liki vastaavaa. Ja aina kun ei tuo rakas ole siinä vieressä (töiden takia) lohduttamassa.
VastaaPoistaEilen keitti muuten vain yli. Luulen, että tämä metatyö, mistä viime aikoina on ollut paljon puhetta, vain hyökyi yli äyräiden. Mutta jotenkin helpotti räjähtää, itkeä ja rahoittua. Tänään on ollut parempi päivä :)
Aurinkoa päivääsi Tiia <3
Hienoa ettei ole noin pahoja ja etenkään jos rakas ei ole aina siinä vieressä. <3
PoistaEikö itku olekin puhdistavaa, silläkin on perimmäinen tarkoitus.
Aurinkoa kovasti sinne Tuija <3
Herään usein öisin ja silloin voi olla vaikea nukahtaa uudestaan. Pienetkin vastoinkäymiset muuttuvat isoiksi murheiksi ja ahdistus on suuri. Aamun valjetessa ihmettelen itsekin, miksi olinkin niin ahdistunut yöllä. Ilmeisesti niiden parin aamutunnin aikana kun olen taas nukkunut, net ovat jalostaneet ongelmiin ratkaisuja ja helpotusta.
VastaaPoistaNäin se juuri on ja joskus aamuisin ihmettelee, miksi kärpäsestä tuli niin suuri härkänen. <3 Joskus tulee ratkottua ongelmia ja joskus saa jopa postausidean.
PoistaIhanaa viikonloppua <3
Minulla on taipumus rypeä pohjamutien kautta (ja toisaalta tuntea välillä ihan pakahduttavaa onnea). Tunteet tulevat isosti ja rytinällä... Parhaillaan poden maailmantuskaa - ilmastonmuutos, taloustilanne, maailman levottomuudet yms hyökyvät päälle. Huoh...
VastaaPoistaTsemppiä sinne!!
Naisen elämä on monesti yhtä vuoristorataa ja hormonit varmasti ovat yksi osatekijä, että tunnemme niin vahvasti. Toisaalta en vaihtaisi näitä tunteita poiskaan, toisaalta vanhemmiten tunteet ovat hieman laantuneet. Kenties vanhempana vielä enemmän.
PoistaNyt on niin paljon ahdistusta ja tietotulvaa, että kaikki tieto väkisinkin vaikuttaa alitajuntaan ahdistavasti.
Kiitos kovasti ja samoin sinne Tuula <3
Hei Tiia,
VastaaPoistakuulosta kovin tutulta nuo tuntemuksesi. Olen tällä viikolla pompannut pystyyn joka yö siinä 2-3 välissä ahdistukseen, paniikkin, omaan huonouteen (ainakin sellaiseen tuntemukseen itsestä), itsesyytöksiin, suruun, murheeseen jne. lista on loputon. Järjen ääni itsessäni yrittää rauhoitella, mutta se megalomaaninen musta mieli vaan ottaa ylivallan, eikä siinä oikein auta mikään. Ei ainakaan just sillä hetkellä. Aamupäivään mennessä tiedän kuitenkin jossain syvällä sisälläni, että tämä kamala olo menee ohi jossain vaiheessa, ja muutaman päivän päästä saattaa jo helpottaa, mutta silloin suden hetkenä ei sellaiseen järkeilyyn kykene. Kaikki on vaan mustaa, huonoa, murheellista, ahdistavaa. Eikä oikein itsekään aina tiedä miksi näin suuresti tuntee vain pahaa. Itkemisessä on kyllä jotain helpottavaakin, mutta ei se kaikkea ratkaise. Onko se sitten ajankulku vai mikä on, kun tuo jonkin ratkaisun. Mutta hulluksi sitä melkein luulee tulevansa aina tällasina kausina. No, olipa synkkää...mitäpä muutakaan... Halusin vaan sanoa, että noihin tuntemuksiisi voi varmaan moni samaistua ja tunnistaa, vaikkei se ehkä auta ja lohduta, että jollain toisellakin on huono olla tai vielä huonompi. Ehkä siitä saa kuitenkin jotain selviytymisvoimaa, en tiedä. Toivotaan parasta. Sekin on kyllä klisee. Mutta toivotaan nyt kuitenkin, en muuta keksi! Levollista joulun odotusta! Valoa kohti!
Se musta kaiken tahraava mieli on aivan lohduton, se pilaa kaiken ilonkin. Miksi mieli tekee moisia tepposia, en ymmärrä! On toki käsittelemättömiä tunteita, pelkoja tulevasta, murheita menneestä, mutta silti öisin... Kaiketi sitä päivällä niin paljon teippaa kaiken päälle...
PoistaItku auttaa hetkellisesti ja omalla kohdalla jotenkin isollakin tavalla, koska olen niin kova pidättelemään tunteita ja itkua, niin itku puhdisti paljon. Mutta on aivan lohduton tuo sinunkin tuska ja mikä väsymys kaiken takana ja kierre. Sillä univelkahan lietsoo lisää huonoja unia ja unettomuus on siitä ikävä, että siitä tulee huonon unen kierre. Syön luontaistuote melatoniinia ja olen saanut siitä paljon apua ja voinut jättää sykelääkkeet. Voisiko siitä olla sinulle apua?
Apteekin melatoniini teki pöhnäisen olon, joten niitä en omalla kohdalla suosittele.
Saa ollakin synkkää, koska kun siltä tuntuu ja se on se aito tunne. Mutta mikä olisi avuksi? Kyllä vertaistuesta saa voimaa, tietää ettei ole yksin, mutta suden hetkenä sitä aina on yksin.. Voi meitä, voimahalauksia sinne ja sydämelliset kiitokset rohkeasta ja hienosta kommentista.
Valoa kohti <3
Minulla on aikoja, jolloin nukun huonosti, ja se tarkoittaa heräämistä 3-4 aikaan yöllä. Herätessä kaikki mahdolliset ajatukset tulevat mieleen ja pääni menee ylikierroksille. Ei siinä ole toivoa enää nukahtamisesta. Yöllä pienetkin asiat muuttuvat isoiksi ja päivänvalossa sitä ihmettelee miksi tuotakin tuli yöllä vatvottua. Onneksi vaiva on kuitenkin kausiluontoista ja liittyy monesti kiireeseen tai muuten stressaavaan tilanteeseen. Varsinaisia tunnepatoutumia kehitän harvemmin. Usein ne liittyvät minulle luonteenomaiseen tapaan vaatia itseltäni liikoja, valitettavasti joskus myös muilta ihmisiltä. Onneksi mies on järjen ääni vierellä silloin <3.
VastaaPoistaYhdyn kaimaani osittain - tosin minulla uni ei meinaa tulla kun stressaa jne, mutta sitten kun nukahdan niin semmoista ihmettä ei tapahdu, että aamuyöllä sattuisi unet loppumaan kesken :) Mutta uni voi olla tosi levotonta.
PoistaNe ylikierrokset ovat kamalia, sillä aamulla on koko ajan väsynyt olo tai jo oikeastaan yölläkin, sellainen virkeyden ja väsymyksen sotku. Yleensä täälläkin kausiluontoista, mutta kausia on liian usein ja ollut liian kauan. Olisipa kyky itsetutkailla mistä kaikki johtuu, koska kaikkeen on kyllä syy.
PoistaOnneksi on järjen ääni ja kyllä täällä miehelläkin on suden hetkiä.
Monet univaikeudet esiintyvät moninaisin tavoin. Omalla kohdalla molemmilla, uni ei tule ja aamuyöstä h erään,,, sitten väsymys on aivan lohduton...
Levoton unikaan ei maistu lainkaan makealta.
Voimia Katjat <3
Kovin on tuttua nuo yölliset heräämiset ja asioiden murehtiminen. Silloin tulevat mieleen jo menneet jutut, joita toivoo tehneensä toisin, tai vielä tapahtumatta olevat pelottavat asiat. Järjellä yritän todistaa itselleni, että minun on ihan hullua surra sitä, että jos vanhana joudun huonoon laitokseen asumaan tai jotain muuta vastaavaa. Voihan olla, että en edes tule niin huonoksi ja vanhaksi, etten voisi kotona asua. No, enhän minä haluaisi yksin kotonakaan päiviäni viettää.
VastaaPoistaNämä yölliset heräämiset ja murehtimiset ovat varmaan tuttuja suurimmalle osalle naisihmisistä, mutta noi miehet; valvookohan niistä yksikään öitään, vaikka mikä olisi! Kyllä kadehdituttaa!
Ihanaa päivää kaikesta huolimatta sinulle <3.
On kyllä yhtä ajatusten myrskyjä jossa ajalla ja paikalla ei ole merkitystä kaikki on yhtä sekamelskaa ja se miten mieli kulkee ja lujaa.
PoistaJuuri näitä tulee murehdittua myös, pärjääkö vanhoilla päivillä ja varmasti läheisen Alzheimer on osaltaan laittanut pohtimaan näitä. Kun osaisimme elää tässä hetkessä.
Täällä mieskin herää suden hetkinä taitaa olla olla kovasti pohtivien ja herkästi stressaavien ongelma.
Aivan ihanaa päivää ja parempia unia <3
Tämä vuodenaika ja kansamme mielenlaatu sekä yleinen turvattomuuden ilmapiiri ruokkii aika synkkiä ongenkoukkuja. Helposti sitä lähtee syville vesille. Kuinka tärkeitä läheiset ihmiset ja ystävät sekä mielekäs tekeminen onkaan. Mutta valppaana saa olla ja ajatustöitä tehdä, ettei näinä aikoina lähde liian melankolisille rämeiköille. Täytyy olla itselleen armollinen <3. Rauhoittua. Hakea hetken kauneutta.
VastaaPoistaVajaa kuukausi ja päivä alkaa pitenemään :-)
Hyvin kiteytit nuo ensimmäisenä nuo syyt, juuri näin se menee. Valppaana saa olla, ulkoilla, pysähtyä, ravita aivoja, keskustella, lukea, rakastaa.
PoistaKun nyt selvitään tästä kuukaudesta, sitten valoa kohden. <3
Voi sinua, toi on kamalaa, mut toisaalta sitten alkaa taas ylämäki :) Itseäni saattaa valvottaa pienimmätkin jutut. Tosin yleensä en herää miettimään.
VastaaPoistaKun on stressiä ei saa nukahdettua ja täällä myös herätään aamuyöllä... Huono uni myös luo lisää huonoa unta ja päinvastoin. Yleensä se hyvän unen kierre on vaan lyhyempi...
PoistaKivaa viikonloppua <3
Kauniisti kirjoitettuja havaintoja. Oon huomannu, että ilta-ja yöaika pistää helposti ihmisen herkille. Silloin tulee puhuttua herkemmin möykyt sanoiksi. Toisaalta hyvä, toisaalta joskus niitä puidessa menee aamuyön puolelle, ja aamun tullessa vähäksi jääneet unet kiukuttavat! :)
VastaaPoistaHosuli juuri näin, sitä on jotenkin riisuttu ja alaston, puhuakin on helpompaa. Totta ja vähät unet tekevät kovin kiukkuiseksi.
PoistaIhanaa viikonloppua <3
Minulla on ollut huono viikko ja olen nukkunut tosi huonosti. Mieltä kalvaa pojan tulevat synttärit, joille kukaan ei sitten ole viitsinyt ilmoittautua. Äidin sydän ihan sykkyrällä. No huonosti nukutut yöt ja murhe saivat sen aikaan, että migreeni iski ja pahemman kerran tänä aamuna. Ja vieläkin on olo hieman tokkurainen.
VastaaPoistaKirsi voi ei, tulin todella surulliseksi. Miten ihmiset ovat niin ajattelemattomia, aina pitää ilmoittaa tuleeko, olen huomannut samaa ilmiötä ja meilläkin oli kerran synttärit, jolloin kukaan ei ilmoittaunut, että tulee.Lopulta muutama tuli ja yksi vielä vääränä päivänä. Toivottavasti syntymäpäiville kuitenkin tuli/tulee vieraita. <3
PoistaMigreeni on kauhea vaiva ja vähäinen uni heti aiheuttaa en. Toivottavasti voit jo nyt paremmin. Voimahalaus Kirsi <3
Täytyy sanoa, että välilä on noita mustia hetkiä ja kunnon tunnemyrskyjä ja itkua tulee lisää ja lisää, ei tunnu sitten millään helpottavan! Joten kai ikäkriisistä johtuvaa tai jotain, en tiedä!?
VastaaPoistaMutta annetaan kyyneleiden tulla, niin tuntuu että se helpottaakin sitten oloa!
Hyvää loppu viikkoa sinulle Tiia! <3
Kyyneleet helpottaa, eikä tunteita saa patoa. Aina on ollut vuoristorataa, mutta nuorena päästin tunteet vuolaammin ulos.
PoistaAivan ihanaa viikonloppua <3
Ei ole elämää tehty helpoksi elää, joten noita tuollaisia hetkiä on ja tulee olemaankin. Elän masennuksen kanssa tapellessa uudestaan ja uudestaan. Välillä se on, välillä se on poissa. Ja jos se on, on myös suden hetket pahimmillaan.
VastaaPoistaKivaa keskiviikkoa!
Masennus on sellainen, ettei se oikein ikinä poistu ja täytyy olla tuntosarvet koko ajan herkillä, ettei lyö päälle. jos se on, suden hetki on kamala kamala paikka. <3
PoistaHyviä unia <3
Yöllä voi kyllä kokea hirveitä hetkiä, kaikki on jotenkin niin paljon synkempää ja ahdistavampaa. :(
VastaaPoistaKatja se on juuri niin, kuin kauhupaikka. <3 Hyviä yöllisiä hetkiä. <3
PoistaKyllä koen samanlaisia tunteita nyt jo pitemmän aikaa. On niin hirveän isoja asioita menossa, ettei ihmisen järki ja tunteet enää riitä mihinkään. Noin kuukauden olen herännyt km 1-3 välillä ja valvonut pari tuntia, muutamana yönä aamuun asti. Asiat on jo isoja valmiiksi, niin ne on tosi mörköjä yöllä.
VastaaPoistaVäsy alkaa olla, kun niin huonosti on nukkunut jo pitkään ja just aamulla samoin miehelle, että lääkäriin tästä on mentävä.
Mutta kaikkea hyvää ja valoisaa loppu päivää <3
-päivi-
Kyllä koen samanlaisia tunteita nyt jo pitemmän aikaa. On niin hirveän isoja asioita menossa, ettei ihmisen järki ja tunteet enää riitä mihinkään. Noin kuukauden olen herännyt km 1-3 välillä ja valvonut pari tuntia, muutamana yönä aamuun asti. Asiat on jo isoja valmiiksi, niin ne on tosi mörköjä yöllä.
VastaaPoistaVäsy alkaa olla, kun niin huonosti on nukkunut jo pitkään ja just aamulla samoin miehelle, että lääkäriin tästä on mentävä.
Mutta kaikkea hyvää ja valoisaa loppu päivää <3
-päivi-
Voi Päivi, tämän kun luin metromatkalla älypuhelimesta valtasi huoli mitä käyt läpi siellä. Kyllä nyt kannattaa mennä lääkäriin, jotta saat asioihin helpotusta tai niin, jotta jaksat huolesi kantaa. Laita ihmeessä yksityisviestiä, jos haluat vaikka jakaa murhetta. <3 Hirmuisesti voimia, elämään tulee joskus niin pahoja ja surullisia asioita, joita ei ole tarkoitettu kenenkään kannettavaksi.
PoistaValoa ja lämpöä kovasti Päivi <3
Tiia, suden hetki on kovimman toden hetki. Eräs jo nyt edesmennyt viisas mies kertoi minulle, hän tuli sen minulle kertomaan ennen kuolemaansa pitkän matkan takaa, vaikka olikin vain R:n tuttu liike-elämästä. Istuimme kahvipöydässä ja tunsin, miten viesti virtaa ja sitten hän alkoi kertoa minulle siitä hetkestä...Tiedätkin, että olen ennenuninen näkijä, joten oli värisyttävää kuulla,.että se uni, johon heräät suden hetkellä toteutuu. Myös suden hetken tuntemkset ovat niitä aidoimpia omia tuntoja, jota arjessa yrittää pakoon juosta.
VastaaPoistaNo, tuosta vierailusta meni muutama kuukausi ja sitten heräsin suden hetkellä karmeaan uneen: Tyttäreni parhaan ystävän perhesstä kuolee joku. Kysyin unessa kuka, mutta en saanut vastausta. Herätin mieheni ja kerroin hänelle. Sitten yritimme unohtaa, mitä siinä muuta voi. Meni kuukausi kun sain varhain aamulla puhelun, että perheen 45-vuotias, tähän asti täysin tervenä pidetty isä oli menehtynyt yllättäen ja vielä tunti sen jälkene kun olin hänele soittanut illalla ja kysynyt, että 'tuliko L. kotiin?' Oli pakko tsekata, sillä tytöt olviat just oopetelleet ajamaan pyörillä. Hän kuoli nuoren tyttärensä silmien edessä keuhkoklamydiaan, joka on salakavala sairaus. Meistä otettin sitten kaikista kokeet, mutta vain yhdeltä eli mehetyneen omasta perheestä löytyi tuo sairaus ja se voidaan hoitaa yhdellä lääkkellä. K:n tapauksessa kaikki taisi olla myöhäistä, sillä se oli mennnyt sydämeen...
Siis tällaisia suden hetkiä minulla on. Eikä tuo ollut ainoa., mutta ehkä kaikkein rankin.
Nuo tuelvaisuuden pelot voivat myös hyökätä just suden hetkellä, mutta yleensä niistä selviän vaikka käymällä juomassa mehua, katsomalla ulos, hengittämällä joogahengitystä tms.
Kerran heräsin kyynelissä kylpien uneen, että olimme R:n kanssa eronneet! Mikään ei ollut ihanampaa kuin herätä siitä unesta ja todeta, että toinen on vieressä ja se oli vain paha uni ja että me olimme me.
<3
"Ja kun nukahdamme,
Poistanäemme unessa eron.
Mutta se on hyvä uni,
mutta se on hyvä uni,
koska me heräämme siitä."
Loppu Szymborskan runosta Rakastuneet.
Uudessa Hyvä terveys -ledhessä on aika kiinnostava juttu Herkkänä kummallisten kanssa.
Uskon että suden hetki on kaikkea tuota, uskon myös ennenäkyihin ja olen niitä nähnyt. Kaikki jotka kuuntelevat ja ovat aistit valppaana varmasti niitä näkevät. Suden hetkenä ihmisiä kuolee eniten, joten kyllä sillä on suurta merkitystä, kuin ihminen väsähtäisi eikä jaksaisi enää siitä nousta uuteen päivään. Uni on syvin ja kroppa alttein, kuin kuolema pääsisi herkemmin korjaamaan. Kauhean synkkää, mutta kaikkea laittaa ajattelemaan.
PoistaRuno oli ihana ja tälläisiin hetkiin olen herännyt ja tuntenut suurta helpotusta. Olet Leena super, aina ymmärrät, meillä on henkinen yhteys. <3
Eipä ollut rentouttava yö sinulla. Itselläni on öitä, jolloin tarvittavat päätökset (yleensä työjuttuja) eivät ole mielessäni jäsentyneet vaan kaikki on levällään. Sitä sitten vatvon, valveilla ja puolihorroksessa. Asiat paisuvat ja sekaan tulee kaikkea muuta kauheaa. Yö ei ole mukava, mutta herääminen on (nukahdan aina aamutunneilla), koska ratkaisu on selvinnyt yön aikana. Jos minulla on vaikeita asioita päätettävänä, menen aikaisin nukkumaan, koska uni tuo minulle ratkaisun; ehkäpä jonkin sortin enneuni.
VastaaPoistaOn muuten totta, että monia ratkaisuja ja työasioita tahi blogikirjoituksia on tullut työstettyä yön pikkutunneilla. Jotain kirkasta kaikessa siinä hämäryydessä on...
PoistaUskon enneuniin, joten Leena hyvinkin niin.
Hyviä ja selventäviä unia <3
Itsellä nuo tunteet purkaantuvat yleensä iltaisin, kun menen nukkumaan - paljon onnistun sisään keräämään, mutta sitten ku ei enään ajatuksia/murheita mahdu... niin itkuna tulee ulos. Onneksi ne kyyneleet helpottavat <3
VastaaPoista- Kauniita unia ensi yöksi <3
Kyyneleillä on tarkoitus ja unella. <3 Sisään kun kerää, niin pakko jossain kohti purkautua ja kait kun mieli on levollinen, niin sitten tapahtuu yöllä se ping...
PoistaIhania unia Marru <3
Voi sinua Tiia! Joskus vaan on murehdittava ja sitten niiden murheiden on hyvä antaa mennä menojaan, jos siihen pystyy. Itse murehdin yleensä ennen nukahtamista ja kaikki pahat asiat ovat superpahoja, mutta päivänvalossa melkein huvittavan pieniä. Liikaa pohtiminen ei ole hyväksi ja vaikka asioista pitää puhua, niin turhan vatkaaminen pitäisi saada lopetettua. Tähän kyllä itse aina sorrun ja sitten päätän, että ei tästä enempää.Kunnon itkut auttaa aina ja jokaien pitäisi välillä tirauttaa! Terkuin itkuiikka:) Mukavaa iltaa!
VastaaPoistaNiin on jetsulleen, kunnon itkut auttaa aina, mutta ei liika veivaaminen, siinä hommassa aina katoaa onko muna vai kana. Heh. :)
PoistaYöllä ne asiat moninkertaistuu mikä on valtavan tyhmää ja vielä harmillista, vaikka sen entuudestaan tietää, niin ei se yöllä auta ei.
Ihanaa iltaa <3
Oih mikä postaus ❤️ Mä pillitin lukiessani ❤️ Mä harvoin herään yöllä,iltaisin kun nukahtaa niin aamulla puhelimen herätykseen havahdun ;)
VastaaPoistaVoi sinua ihanuutta ja ihanaa jos et herää ja nukut lapsosen unta. <3
PoistaKauniita unia <3
Tekstisi kuulosti niin tutulta. Kausittain stressi ja huolet saavat minut myös heräilemään suden aikaan. Pienetkin asiat tuntuvat tuolloin jättisuurilta ja ylitsepääsemättömiltä. Aamulla sitten ihmetyttää, mikä yöllisissä ajatuksissa oli niin ahdistavaa, että niitä piti murehtia yötä myöten. Toisinaan myös erittäin mukavat ajatukset tai tekemisten suunnittelut valvottaa ihan samalla tavalla. Harmillista on se, että yöheräämisistä ja -valvomisesta tulee herkästi tapa, ja saatan valvoa monen viikon ajan joka yö 1-3 tuntia, vaikka en murehtisikaan mitään. Ihanaa, kun miehesi oli vierellä kuuntelemassa ja lohduttamassa. Kauniita unia!
VastaaPoistaOn muuten totta, että joskus on niin ylikierroksilla ja innoissaan, ettei tule uni, sitä vaan on niin virtaa täynnä.
PoistaOn muuten sekin totta, että huonoista unista tulee pahempi kierre kuin hyvistä unista. Hyvät unet ovar harvinaisempia. Kun kerran juttelin mieheni kanssa, toinen sanoi "ainahan olet nukkunut huonosti", olin oikein hämmentynyt, että niinhän se juuri on.
Kauniita unia <3
Vaikuttava blogiteksti, Tiia. <3 Suden hetki on minulle tuttu vain käsitteenä ja vaikka joskus tunnen maailman painon omilla harteillani, murehdin kaikenlaista, en ole koskaan kokenut vastaavaa. Sinulla on selvästi herkkyyttä - valtavasti.
VastaaPoistaSitä aloin miettiä, että voiko lapsi kokea suden hetken? Esikoiseni nimittäin saattaa yöllä itkeä valtoimenaan, vaikkei mitään erityisempää surua tai murhetta olisikaan. En tiedä, mistä ne tulevat.
Kiitos tästä kirjoituksesta.
Uskon että voi kokea. Suden hetki tosin on aamuyön hetki, joka tapahtuu 3-5 välillä aamuyöllä, silloin kuolee eniten vanhuksia, eikö ole merkillistä. Sanotaan ettei vanhukset jaksa herätä enää uuteen aamuun. Ihminen on heikko ja alaston...
PoistaMeidän tyttärelle oli pitkään noin pari vuotta kauhukohtauksia ja itki aivan valtoimenaan ja unta ei saanut häiritä, sillä toinen siitä vain enemmän hätääntyi ja kosketus myös ahdisti. Koskaan ei muistanut kohtauksista mitään... Liittyy kuulemma johonkin pienten lasten aivojen kehityshommeliin. Välillä mietin, josko painiskelee sydänleikkaustraumojen kanssa. Totuushan ei koskaan selviä. Mutta uskon, että lapsellakin voi olla suden hetkiä, mutta kenties harvinaisempaa.
Kiitos sinulle Katja ihanasta kommentista. <3 Mukavia unia ja hyvää viikonloppua <3
Voi sinua Tiia - halaus <3 Olen kuullut suden hetkestä mutta minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia siitä. Omaan ihan käsittämättömät unenlahjat. Kun painan pääni tyynyyn nukahdan ja herään aamulla kun kännykän hälytys pärähtää päälle. Näen paljon unia ja muistan ne aamulla aika usein. Joskus olen nähnyt painajaista ja herännyt siihen mutta nukahtanut heti taas. Painajaisia näen äärimmäisen harvoin. Tiedän, että jos herään yöllä olen tulossa kipeäksi...
VastaaPoistaJoskus murheet ja huolet vain painavat päälle ja tiedän monia kaltaisiasi, joille stressi menee uneen.
Aivan mieletöntä kuulla, ihailen ihmisiä jotka nukkuvat lapsosen unta. Mistä kaikki johtuu, lapsuudesta, geeneistä, aivojen kemioista vai mielestä jolla ei traumoja ja joka päänsä tyynylle laskee, omatunto on aina puhdas.
PoistaSinulle huono uni on merkki flunssasta ym. Tämä oli kyllä mielenkiintoista kuulla.
Näin se on stressi menee uneen ja meitä unikärsijöitä taitaa olla aika paljon.
Ihania unia Marjo <3
Ihanaa torstaita Tiia! <3 Mulla ei ole sudenhetkestä kokemusta.
VastaaPoista<3 ihanaa ettei ole, on kurja ja ahdistava hetki, kuten kyllä yhtälailla iltaisin unettomuus. <3
PoistaIhania unia Jonna <3
<3
VastaaPoista<3
PoistaMulla on tällaista lähestulkoon joka yö, heräämiskertoja on vähän vaihdellen 1-4. Juuri viimeinen herääminen on pahin ja voin pyöriä hereillä tunnin, kaksikin. Siinä ehtii ajatella vaikka mitä ja just siinä negatiivisessa valossa. Miestä en viitsi herättää, olen valitettavasti jo niin tottunut valvomiseen :(
VastaaPoistaOlipa ihana nähdä tänään pikaisesti! :)
Voi ei Elisa ja olet vielä niin nuori, tosin se ei ikää katso ja sama homma ollut jostan päälle parikymppisestä asti. Sama täällä, koskaan en herätä ukkelia, tässäkin tapauksessa, mies juuri heräili kellon ollessa 7:n ja olin pyörinyt jo sen kolme tuntia. Mies kyllä herättelee jos on vaikka vatsavaivoja tai muuta. ;)
PoistaOli kiva nähdä ja kampaus oli niin upea. <3
Parempia unia Elisa <3
<3
VastaaPoistaSaatan joskus herätä ja kokea voimattomuutta. Kaikki saattaa tuntua aivan kamalalta ja toivottmuus iskee. Tätä tapahtuu harvoin. Joskus saan yöllä väläyksen, joka ei ole aanulla enää niin järkevä juttu....Ihanaa perjantaita Tiia ♡
VastaaPoistaOn juurikin sellainen toivoton ja voimattomuuden tunne. Ihanaa, että tapahtuu kuitenkin harvoin. Öisin tulee kyllä älynväläyksiäkin, joskus syntyy jopa blogipostauksen aihe, hih.
PoistaIhanaa perjantaita <3
Viime aikoina olen itse herännyt tosi pahoihin painajaisiin. Ihan kamaliin, jossa henkeni on uhattuna. Ei kiva. Eilen ratkesin itkuun töissä, kun tuntuu että harteilla on liikaa painoa :(. Tiedän tunteen, kun kaikki kasaantuu päälle. Se ei ole kivaa.
VastaaPoistaIhanaa, että sait kaiken ulos ja ihanaa, että sinulla on joku kenen olkapäähän itkeä <3
Tuo on kamalaa ja sen verran paljastan, että tuollaisia näen myös ja niissä aina puukotetaan, miksi ei ammuta, vaan puukotetaan. Onkohan ollut edellisessä elämässä joku puukkokuolema. Hui aivan kamalaa, sitä voi herätä jopa omaan hikeen.
PoistaVoi ei kaikilla on niin kovin murheita, maailma on rankka ja ihana paikka <3 <3 Voimahalauksia ja hyviä suloisia unia <3
Suden hetkistä ei minullakaan ole kokemusta, nukun kun sikeästi. Ongelma on välillä siitä että nukahtaa. Minäkään en itke. Vaikka tahtoisin itkeä, se ei vaan onnistu. Mutta joskus kun katson jotain leffaa niin minua alkaa itkettämään hysteerisesti, ja siinä se pari tuntinen sitten menee kyynelten seasta kun yrittää seurata elokuvaa...
VastaaPoistaHyvin samanlaista, ei vain itku tule. Mutta joku elokuva voi koskettaa niin, että itku tulee vyörynä. Mm. Hatchiko oli sellainen ja Kaunis elämä. <3 Siinä sitten menee jo ihan nikottelun puolelle.
PoistaHyviä unia Hertta-Viola <3
Kiitos Tiia, tämä oli taas niin elämänmakuinen postaus että oksat pois! Et ole yksin sudenhetkiesi kanssa, vaikka oletkin.. on ihana että Sinulla on kulta, jolle voi vuodattaa kaiken huolen ja hädän. Minulle sudenhetket ovat tuttuja juttuja, olen meinannut usein kirjoittaakin aiheesta, mutta ilmeisesti se on ollut niin kipeä etten ole voinut - on se kumma että ne iskevät aina öisin. Katastrofin jälkeen ne olivat tuttuja juttuja, eikä silloin ollut mitään olkapäätä mitä vastan itkeä. Pelkäsin kauan tiettyä kellonaikaa, koska tiesin että herään kuitenkin pakokauhuun ja painajaiseen, joten rupesin valvomaan sen yli:)
VastaaPoistaNiin se on totta, en ole yksin, mutta siltikin yksin, <3
PoistaYmmärrän hyvin, että liian vaikea aihe. Täällä kärsitty näistä vähän yli parikymppisistä ja nyt tuntui sellaiselta hetkeltä, että ulos vaan, jos sekin vaikka auttaisi tähän ongelmaan. Ehkä kirjoittaminen voisi puhdistaa ja ehkä auttaa siinä, kun itse suden hetkestä on tullut jo ongelma ja stressin aihe.
Kun ei ole olkapäätä olo niin yksinäinen, mutta kissat ovat täällä olleet aina lohtuna ja kainalossa, saanut niistä valtavasti apua. Nykyäänkin kissa vieressä ja kehräys rauhoittaa.
Hurjaa tuo valvominen niiden yli, hirmuisen raskasta.
Toivon sinulle Mustis oikein suloisia unia <3
Toivottavasti et Tiia pahastu nyt, kun arvelen että sinä taidat olla nyt liian stressaantunu. Mutta ihanaa, että on mies, joka ymmärtää ja tukee!
VastaaPoistaMinä itken kanssa harvoin, mutta kyllä ihmisen pitää itkeä:) Muuten se purkautuu jossai kohtaa jollain tapaa.
Nuo suden hetket on tuttuja minulle, luulen ainakin tietäväni mistä puhut.
Kyllä se siitä, hienosti olet selvinnyt kaikesta ja olet mahtava nainen joka annat paljon iloa ja monenlaista vertaistukea toisille <3
En suinkaan pahastu ja olen aina ollut sellainen, että stressaan kaikesta, jopa itse stressistä, hih. :) Eli kyllä se näin on, olen herkkä ja kova pohtimaan ja juurikin stressaamaan. Helposti väsyn myös, jos on mielen myllerryksiä.
PoistaNäin se on, ihminen ei saa patoa tunteita, tai tunteet jäävät mahaan aiheuttaen kipuja tai tulevat fyysisenä pahana olona ulos tai juuri suden hetkinä.
Voi kiitos ihana Anne niin kauniista sanoista. Kirjoitat aina kovin sielukkaasti ja herkästi. Kiitos, että olet täällä. <3
Hyviä unia sinulle <3
"On yöllä kamalakin kamalampi, päivällä toisin päin" kirjoitti Tove Janssonkin :) Kauniisti kirjoitettu Tiia! Parempia yöunia ja rauhaa viikonloppuun <3
VastaaPoistaVoi ihana Tove ja sinä Saara, näin on. <3
PoistaSamoin sinne ihania unia <3
Hieno kirjoitus, Tiia.
VastaaPoistaKuulostaa ihan siltä, että olit ylikuormittunut huolista. Itku on ihana asia, se parantaa, varsinkin kun itkee toiselle.
Meillä on miehellä noita yöahdistuksia. Hän on muutoinkin minua herkkäunisempi ja kärsi esim. lasten pikkulapsiajasta. Minun untani häritsee, jos on jotakin epäselvyyttä ihmissuhteissa, ja työiässä häiritsi se, jos oli liikaa töitä. Muutoin nukun hyvin, varsinkin suruaikoina olen nukkunut paljon ja ikäänkuin kerännyt voimia nukkumalla.
Olen monesti tavannut kuolleita sukulaisia unessa, ihanissa rauhallisissa unissa, joissa olen tiennyt koko ajan, että tapaamani henkilö on kuollut. Hän on käynyt tapaamassa ja kävellyt pois. Tunnelma näissä unissa ei ole ollut yhtään pelottava.
Toivon sinulle onnellisia unia.
Hei, voihan tämä repivä tilanne yhteiskunnassa, kaikki räyhääminen yms. tulla myös uniin. En ihmettele, vaikka se valvottaisi lapsiakin.
Totta, että maailman tilanne on sellainen, että sitä ei tavallinen ihminen pysty ratkomaan ja siitä tulee voimattomuuden tunnetta.
PoistaOlen aina kärsinyt näistä suden hetkistä tai oikeastaan päälle kaksikymppisestä eli taidan olla kova stressaamaan... Niin totta..
Totta muuten tuo, että suruun uni auttaa ja silloin menen voimattomaksi ja voin nukkua vaikka kuinka. Uni toimii varmasti lääkityksenä aivojen myllerrykselle. Liika tekeminen esim.työt juuri ja paljon ylitöitä tai toki joskus voi iloisetkin asiat kiihdyttää ja saada raiteiltaan.
Sama juttu nuorena kuolleen ystäväni kanssa, vasta muutama vuosi sitten lopetti tulemisen uniin... Tuumin asiasta, etten hyväksynyt hänen kuolemaansa ja siksi tuli aina uniin. Sinulla on kuin kuolleet olisivat käyneet rauhoittamassa ja kertomassa, että heillä kaikki hyvin. Hyvästelemässä. <3
Täältä myös toivotan sinulle ja herkkäunisille miehellesi hyviä unia. Täällä mieskin kärsii suden hetkistä. <3
Ihanaa viikonloppua Marketta <3
Niin pyörittää ja norsut totisesti pyörivät kehää! Ei ole ollut suden hetkiä, itku ja lohtu auttoi. Seuraavaa ei odotellessa. <3
VastaaPoistaIhana iltaa ma-te <3
Voi Tiia - kyllä vaan niitä sudenhetkiä koetaan täälläkin - ja muita unettomia öitä. Itse enää harvoin jaksan kantaa huolta omista asioistani - minä nyt olen mikä olen enkä tästä enää muutu - mutta minun sudenhetken huoleni liittyvät siihen, miten nuo nuoret pärjäävät tässä maailmassa, huolehdin etukäteen jo mahdolliset sydänsurut, taloudelliset huolet, sairastumiset - samoin huolehdin isännän terveyden puolesta, siitä miten hän jaksaa. Huolehdittaviin kuuluvat myös äitini ja veljeni - ja moni muukin. Itku vapauttaa - jos sen antaa tulla. Aina en anna - muuten kulkisin päivät pitkät itkusta turvonnein silmin.
VastaaPoistaToivottavasti sinun olosi helpottui ja sait padot ulos ja huolet pellolle - haleja, monta <3
Sinä olet ihana lady huolenkantaja <3 Niin sitä tulee murehdittua yöllä kaikkea maan ja taivaan väliltä, välillä omia polkujaan, välillä toisten. Lapsista murehtiminen on se kaikkein rankin, mutta selvin juttu, sitä ei vaan voi olla murehtimatta, vaikka kuinka yrittää.
PoistaItku vapauttaa, mutta niin totta joka päivä ei voi itkeä ja sitten tunteet patoutuu.
Suden hetkiä aina tulee ja sitten taas jatketaan, puhuminen auttaa aina. <3 Parempia öitä Lady ihanuus <3