perjantai 12. huhtikuuta 2019

Onko päässäni vikaa ja synttäriarvonnan voittaja

Kävimme tällä viikolla mieheni kanssa keskustelun,  jossa kerroin taas nähneeni painajaisia. Ei mikään uusi juttu miehelleni kuulla, sillä näistä joka viikkoisista painajaisista olen kertonut miehelleni jo 19-vuoden ajan ja kaikkein ne sairaimmat unet on pakko avata omalle rakkaalle, jotta saan mielelle helpotusta. 
Mies heti tuumi, että koska katson niin sairaita sarjoja ja elokuvia koko ajan, niin painajaiset johtuu siitä tai ainakin lisäävät niitä. Uskon kyllä, että nämä zombie, vampyyri, scifisarjat lisäävät painajaisia tai ainakin tukevat yön pikkutunneilla tapahtuvaa ajatuksenjuoksua, mutta olen kyllä aina nähnyt painajaisia.
Hyvä uni on ns. poikkeus ja pääsääntöisesti näen joka yö painajaisia. Viime yönä esimerkiksi Lucifer päätti ilmestyä ja olenkin jo pienestä asti pelännyt pirua, jonka luulin asuvani sänkyni alla. Tuo uni saattaa johtua siitä, että katsoin eilen Sabrina teininoidan päätösjakson ja itse pääpahalainen aika urakalla hillui kyseisessä osassa. Muutama päivä sitten etuhampaani heiluivat ja irtosivat, mistähän siinäkin oli kyse taustalla. 
En luonnollisesti pienenä katsonut kauhuelokuvia, eikä perheemme ole uskonnollinen, niin mistä se itse piru sinne sängyn alle tuli loikoilemaan. Olen välillä miettinyt onko aivojeni kemioissa jotain vinksallaan vai olenko niin herkkä, että aistin erilaiset vivahteet ja reagoin kaikkeen herkästi ja tämä herkkyys purkautuu öisin painajaisten muodossa. 
En aidosti tiedä mikä on muna ja mikä kana tässä asiassa, kenties on alttius painajaisiin ja joita vielä tuen katsomalla jatkuvalla syötöllä varsin kauhupitoisia sarjoja. Noh miksi ruokin mieltäni tälläisillä sarjoilla ja miksi ne ovat niin kiehtovia. 
Tätäkin olen pohtinut ja tulee mieleen eräs lapsena tekemäni juttu. Kun olin iltaisin sängyssä ja sänkyni vieressä oleva seinä talvisin oli varsin kylmä. Ne Töölön vanhat kerrostalot. Ujutin aina jalkani lämpimän peiton alta kylmää seinää vasten ja pidin jalkaa siinä hetken ja kuvitellen olevani jollain antarktisella alueella eksyneenä tai milloin missäkin talvisessa metsässä suurinpiirtein susien ympäröimänä. 
Tämän jälkeen siirsin jalkani takaisin peiton alle lämpimään ja turvaan ajatellen, että  nyt pelastaudun milloin miltäkin jääkausiseikkailulta. Siihen oli hyvä nukahtaa. Tätä muistellessa oivalsin, että apokalyptiset sarjat ovat jatkoa lapsuuteni mielikuvitusmaailman unirituaaleihin. 
Kun illalla ennen nukkumaanmenoa katselen maailmanlopun sarjoja, joissa ihmiset käyvät esimerkiksi Walking Deadin tyyliin raastavia henkiinjäämistaisteluja ja aina päästen hetkellisesti turvaan jonnekin turvapesään. Voin näitä sarjoja katselemalla konkreettisesti tuntea siellä lämpimän peiton alla ja oman rakkaan vieressä, että miten onnekas olen ja miten minulla täällä lämpöisessä kotipesässä on kaikki hyvin, olen turvassa.
Siltikin yön pikkutunneilla suden hetkinä herätessäni painajaisiin mietin, mitä jos maailmanloppu tulee sittenkin. Elämän hauraus, maailman meno ja maapallon kohtelu ovat asioita, jotka ahdistavat mieltä väkisinkin. Ehkä näiden sarjojen kautta sitä saa vertauskohtaa omalle arjen ahdistukselle, että asiat voisivat olla vielä huonomminkin. Toisaalta miksi olen käyttänyt tätä metodia jo lapsesta saakka. 
Siihenkin löysin vastauksen, olen isovanhempien kasvattama ja olen kuullut suorilta käsin paljon sotajuttuja. Kotonamme oli myös kylmän sodan aikana pelastautumispakkaus mahdollisen sodan varalle, purkkiruokaa, joditabletteja jne. Täysin ymmärrettävää kahdelle sodan kauhut läpikäyneelle. 

Oma sukupolvi taasen ei ole kokenut sotaa ja ajoittain mietin, että olemmeko liikaa tuudittautuneet turvallisuuden tunteeseen, ettei sotaa enää tule. Huomaan miettiväni näitä sarjoja katsellessa, että mitä jos... 
Huomaan myös näistä sarjoista poimivani ne ihmisen suurimmat onnen lähteet ja selviytymisen kohteet, perhe, ruoka ja turvapaikka ja taas voi hetkeksi huokaista katsellessa näitä maailmanlopun sarjoja, että päähenkilöt ovat hetken turvassa ja heillä on hallussa ja hyppysissä kaikki oleellinen, kaikki se mitä ihminen tarvitsee. 
Olemme onnekkaita ja elämme yltäkylläisyyden keskellä, mutta mitäs jos, onnen lähteet olisivatkin yhtäkkiä perheen selviytyminen, ruoan saaminen ja turvapaikan löytäminen. Joten ehkä nämä sarjat osittain myös pitävät kiitollisena siitä kaikesta mitä minulla tällä hetkellä on. 
Sillä kaikellahan on tarkoitus, myös miksi katsoa koko ajan vain kyseisiä sarjoja, jotainhan ne antavat ja niiden katsominen saattaa viestittää. Paluuta siihen lapsuuden tunteesen kylmää seinää vasten ja tuolloin pelastautumista lämpimän peiton alle turvaan, kylmän sodan peloilta suojaan. 
Minustakin voisi olla loogisempaa katsella vaikka kevyttä hömppää tai nauttia vain pukudraamoista, joista myös toissijaisena pidän kyllä kovasti, mutta ne ovat katsellessa silkkaa viihdettä, eivätkä herätä kiitollisuuden tunteita siitä, että miten hyvä elämä länsimaalaisena täällä Suomessa kuitenkin loppupeleissä on. Niin tai ehkä sitten vaan olen  yksinkertaisesti ja suoraviivaisesti vähän hullu.
Miten siellä, löytyykö samaistusmispintaa tai analysointia siihen, miksi luet tietynlaisia kirjoja tai nautit tietynlaisista elokuvista. Mitkä ovat sinun lempisarjoja, leffoja tai kirjoja ja mitä et missään nimessä katsoisi tai lukisi. 

Niin ja vinkkinä Netflixin uusi "Black Summer-sarja", ai että on taas hyvä ja samalla ahdistava. Myös leffaa "The Silence" olen odottanut tässä jo aika tovin, tänään illalla nautitaan tietty se ja sitten laitetaan kodin ovet visusti lukkoon ja mennään peiton alle turvaan. 
Sitten vielä siihen blogin 5-vuotissynttäriarvonnan voittajaan. Voittaja on Leenalii ja onnea kovasti Leenalii ja laitatko minulle yhteystietosi tiia68@gmail.com, niin paketti lähtee ensi viikolla matkaan. Kiitos kaikille muillekin osallistujille kovasti. :) 

Ohessa vielä kuvassa hieman Disney Villains kauhumaailmaa, sillä kyllähän lapsena mm. Pahatar ja Cruella olivat hirveimmät tyypit ikinä!


Iloista ja painajaisvapaata perjantaita kaikille. <3

Onnea viisivuotiaille blogillesi. Tämä on blogi, jonka tekstit luen aina alusta loppuun. Myös se, että vastaat meille kommentoijille osoittaa, että välität meistä.
Mukavaa alkavaa viikkoa.
Mukana kahdella arvalla.
>Leenalii






53 kommenttia:

  1. Mä en juuri noiden painajaisten pelossa uskalla mitään kauhua edes katsoa :D

    Aurinkoista viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Mira, ei kyllä kannatakaan, mä olen vähän urpo tässä, kun en tajua omaa parastani. :)

      Ihanaa viikon jatkoa. <3

      Poista
  2. A great post! I love your blog < 3
    I am following you and invite you to me
    https://milentry-blog.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you so much Karolina, and have checked your blog out. <3 Have a lovely day. <3

      Poista
  3. Teininä katselin kauhuleffoja, mutta Uinu uni lemmikkini taisi olla ihan viimeisiä. Olin heti sen jälkeen yksin tallilla Kirkkonummella viikonlopun ja pelkäsin pimeässä ihan kaikkea. Siihen loppuivat kauhuleffat minulta.

    Näen erilaisia painajaisia välillä ja vaikak ne näkisi painajaisiakaan, saatan herätä murehtimaan erilasia asioita. Senkään tähden en halua ruokkia mielikuvitustani kauhulla joka sitten luikertelisi uniin. Unissani on muutenkin päivän tapahtumia, lehdistä, telkkarista ja keskusteluista nappaamiani pätkiä ihan riittämiin outona sekasotkuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua eli juuri tuo leffa on ollut se kamalin kokemus. Ehkä vaan hyvä suojella itseään näiltä leffoilta. Ihmeellinen on kyllä ihmismieli, että kauhua ylipäänsä haluaa katsoa, minäkin.

      Ihan sama juttu ja ehkä pitäisi itsekin luopua kaikista näistä maailmanlopunsarjoita.

      Ihanaa viikkoa Tuuli. <3

      Poista
  4. Mä näen painajaisia erityiesti silloin kuin elämä ahdistaa. Esim nyt kun isäni oli leikkauksessa, näin unta, että äitini kuoli, enkä ehtinyt hyvästellä häntä. Siitä unesta kun heräsi, ei ollut hyvä fiilis.

    Entäs kauhuleffat? Sama syy miksi ihmiset tykkäävät huvipuistolaitteista eli voi vähän pelätä ja olla turvassa samaan aikaan. Ihminen ehkä vaan nauttii siitä että adrenaliinit nousee. Ehkä.

    Iloa ja hyviä ja onnellisia unia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, stressi tulee uniin. Ei taatusti ollut hyvä fiilis, aivan kauhea uni tuo. Sinulla on vielä veljestä niin iso trauma ja suru, en yhtään ihmettele, että tulee painajaisia.

      Ihan niin totta, hyvin analysoitu, kai sitä jotain adrenaliinia hakee sitten.

      Ihania unia sinnekin ihana Taru. <3

      Poista
  5. Minä en juurikaan katso kauhu- enkä scifileffoja - ne vaan eivät ole mun juttuni. Meidän perheen nuoret aikuiset taas rakastavat niitä ja tietävät, että jos joskus yhdessä leffaan lähdetään, ei kannata minulle noita genrejä ehdotella;) Toinen genre, mistä en tykkää, on kotimaiset rappioromantiikka lähiöleffat - olkoot vaikka kuinka taidetta, niin ei ja vielä kielto kiellon päälle.
    Mieluiten katson mielenkiintoisten ihmisten elämänkertaleffoja (Minun Afrikkani), dekkareita ja seikkailuelokuvia - ja varmaankin siksi, että tämä oma elo on välillä varmaan aika tylsää;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama juttu, suomalainen alastomuus ja ahdistus, juu ei kiitos.

      Minun Afrikkani on kyllä niin mieletön elokuva. <3

      Oikein ihanaa pääsiäistä sinulle Ladysein. <3

      Poista
  6. En voi/halua ollenkaan katsoa mitään kauhuelokuviin viittaavaakaan, mutta tv:n polisiisarjoja katson mielelläni. Kaikkein parhaita ovat pohjoismaiset sarjat ja saksalaiset poliisisarjat. Amerikkalaisia elokuvia tai vielä vähemmän sarjoja en katso juurikaan. Kestosuosikkini on Emmerdale ja siitä katson joka jakson, vaikka välillä ihmetyttää miten noin pienessä kylässä voikaan tapahtua noin paljon kaikenlaista :)
    Multakin lähtee usein hampaita unissa. Onneksi ei todellisuudessa, ainakaan vielä!
    Oikein kivaa viikonloppua sinulle<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjoismaiset sarjat ovat kyllä hyviä ja ai, että Derrick oli hyvä lapsena. :) Hih se on muuten aika jännä paikka vissiin se Emmerdale.

      Juu ihan hirveää kun hampaita tippuu unessa, ne on aina todella ahdistavia unia.

      Ihanaa pääsiäistä Kristiina. <3

      Poista
  7. Onnea voittajalle! Mua ahdistaa niin moni juttu ihan oikeassa elämässä, että haluan katsoa pelkkää viihdettä, joka voi myös olla jännittävää. Kirjoja en lue, koska tulee migreeni..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eihh, etkö voi kirjoja lukea. Miten olisi äänikirjat. <3

      Ihanaa päivää Satu <3

      Poista
  8. Onnea myöhässä Tiia♥♥ Olen ollut niin oudossa tilanteessa kun etupihalta ovat tuhoutuneet lumitulvan takia kauneimmmat puut ja pensaat eikä vieläkään päästä kaikkea korjaamaan.

    En katso kauhuleffoja, mutta senkin edestä jotain The Affairia, Mrs. Wilsonia (huomasithan ti?), This is us ja kohta alkavat uudet kaudet Minkä taakseen jättää- sarjasta. Lukeminen vie niin paljon aikaani ja kohta puutarha, että katson hyvin harkitusti ja mieluiten laadukkaita sarjoja, joista unohdin mainita Ferranten ensimmäisen (tuli HBO Nordicilta).

    Mukavaa viikonloppua Tiia♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. The Affair oli jotenkin niin ahdistava, että sen jätin kesken. Jänniä muuten nämä, että mikä on kenellekin ahdistavaa ja mikä ei. This is us jäi vähän kesken, kun jokin osa oli niin jenkkimeininkiä, mutta aion palata vielä sarjan pariin, ekat osat olivat kuitenkin niin hyviä. Sarjan äiti hieman ärsyttää.

      Ferrante, pitääpä kurkkia se, kiitos Leena vinkistä ja ihanaa keskiviikkoa. <3

      Poista
  9. Mä en katso mitään liian jännittäviä leffoja, enkä sarjoja, ainakaan iltaisin, mutta joskus päivällä hyvässä seurassa voin tehdä niin. Mä rupesin miettimään tuota painajaisasiaa omalla kohdalla, niin hoksasin, etten ole painajaisiakaan nähnyt vuosikausiin. Niitä tuli "katseltua" enemmän itse asiassa silloin, kun lapset olivat pieniä, minkä yhdistän alitajuntaiseen huoleen lasten turvallisuudesta. Muistan nähneeni mm. Estonian onnettomuuden jälkeen kauhupainajaisia, että yritän pelastaa lapsiani hukkumasta... ne on jäänyt mieleen ja vieläkin kylmä hiki pukkaa otsaan, kun muistelen niitä tunnelmia. Aikuisten lasten takia ei ehkä ole enää niin mielen päällä heidän turvallisuutensa, mutta aiemmin se oli yksi iso sydäntä riipaiseva juttu, ettei lapsille vaan tapahdu mitään.
    Mä katselen enimmäkseen viihdettä ja Youtubesta meikki- ja muotihömppää, enkä kaipaa mitään traagisia ja vakavia juttuja, enkä maailmanpolitiikan viimeisimpiä kuulumisia;)

    Ihanaa viikonloppua Tiia<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista ja niin totta, huoli lapsista on suunnaton. <3 Helpottaa varmasti, kun lentävät pesästä ja näkee konkreettisesti, että siivet kantaa. Minäkin olen nähnyt tälläisen hukkumisunen ja risteilyllä ns. unessa oltiin. Muistan sen vieläkin, kun heräsin märkään hikeen.

      YouTube on aika hauska paikka ja ehdottomasti hyvähän se on itseään suojella turhalta pahalta.

      Ihanaa pääsiäistä Sari <3

      Poista
  10. Kyllä mullakin tulee uniin monesti pelottavia elementtejä jos oon katsonut liian jänniä ohjelmia. Painajaisia näen harvakseltaan ja niistä pelottavimmat ovat ihan painuneet mieleen.

    Se voi olla juuri niin, että olet niin herkkä että liian jänskät leffat purkautuvat sitten alitajunnasta uniin.

    Onnea arvonnan voittajalle ja aurinkoa viikonloppuun Tiia ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan varmaan on noin, herkkikset jäävät pohtimaan vielä unimaailmassa kaikkea. <3

      Ihanaa pääsiäistä Maikku <3

      Poista
  11. Ehkä kannattaa luopua hurjista sarjoista ja elokuvista...
    Minä näen onneksi ani harvoin painajaisia.

    Onnittelut arvonnan suosikille!
    Viikonlopun tunnelmia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kannattaa, mutta hitsi kun en halua. :)

      Ihanaa pääsiäistä Susanna <3

      Poista
  12. Minäkin antaisin sinullesen neuvon että jättäisit nuo kauhuleffat. Kun katsot pahaa niin myös vedät puoleesi negatiivista energiaa ja yön tunteina aivosi käsittelevät näitä.Illalla ei tietokonetta tai puhelinta kannata näpräillä, jos pitää myöhään jotain katsella niin sitten hulvatonta hömppää. Toivon painajaisvapaata yötä sinulle Tiia :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvinkin kyllä näin on, kiitos sinä viisas Pihakeiju. Mutta voipi olla, että olen vähän hullu ja jatkan itseni kiduttamista kauhuleffoilla edelleen.

      Ihanaa pääsiäistä ja kiitos Pihakeiju. <3

      Poista
  13. Myöhästyneet 5-vuotisonnittelut. On tunne, että unohdin onnitella, koska on ollut kaikkea kiirettä ja flunssan jälkeistä yleistä väsymystä.

    Itse luen kirjoja laidasta laitaan, mutta leffoista pidän eniten draamasta. Harvoin näen painajaisia, mutta silloin tällöin, ja yleensä ne kumpuavat jostain päivällä kokemastani tai näkemästäni jutusta. Uinu uinu lemmikkini on vieläkin niin syvässä muistissa, etten edes uutta leffaa uskalla tai halua mennä katsomaan. Muistan vieläkin sen kauhun tunteen, kun aikoinani luin kirjaa ja sitten vielä leffa. Huh!

    Parempia yöunia viikonlopulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei tarvitse onnitellakaan. <3 Mutta kiitos kovasti ja en kestä tuota sinun flunssaa ja sen jälkimaininkeja.

      Todella monella on tuo kirja ja se alkuperäinen leffa jättäneet hirveät traumat siitä Uinu uinu lemmikistä. Mutta tämä leffa oli oikeasti hyvä. :)

      Ihanaa keskiviikkoa ja kiitos Mannilainen. <3

      Poista
  14. Nyt oli niin vuolaasti vuodatettu piinallinen aihe, että pakko tehdä pikainen analyysi ja tietenkin tohtorointi ohje (ei lääke- eikä -tieteellinen). Olisikohan mitenkään mahdollista pitää viikon kuuri? Älä avaa telkkaria, etkä vilkuile sarjoja tai leffoja, yhteen kokonaiseen viikkoon. Seitsemän päivää ja melkein voin mennä takuuseen että painajaiset vähenee. Nautit keväästä, koirusta ja ulkoilusta, luet kirjoja ja teet vaikka palapelin, ristikon tms. jos kaipaat ajantäyttöä ;) Rakkaudella "kylähullulle" toinen hullu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih voin yrittää, vaikka Lontoon reissulla. ;)

      Uskon kyllä, että tuosta voisi olla apua, toisaalta uskon myös, että tietyt vallitsevat elämäntilanteet ovat painajaisten perimmäinen syy.

      Ihanaa keskiviikkoa Onneli. <3

      Poista
  15. Kun kirjoitit lapsuuden mielikuvastasi pitäessäsi jalkoja kylmää seinää vasten ja kuvitelleesi olleesi metsässä suurinpiirtein susien ympäröimänä, nousi karvat pystyyn.
    Jännä yhteensattuma: Itse leikin päivisin leikkiä, jonka nimi oli susimetsä. Siinä iso laumanjohtaja, naarassusi väijyi henkeäni. Lapsena näin usein painajaista, että putosin kalliolta veteen, mutta aina heräsin ennen veteen joutumista.
    Minä en lue/katso kauhu- enkä scifikirjoja tai -leffoja.
    Hyvää viikonloppua ja palmusunnuntaita Tiia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei, en kestä miten voikin olla ja toisaalta miksi ei voisi olla, että meillä on samanlaisia lapsuuden mielikuvitusleikkejä.

      Putoamisunia olen nähnyt, mutta en veteen koskaan, vesi ei ole kaiketi pelottava elementti omaa henkeäni koskien, vaikka lapsen suhteen olen nähnyt hukkumispainajaista.

      Ihanaa pääsiäisviikkoa Kirsti Kaija. <3

      Poista
  16. Rakastan kauhuleffoja ja se on Karkkilan Mian ja minun yhteinen harrastus, siis niiden katseleminen. Katson mielelläni myös esim. aave-ohjelmia, ne saa karvat nousemaan pystyyn. Välillä niistä jää tunne, että joku katselee meitäkin pimeydestä, mutta sitten vaan etsin tuon ukkelin ja painaudun hänen kainaloon ja kaikki onkin taas hyvin.
    Ihanaa viikonloppua Tiia ja toivottavasti ensi yönä näet vain pusu-unia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Te ootte niin ihanat kaverukset. <3 <3 Ihana ja jos ukkelin kainalo rauhoittaa, niin ei ole hätiä eikä mitiä.

      Ihanaa keskiviikkoa Outi <3

      Poista
  17. Unet ovat kyllä mielenkiintoinen juttu... Unitulkinnat ovat kiehtovia, mutta loppupeleissä kuka voi todellisuudessa tietää mitä mikin tarkoittaa. Ihmismieli on niin kiemurainen.
    Enneuniin uskon kyllä, joillekin harvoille on suotu niiden näkemisen ja tulkitsemisen lahja.
    Kauniita unia Tiiaseni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin ja en usko, että itse asiassa kukaan voi tulkita ja ehkä parhaiten kuitenkin itse ja siltikin vajavaisesti.

      Etiäisiin uskon minäkin ja olen kirjoittanut niistä joskus blogissakin, muistaakseni otsikolla Etiäisiä onko niitä tai jotain sinne päin.

      Ihanaa keskiviikkoa Nina. <3

      Poista
  18. Meillä maailmanlopunsarjoja katselee vain mies. Hänellä ei unet vinksahda suuntaan tai toiseen, itse taas huomaan ahdistuvani noista välillä kovasti ja siksi en viitsi usein katsella vaikka koukuttavia ovatkin.
    Siksi aina välillä, kuten nyt, hän katselee maailmanloppua, minä luen kivoja blogeja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei ja tuo loppu niin hauska, sinä siellä luet blogeja ja hän katsoo maailmanlopun hommeleita, ihana. <3

      Mukavaa pääsiäistä Taina. <3

      Poista
  19. Täälä yx, jolla pääs enemmän kun vikaa ☺☺ Pakko on ollu lopettaa kauhuelokuvien katselu, pelossa, jotta niistä syntyy juuri ne painajaaset, mutta ei sekää auta, tuppaa niitä sudenheti syöttää pääkoppahan ja senhän tietää, mitä siitä seuraa ☻

    Ihanaa viikonloppua Sinulle Tiia ♫ ♥ ♫

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana ihana sinä ja anteeksi, naurattaa täällä, mutta niin totta kaikki, paitsi ettei pääsi ole yhtään vinksallaan vaan just paikallaan. <3

      Ihanaa pääsiäistä Marja-Terttu <3

      Poista
  20. Lämmin kiitos arpajaisvoitosta❤️❤️
    En katso kauhuleffoja, kun ne tulee takuuvarmasti uniin.
    Mun yks suosikki tv sarja on CSI Miami.Tosin siinäkin on aina murhajuttu, mutta selviää aina. Sit on nää saksalaiset poliisisarjat. Ne on hyviä. Elokuvat on yleensä niin pitkiä, että nukahdan aina ennen loppua, hih,,
    Mukavaa viinonloppua
    >leenalii

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Leenalii, kaikilla meillä on juuri ne omat sarjasuosikit kyllä ja hyvä niin. <3

      Ihanaa keskiviikkoa. <3

      Poista
  21. Kauhuelokuvat kiehtovat minua, mutta vähälle jää niiden katsominen... Elokuvan aikana ja sen jälkeen kuvittelen/näen kaikkea kauheeta!

    Nykyään tykkään katsoa Saksalaisia dekkareita: Kettu, Kriminalisti, Kahden keikka... :)

    Aurinkoista viikonloppua Tiia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuorena katsoin Derrickiä vai miten se kirjoitetaan, oli tosi hyvä, muuten on saksalaiset sarjat jääneet pimentoon vaikka taatusti ovat tosi hyviä.

      Ihanaa päivää Marru. <3

      Poista
  22. Mä näin viime yönä pitkästä aikaa painajaista. Siinä meidän rakas Romeo-kani oli muuttunut kiukkuiseksi torahampaiseksi pedoksi, joka jahtasi mua ja puri jalkoja. Se oli niin vikkelä ja pieni, etten millään päässyt sitä pakoon ja pelkäsin sen teräviä hampaita kamalasti. Tänään piti laittaa kanaparka oven taakse aamupalan ajaksi, jotta uskalsin pitää jalkoja lattialla :D

    Nuorempana katsoin paljon kauhuelokuvia, mutta nykyään en ollenkaan. Iso syy on juuri se, että mun unimaailma on tosi voimakas ja jään helposti herätessänikin hetkeksi "jumiin" siihen painajaisen tunnelmaan. En enää halua sitä ahdistuksen tunnetta itselleni aiheuttaa, vaikka oma viehätyksensä kauhuelokuvissa onkin.

    Mukavaa iltaa Tiia ja rauhallisempia unia välillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, voi ei mikä uni, en kestä. Onneksi Romeo oli taatusti aamulla oma ihana pörheä itsensä. <3

      Sama juttu, siinä voi mennä päivä pilalle juuri painajaisen vuoksi, juuri tuo tunnelmaan jääminen.

      Ihanaa torstaita Hanna ja kiitos kovasti. <3

      Poista
  23. Uinu uinu lemmikkini... apua! Kävin katsomassa sen ykkösen joskus teininä ja valvoin varmaan viikon putkeen. Sittemmin karaisin iteäni katsomaan kauhuelokuvia, joskus ehkä parikymppisenä oli niiden kulta-aika. Nykyisin en katso enää. Ei pysty. Tulee uniin ja inhoan sitä adrenaliini-hyökyä. Walking deadia seurasin muutaman tuotantokauden, mutta jossain kohtaa putosin kyydistä. Jostain syystä minua ei tuollaiset sillä tavalla pelota, zombieet tai avaruusörkit. Kai koska ovat niin epärealistisia. Mutta kummitusjutut tai sellainen piinaavaa yliluonnollinen tunnelma on ihan liikaa. :D

    Ja mitä painajaisiisi tulee, jos ne eivät ole alkaneet äkisti, vaan vilkas unimaailma on ollut osa sinua "aina", tuskin kertoo mistään muusta, kuin ennen nukkumaan menoa alitajuntaan jääneistä asioista. Ja hei, hyvästä mielikuvistuksesta!
    Itse näen varsinaisia painajaisia harvoin, mutta ehkä koska marinoin iltaisin päätäni huttuohjelmilla, kuten ihmeellinen planeetta tai rajavartijat. Joskus jostain ihan sinänsä merkityksettömästä asiasta saattaa tulla jotain uniin, mutta yleensä pahat uneni ovat enemmän sellaista painostavaa tunnelmaa jossain talossa. Kummituksista näen tosin usein unia. Joskus tavallaan vain toteavasti, mutta yleensä niissä on jotain pahaa. Niistä unista en pidä yhtään! Että nyt kun mietin, taidan nähdä painajaisia usein, mutta ne eivät tule edes mistään ohjelmista. :O

    Muksaa viikkoa, Tiia. ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama juttu, kauhuleffat pelottaa, mutta zombiet ym. ei, jotenkin en osaa niitä yhtään pelätä. Toki Walking Deadissa ollut kohtauksia, jotka ovat järkyttäneet. Sarjan taso on kyllä valitettavasti huonontunut ja liikaa päähenkilöitä tippunut joukosta.

      Juu kova on ollut mielikuvitus aina ja päässä pyörii. :)

      Mielenkiintoinen tuo talohomma, mikähän siinä onkaan, että juuri talo.

      Just tämä, tulevatko ne ohjelmasta, mielikuvituksesta vai elämän tapahtumista, ehkä kaikista.

      Ihanaa pääsiäisviikkoa Nelina. <3

      Poista
  24. Mää en pysty kattoon kauhuleffoja, ne muistuttaa liikaa lapsuudesta. Mulle tarpeeksi jännitystä on esim. eilinen jääkiekon mm-finaali. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siinä onkin aidosti jo jännitystä kerrakseen. :) Mukavaa keskiviikkoa LauraKatarooma. <3

      Poista
  25. Ikävä jos näet paljon painajaisia! Silloin unenlaatu kärsii jos "öhkömönkijäiset" tulevat säännöllisesti uniin seikkailemaan ja hillumaan. Itse näen paljonkin unia mutta painajaisia ehkä vain silloin jos olen tulossa kipeäksi. Silloin myös saatan herätä yöllä ilman mitään syytä ja tiedän jo, että tästä seuraa vaikkapa flunssan parin päivän sisällä. Minä osaisin aikoinani unissani aina lentää eli kun tuli kiperä tilanne aloin räpyttämään käsivarsiani ja kohosin ilmaan. Nykyisin "olen menettänyt lentokykyni" mutta muuten kyllä seikkailen unissa paljon. Onneksi en painajaismaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, mekin käytetään täällä sanaa öhkömönkiäinen, hih. <3

      Kuumeessa näkee kyllä todella levottomia unia, huh soikoon!

      Minä osaan taas tanssia, oikein liidellä ja tehdä ilmassa ilmalentoja, muutenhan en osaa tanssia lainkaan. ;)

      Jännä mihinköhän tuo sinun lentokyky on kadonnut.

      Ihanaa ihanaa keskiviikkoa Marjo. <3

      Poista
  26. Äskeinen viestini lähti vähän liian äkkiä! Toivottavasti painajaiset eivät piinaa sinua tulevina öinä ja saat jonkun kivan seikkailu-unen.
    Hyvää pääsiäisen odotusta Tiia ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana ja sellainen kiva avaruusuni olisi tosi kiva. <3 Mukavaa pääsiäisen odotusta Marjo. <3

      Poista
  27. Mielenkiintoinen postaus ja hyvää pääsiäistä, Tiia! :) Miullakin on joskus painajaisia ja yhteen aikaan näin jatkuvasti painajaisia zombeista. :O

    VastaaPoista