keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Missä olen huono

Bongasin Fab Forty Something blogista mieluisan haasteen "Missä olen huono". No mikä voisi olla helpompaa, kuin kertoa omista huonoista puolistaan eli tässä hommassa ainakin olen hyvä. 
Ehkä monet muistaa omat työhaastatteluihin valmistautumiset ja miten ainakin ennen vanhaan haastatteluissa kysyttiin aina, ne haastateltavan hyvät ja huonot puolet. Huonojen puolien luettelemiseen ei tarvinut luonnollisesti millään muotoa etukäteen valmistautua, muuta kuin, että muisti itse haastatteluhetkessä niitä huonoja puoliaan himmata, jottei tullut työpaikan suhteen hylky. Mutta niitä hyviä puolia piti oikein miettiä ja työstää ja pohjustaa haastattelua varten. Niin vaikeaa on ollut aina löytää itsestään hyviä puolia.
No mutta nyt ei olekaan hyvistä puolista kyse, vaan meihin suomalaisiin syvään juurrutetusta huonoudesta. Huonojahan me ollaan, niin huonoja, että kun ystävä kehuu mekkoa päällä, sitä tulee helposti vastattua "tämä vanha pölyrättikö". Kun joku kehuu, että näytät tänään kauniilta, se vasta häkellyttävää onkin ja vastauksena on tietenkin inttäminen vastaan,  "minäkö, en nyt minä ikinä, sinä oot". 
Suomalainen vaatimattomuus on tavallaan karun kaunista, sillä onhan sitä olemassa se toinenkin äärilaita. Käydessäni pariin kertaan jenkeissä, aina ensin tulee tuppisuu Suomi-meiningin  jälkeen mahtava fiilis, hei nämä myyjät kaupoissa kyselevät minun kuulumisia, "miten menee, onko ollut hyvä päivä tänään". 
Aina kyllä tosin ällistyn näissä tilanteissa, että mitä pitäisi önköttää takaisin, sillä on todella outoa vastata, että "on ollut maar niin ihana ja fantastinen päivä ja mitä sinulle kuuluu",  tilanteessa, jossa vastapuolta ei kiinnosta pätkääkään miten päiväni on mennyt ja vastakysymys minultakin takaisin on vain kohtelias näennäinen heitto, että minäkin vastavuoroisesti huomioin myös kysyjää. (Tulipa pitkä virke, tässä on pakko olla jotain vikaa, mutta kun olen  niin huono pilkuttamaan ja pistämään jutuille pisteitä.)
Kun olen muutaman päivän ollut jenkeissä, alkaa niin riivatusti ärsyttämään,  kun myyjät pyrkivät iholle täydellisen oiottuine hampaineen, kasvoillaan joissa silmät eivät hymyile. Vihainen suomalainen jo sisälläni puhisee, että voisit häipyä jo hitsiin siitä, sinä feikki ihminen. Eli on se vaan ilo käydä suomalaisessa kaupassa, jossa toivottavasti kukaan ei puhu minulle, kuin vasta kun olen rättiä maksamassa kassalla tai on palautus tai reklamaatio tilanne päällä. 
Paljon tuli pohjustusta, mutta nyt niihin huonoihin puoliin, joista ensimmäinen on:

1. Olen huono kestämään epäaitoutta tai tietynlaisia diivan elkeitä, vaikka tiedänkin, että ne yleisesti aina johtuvat toisen ihmisen omasta epävarmuudesta, mikä on taas inhimillistä. Sanotaanko vaan näin, että draama ja itselleen väärällä tavalla huomion kerääminen saa näkemään punaista, vaikka selvää onkin, että henkilön sisäinen lapsi ei ole saanut lapsena huomion kautta rakkaudellista täyttymystä. 

Suurimmaksi osaksi tietynlainen draama ja itsensä nostaminen,  niin sanotaanko nyt näin, että olen tämän suhteen erittäin traumatisoitunut suht läheisen ihmisen toimesta ja kun näen vastaavia piirteitä uusissa ihmisissä, hälytysvalot alkavat hullun lailla piippaamaan pääni sisällä "pakene niin lujaa kuin voit".

2. Olen varsin ehdoton. Omaan äärimmäisen pinnan ja voin katsoa huonoa tai minua alentavaa käytöstä pitkään, jopa vuosia. Miten toinen ihminen väheksyy oli se sitten huumorin keinoin tai millä ikinä kehittämällään pirullisella keinolla tahansa. Puuttuu asioihini tai kertoilee, mitä minä ansaitsen ja en ansaitse, miten hän on itse asiassa hyvä ja minä en. Mutta sitten kun lopulta suutun, niin paluuta ei enää ole. Välillämme voi olla näennäistä kohteliaisuutta, mutta ei aitoa anteeksiantoa. 

Tämä vaivaa minua, sillä haluaisin olla niin puhdasmielinen,  että voisin vilpittömästi antaa joitain asioita ihmisille anteeksi, sillä kaunahan kääntyy itseäni vastaan. Mutta kun en voi, koska päässäni on jo oman itseni suojelemismoodi "pakene".  Sukulaisille muuten tulee annettua ihan kaikki anteeksi, veri on vettä sakeampaa. 

3. Vihaan matikkaa, askartelua ja kaikkea pipertämistä. Olen siten huono kärsivällisyydessä. Tämä piirre naurattaa miestäni, joka usein muuten toivoo, että ompelisin jotain hänen vaatteitaan. Onneksi on Porvoossa Nappiaitta ja olemme käyttäneet Nappiaitan palveluita ahkeraan. Askartelukin voi johtua "traumasta", sillä muistan niin hyvin miten askartelutyölleni päiväkodissa julmasti naurettiin,  oli muuten tulppaani tuo aihe ja siitä lähtien ajattelin, että olen ihan kakkipökäle askartelija. Luulen, että samalla kaikkosi tuo puutarha innostuskin. 

4. Olen huono herääjä. En miltei koskaan herää fiiliksiin, oi mikä ihana aamu, vaan olen aamuisin kamala ärripurri ennen aamukahvin ensisiemausta. Inhoan meteliä, kaikki valot, kaikki häiriötekijät tuntuvat aamuisin aivokopassa hälynä potenssiin sata. Kakofonia on ihan pahinta tai aamulla autokyyti, jossa musiikki pauhaa  ja vielä musiikki, joka on radion randomia radiotuuria tai vihaamaani musiikkia. 

Jos itse kyyditsen ystävää, radio pysyy vaiti, sillä haluan keskittyä ystävään, enkä taustahälyyn. Miten tämä "huono herääjä" nyt autoradioonkin lipesi. Taas yksi  huono puoli lisää, en osaa pitää juttua kasassa, en millään. 

Olen siten sietämätön ei aamuihminen ja mietinkin miten perheeni kestää oikeastaan minua. Tämä piirre ottaa koko ajan enemmän vielä valtaa kaiken kukkuraksi. Neljä lasta, eläimiä kuin eläintarhassa, niin sitä mekkalaahan on tullut kestettyä, mutta miten perheeni on kestänyt minua, kun olen aamuisin yrittänyt kestää heitä. Hih naurattaa tämä ja kyllähän meikäläiselle nauretaankin miten kamala ärrimurri olen.

5. Olen huono kokki. Voin tehdä välillä ihan suht hyvän makuistakin ruokaa, mutta kaikki ruokani on rumaa ja jos jossain epäonnistun, niin ruoanlaitossa. Vielä pahempaa on leipominen, kakkukatastrofi on enemmän todennäköisyys, kuin leipomuksen uljas onnistuminen. Ruokani ovat rumia läjiä ja aina palaneet jostain kohdasta ja eivät hirveästi kestä lähitarkastelua ja siksipä niitä ei täällä blogissa juuri näykään, siis niitä ruokakuvia.
No niin, näitähän riittäisi vaikka kuinka, mutta koska Fab oli kirjannut ylös vain 5. huonoa kohtaa itsestään, niin sama täällä. Mutta onhan se mukavaa huomata, että analyyttisyys itseäni kohtaan on kärkiluokkaa, että huonoja puolia piisaa  ja ne tiedostetaan, mutta apua ajatelkaas kaikkia niitä huonoja puolia mitä ei itse edes tiedosta! 

Tiedättekö muuten ne ihmiset, jotka ovat aina oikeassa ja heissä ei ole mitään vikaa, no arvaatte varmaan, ettei meikäläinen tule hyvin juttuun heidän kanssa, koska mistä puhua, heidän hyvistä puolistaanko pelkästään, hih. 

Eli olen minä kyllä varsin huono ihminen kaikkine huonoine puolineen ja on paljon aikoja, etten tykkää itsestäni yhtään. Arvostan Dalai Lamaa ym. vastaavia ihmisiä, joilla on kaiken kattava hyväksymisen aura ympärillä. Mitä tässä kuitenkin näitä omia  kotkotuksiani katselen, niin vaikka ikä tuo hyvää, tuo se myös huonoakin, joten valaistuminen pääteasemana ei taida olla meikäläisen maali tässä elämässä.

Toivottavasti uusi uljas sukupolvi ei ole näin kieroutunut, vaan terveellä tavalla tunnistavat itsessään  huonot puolet, mutta ennen kaikkea myös ne hyvät. Ei ole kiva meinaan inhota itseään vähän väliä, enkä toivoisi tälläisiä tuntemuksia lapsilleni.  Olemme me kyllä vähän erikoinen sukupolvi pakko sanoa vielä tähän.

Miten siellä samaistuitteko ja onko helpompaa löytää itsestään huonoja puolia,  kuin  hyviä. Koetteko, että  meidän sukupolvi on kasvatettu vaatimattomuudella ja itsestään ei saa pitää hälyä tai sellainen on itsekeskeistä, jopa narsistista?
Iloa päivään kuitenkin ja ihan vilpittömästi toivottelen, sillä aamusumpit on jo nautittuna. ;)


86 kommenttia:

  1. Itsekin jossain tähän törmäsin ja pohdin pitäisikö omia huonoja puolijaan joskus blogiin listata :D

    Aurinkoa päivääsi <3 - vaikka täällä taitaakin tänään olla pilvinen ja sateinen päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on aika hauska postaus ja jos yhtään tuntuu siltä, niin ota ihmeessä koppi. :)

      Mukavaa viikonloppua Mira <3

      Poista
  2. Tää oli hauska! Ihanaa joku muukaan ei oo askartelutyyppi! Kärsin kun lapset tykkäisivät ja mä en vaan kestä... Tämä pitää kyllä tehdä itsekin, oli juuri kauhea bloggauskyllästyminen, kiitos kun inspiroit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama homma, mutta askartelukerho pelasti asian ja tytöt kävikin sitä kolmisen vuotta. Kiva, että nappasit haasteen Katja.

      Ihanaa viikkistä <3

      Poista
  3. Samaistun kaikkeen paitsi kahteen vikaan. Olen sielultani aamuihminen, ja rakastan varhaisia aamuja. Viimevuosina sairastamisen ja lääkityksien takia se on jäänyt hieman paitsioon, kun sitä unta on riittänyt tai sitten ei ollenkaan, ja aamuissahan se näkyy. Mutta eipä ole mitään ihanampaa kuin herätä ajoissa uuteen aamuun ja nauttia siitä rauhasta. Aamuissa on ihan oma tunnelmansa, oli sitten maalla tai kaupungissa. En ole koskaan ymmärtänyt torkuttajia ja suurimmat kahnaukset esim parhaan ystäväni kanssa ovat niitä, kun hän on aamuäreä ja minä en. :D Ruokaa laitan myös mielelläni ja hyvin. Olen sellainen muumimammamainen ruoanlaittaja. En piiperrä, vaan keskityn siihen että ruoka maistuu hyvältä ja on ravitsevaa. Leipominen on myös ihanaa. Mutta diivailu ja draamailu, juu ei kiitos. Ja minäkin olen aika ehdoton tyyppi, ja kerran muuttunutta mielipidettä toisesta on vaikea muuttaa. Kipuilen tämän kanssa paljonkin!

    Oli kiva lukea tätä. Se on juur niin, että me suomalaiset ollaan aika nöyrää sakkia, ja se on samalla suloista ja raivostutavaa. Joskus voitaisiin keskittyä niihin positiivisiin juttuihin itsessä ja onnistumisiin. Omien piirteiden tunteminen, sekä hyvien että huonojen, on aina hyvästä. Terve itsetuntemus auttaa niin paljon elämässä. Kiitos Tiia TAAS siitä, että olet aito ja mainio oma itsesi. <3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rauhaisat aamut on muuten ihania, kun muu maailma vielä nukkuu, niissä on taikaa. <3 Kuin varastettu hetki.

      Sama juttu, niin minäkin kipuilen ja toivon, että pystyisin aidompaan anteeksi antoon.

      Meidän nöyryys on tosiaan kaksiteräinen miekka, tavallaan viehättävää, mutta myös yhtälailla rasittavaa. Saamme olla ylpeitä, miten esim. sodan jälkeen Suomi rakensi itsensä loistoon hetkessä. Olemme puurtavaa kansaa ja sellaista vaatimatonta.

      Kiitos niin paljon Fanni ja ihanasta aidosta kommentistasi. <3

      Aurinkoista viikonloppua <3

      Poista
  4. Olipas taas hyvä postaus ja samalla aika hauskakin. Tarkoitan että useampaan kohtaan pystyin samaistumaan, huono heräämään.... :) Mutta, on totta. Huonous on juurrutettu meihin suomalaisiin, kehua ei saa tai jos kehuu niin kuuluu vastata juurikin noin "vanha rätti päälläni".
    Kiva idea tämä postaus, joten taidan napata oman bloginikin puolelle!
    Mukavaa keskiviikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos nappaat ja niin totta töriset, me suomalaiset olemme harvinaisen vaatimatonta kansaa.

      Ihanaa viikonloppua Kaisa <3

      Poista
  5. Mäkin olen aikeissa tehdä tämän, kun huomasin otsikon FFS-blogissa. Mutta nyt en uskalla lukea sun vastauksia läpi ennen, kuin olen omani kirjoittanut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jään innolla odottamaan. Kivaa viikonloppua Emma <3

      Poista
  6. Tämä on huippu! Moneen asiaan samaistuin. Esim 1 ja 2.

    Vaikka meitä ei lapsuudenkodissa kummemmin kehuttu ja taivasteltu, niin minusta on jostain kumman syystä kasvanut "ei niin suomalainen, omien hyvien puolien tunnistaminen ja tunnustaminen, sekä yltiöpositiivinen ja avoin, kaiken itsestään antava". Mutta missään nimessä minusta ei ylpeää saa, tai kopeaa. Eikä feikkiä. Ei.
    Kyllä minä huonojakin piirteitä itsestäni osaan luetella, oikein montakin. Joten otanpa tästä blogiini aiheen :)

    Tiia, oot ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä olet kaunis sisältä ja ulkoa, superkultainen kaunis sielu. <3 Kiva jos nappaat mukaan.

      Ihana oot sinä <3

      Poista
  7. OOT ihana :)

    Ja kaikilla on varmaan omat huonot puolensa (Raa´asti ajattelin"pölliä" tämän haasteen..hyvä katsoa itseään) erilaiset ja toisaalta samantyyppisiäkin on. Itse olen huomannut, niinkuin sinullakin tuo eka, että jokin seurauksena on tietty suhtautuminen tiettyihin asioihin aika armoton. Pitänee vähän täällä päässä tarkastella peiliin ja josko sitä oppisi armollisemmaksi...ainakin ymmärtäväiseksi, jollei muuta! Ja sitäkautta käännettyä voimavaraksi! Aht, oon näköjään ikuinen opiskelija elämässä ja never done. Siinä eka huono puoli?
    Aamuihmisenä tunnistin samaa :D Grauh!

    Mahtavaa päivää Tiia <3 ja halaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä oot ihana <3

      Kiva, jos pöllit tai ei edes pöllimistä, vaan toivottavaa. :)

      Sama juttu, kaipaisin enemmän hyvyyttä anteeksi antamisen taitoon, siinä on peiliin katsomisen paikka.

      Halauksia viikonloppuun <3

      Poista
  8. Minussa on huonoja puolia vaikka kuinka paljon ja on miljoonia asioita , joita en osaa ollenkaan, mutta en ajattele olevani sen takia huono. Siis noin yleisesti. Monella tuntuvat menevän nämä asiat jotenkin sekaisin tai sitten ei ymmärretä, etteivät tällaiset asiat tee ihmisestä kokonaisuutena hyvää tai huonoa -on vain asioita, joissa ei ole niin hyvä, mutta vastaavasti löytyy aina muita asioita joissa on sitten ihan ok.

    Olen suomenruotsalainen ja juuret muutenkin voimakkaasti Skandinaviassa, ja ilmeisesti meillä on noin pääpiirteissään hieman erilainen kasvatustapa, jossa painotetaan vapaampaa sosiaalisuutta ja itsensä hyväksyntää ihan eri tavalla kuin saman sukupolven suomalaisilla. Siis tämä ei tarkoita, että lapsista kasvatetaan narsisteja ja paremminkin meillä painotetaan sitä, ettei saa olla ylpeä tai koppava, mutta itsestään on ihan ok. pitää. Miten sitä muuten voisi pitää muistakaan?

    Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta, huonot puolet eivät tee ihmisestä huonoa, vaan hyvät ja huonot ominaisuudet kuuluvat kaikkien ihmisten luonteeseen, sitä on ihmisyys.

      En osaa sanoa tuohon jälkimmäiseen, mielestäni ruotsensuomalaiset ovat iloisempaa kansaa, mutta toki hekin ovat suomalaisia. Olen itse ruotsinsuomalaisen vaarin kasvattama ja en nyt oikein osaa sanoa tähän juuta enkä jaata, että johtuko vanhemmasta sukupolvesta vai mistä, että itse en koe ehkä saaneeni samanlaista sparrausta kotona, kuin sinä. Vaari hyväksyi minut sellaisena kuin olen ja vaarin kainalo oli aina vapaa, maailman hyväksyvin ja sydämellisin ihminen, mutta tuo sparraus kyllä uupui meillä.

      Siltikin ajattelen noin ylipäänsä, ettei suomenruotsalaiset, kuten tämä omakin sukuni, ovat ehdottomasti jotenkin iloista porukkaa.

      Ihanaa viikonloppua Minna <3

      Poista
  9. Huono ja hidas herääjä täälläkin! Olipa oivallinen haaste ja herätti paljon ajatuksia omasta itsestä, näitä voisi ihan miettiä vaikken tiiä kehtaisinko julkaista :D Mukavaa päivää Ihanuus ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa vikkonloppua ja kiva jos nappaat kopin tästä haasteesta ja kehtaat ilman muuta julkaista. <3

      Poista
  10. Taas naulaan kantaan Tiia! Ja samaistumiskohtia löytyy. Näin myös tämän haasteen ja jäin miettimään, että haluaisinko tähän hypätä mukaan. Sinä olit tehnyt tästä oman näköisesi, josta minulle välittyi negatiivispohjaiset asiat esitettynä positiivisella tavalla. Se on taitolaji, että siihen pystyy ja sinä pystyt. Ihan varmasti parannuskohtia löytyy ja niiden eteen töitäkin on tehty. Toisaalta pyrin asioista löytämään aina hyvän ja positiivisen puolen ja sillä menemään eteenpäin. Olematta kuitenkaan feikki tai arogantti. Olen samoilla linjoilla edellä kommentoijan kanssa, että mikäli et rakasta itseäsi et voi rakastaa muitakaan. Lisäänpä tähän perään heti yhden huonon puoleni ja se on - teksteissä punaisen langan puuttuminen. Nytkin rönsyilin sinne sun tänne : ) Hyvä puoli tässäkin kuitenkin, sain kormmentin kirjoitettua. Ihanaa päivän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitään rönsyilyä vaan monta punaista lankaa. <3 Positiivinen todellakin pystyy olla olematta feikki, se on sitä aitoa positiivisuutta. <3

      Kiitos Tiina kauniista sanoista, lämmitti kovasti.

      Oikein sydämellistä viikonloppua sinulle <3

      Poista
  11. Ei tartte paljoa kaivella, kun saa jo listaa itsellekin aikaiseksi ; ) Samaistuttavia kohtia monta sinulla! Ja minä kun aina ihastelen teidän thaikku-, pasta - ja pizzaruokia ja niiden kuvia, etä siellä vasta superwomankokki asuukin, en usko tuota kohtaa 5, hihhii. Itse olen huono myös sietämään ihmisiä, jotka puhuvat vain itsestään, vievät kaiken energia, diivailevat, ovat tuuliviirejä (yhtenä päivänä yhtä mieltä, toisena toista) - onneksi tuollaiset energiasyöpöt karisevat aina pois elämästä.

    Minä olen taas ihan järjettömän ja tehottoman huono siivoamaan. Tykkään puhtaudesta ja järjestyksestä, mutta siten että joku muu tekee sen. Uraohjusvuosina parasta rahalle oli saada siivooja kotiin, nyt meillä työnjako menee siten, että mies siivoaa ja minä vastaan ruoasta ja pyykeistä.

    Ehkä se meidän luterilainen (tai vanhan kansan kasvatuksen seurauksena tullut) huonouden tunne vaikuttaa vieläkin, että on niin vaikea ottaa kehuja vastaan. Vieläkin soperran jos joku kehuu vaikkapa vaatetta, että 10 vuotta vanha ainakin, heh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääks meinaatko, mielestäni ruoka mitä teen on niin rumaa, hih.

      Teillä on hyvä työjärjestys, koska jokaisella perheellä on omansa, mikä toimii toisilla, ei ehkä toimi toisilla, pääasia, että hommat lutviutuu. Ruonlaittoon meneekin hitsisti aikaa ja siivota kuitenkin tarvitsee harvemmin.


      Hih eikö niin, joo tämä vanha pölyrättikö ai kamala, pitäisi vaan kiittää kauniisti.

      Ihanaa viikonloppua Heli <3

      Poista
  12. Täällä myös "huono" ihminen, jonka on helpompi löytää itsestään niitä huonoja kuin hyviä puolia. Nyökyttelin muuten sun listan jokaiselle kohdalle. Erityisesti nuo eka ja toka kohta sai erittäin vahvat samaistumisen tunteet. Kaikenlainen feikkiys ja draaman hakeminen sekä "iholle" käyminen henkisesti tai fyysisesti on jotain pöyristyttävää.

    Ja nuo aamut... Olen muutenkin ehkä vähän ärsykeherkkä, mutta aamuisin se on ihan potenssiin sata. Mikä tahansa asia (tai sen puute) riittää saamaan aikaiseksi ydinräjähdystä muistuttavan reaktion. Säälin hieman perhettäni... :D

    Ihanaa päivää! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä ärsytysherkkä introvertti, sitähän se. Voi meitä ja se piirre rasittaa ilman muuta itseänikin.

      Ihanaa viikonloppua <3

      Poista
  13. Olipa mukava ja todentuntuinen postaus tänään,ihan nauraa kihersin tässä itsekseni, olet rohkea mimmi kun uskallat peuhata omia huonoja puoliasi tässä. Kyllähän meikäläinenkin on kasvatettu niin että oman arvon tunto on nujerrettu jo hyvin varhain, vaatimattomuus muka kaunistaa ym. Varmaankin niitä huonoja puolia löytyy enemmän meikäläisestäkin kuin niitä hyviä, ainakin jos sukulaisilta kysyy heh heh. En mielestäni ole negatiivinen ihminen mutta ihailen ihmisiä joilla on tuota itseironiaa, niin kuin muutamilla bloggaajilla mitä tulee seurattua. Bloggaajahan voi luoda itsestään ihan sellaisen kuvan kun haluaa, vaikka sellaisen että elämä on yhtä "auringon paistetta" eikä huonoja puolia ole olemassakaan, tarpeensa kullakin. Mutta ainakin minusta on hauskempi lueskella näitä sinun tyylisiä postauksia. Muistan kun kiinnitin huomioni blogiisi siinä kohtaa kun hellasi takaa löytyi kuivunut nakki hih hih. Huonoja puolia tietty kyllä löytyy mutta kyllä itsen arvostaminen on iän myötä lisääntynyt meikäläisellä, se on kyllä totta että jos et rakasta itseäsi et kyllä osaa rakastaa läheisiäsikään. Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi,sanoo iso kirjakin. Katso aamulla itseäsi kokovartalopeilistä ja sano rakastavasi näkemääsi, myös niitä huonoja puolia. Jatka Tiia samaan malliin niin lukijoilla mielenkiinto säilyy :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, jos tuotti iloa. <3

      Just tämä vaatimattomuus kaunistaa, ihan älytöntä, voi sitä olla ylpeä tekemisistään, olematta koppava.

      Olisi muuten omalla kohdalla hassua luoda itsestään muunlaista kuvaa, kuin olen. Mutta arvostan kovasti bloggaajia, jotka taiten myös näyttävät tyylillä vain osan itsestään eli kukin tavallaan.

      Hih se kuivunut nakki, voi elämän kevät se olikin karmea löydös se!

      Kiitos niin paljon kauniista sanoista ja viisauksista Pihakeiju ja kaunista viikonloppua sinulle <3

      Poista
  14. En minäkään osaa ommella. Alaluokkien opettaja nolasi minut niin pahasti "onnettomista tekeleistäni", ettei koskaan tullut paloa opetella. Sittemmin olen saanut elantoni tekstiileistä ja osaan nykyisin antaa ohjeita vähän myös ompeluun, vaikken itse osaa edelleenkään ommella.

    Kumma kuinka kehut tuntuvat usein noloilta, sitä vain sopertaa "Tämä on nyt vain tällaista", vaikka ainakin välillä tietääkin ettei nyt ihan huonokaan ole siinä missä kehutaan. (ja taas sorruin itse tässäkin itseni vähättelyyn...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo nöyryyttäminen muuten oli kumman yleistä myös opettajien taholta, pelon vallassa sai välillä koulussa elellä.

      Sepä mistä se oikein tulee, että pitää heti olla niin vaatimaton, vaikka kehu osuisi kohdalleenkin. Ihan hullua.

      Ihanaa viikkistä Tuuli <3

      Poista
  15. Ilman muuta on helpompaa löytää itsessään vikoja kuin hyviä puolia!
    Tässä voisi olla postauksen aihe itsellenikin.
    Mukavaa päivän jatkoa sinulle <3

    VastaaPoista
  16. Hei tää oli HYVÄ! Kertooko se jotain ihmisestä, että voisi heti lonkalta heittää useammakin viisikon edestä huonoja piirteitä? :D

    Ja juuri tuo, että mites ne puolet, joita ei edes itse tiedosta? Kysymys esitettynä puolisolle voisi poikia oikein "rattoisan" parisuhdekeskustelun. Viikonloppuun tai loman alkuun sijoittuessaan etenkin. :D

    Ehdottomasti laitan tämän hautumaan. Vaikeinta on valita vain viisi... ;)

    Halimus päivääsi. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih just ne puolet, oita ei tiedosta, kannattaisi muuten ottaakin pitkälle automatkalle heti loman alkuun, näen jo kärpäsenä katossa mitä tapahtuisi niin täällä, kuin siellä.

      Kiva jos laitat, mutta joo viiden valitseminen, se oli aika haastava tehtävä, joten annoin vaan tulla ja tuli mitä tuli.'

      Haleja Nelina <3

      Poista
  17. Voi Tiia ❤️ tämähän postaus on pakko kopsata! Ihanaa iltaa 😘

    VastaaPoista
  18. Voi hauskuus ja analyyttisuus sentään :) Olen samaa mieltä että kyllä niitä vikoja löytyy ja todella... meidän sukupolvi on kasvatettu "älä näy ja kuulu ellei hiukset ole kiinni, hame päällä ja suu supussa". Tähän oli hyvä vedota koulumaailmassa ;) hih hih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih niin oli ja hyvä kun kehtasi tunnilla viitata, kun väärin olisi mennyt kuitenkin ja oli niin huono muutenkin. ;)

      Ihanaa viikonloppua Onneli <3

      Poista
  19. Hauska postaus. Kyllä meidät on kasvatettu vaatimattomuuteen. Ei uskalleta kehua. Eikä osata ottaa kehuja vastaan. Vai olisiko tuo vaan suomalainen tapa, kulttuurisidonnainen. Minä herään kyllä aikaisin, mutta linnut ei livertele ja ruoho vihanna ajatuksissani. Vaan mustaa tervaa koko aamu. Vaadin täydellistä hiljaisuutta. Se on jännä, että parin tunnin päästä olen kuin toinen ihminen. Kärsimättömyys ja teeskentelevät ihmiset vaivaavat minuakin. Nooh...Hyvä kokki sentään olen miehen ja lasten mielestä. Mutta voi jestas kyllä niitä huonoja puolia piisaa. Kivaa keskiviikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, täälläkin parin tunnin päästä ihan toinen ihminen, mutta pari tuntia se vaatii ja kahvia.

      Ihana sinä ja hyvä kokki, se on kuule aivan mahtava taito.

      Ihanaa viikonloppua Marja <3

      Poista
  20. Ensinnäkin aivan huippuja kuvia :D Nauroin, koska niistä tuli niin hyvälle tuulelle, iloisia ja täynnä elämää :)! Toiseksi epätäydellisyys on yksi ehdottomia lemppariteemojani (joita on paljon, fudiksessa se on puolustuksen ja hyökkäyksen asemat kulmapotkua annettaessa:D), joihin tavalla tai toisella palaan koko ajan tuolla oman bloginkin puolella. Voisi tiivistää, että mikään ei ole niin viehättävää ihmisessä, kuin jos hän on sinut epätäydellisyyytensä kanssa <3 Aivan mahtavaa, ihana postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi miten viisaasti ja kauniisti sanottu, tätä lausetta saatan lainata tulevaisuudessa, niin hieno: mikään ei ole niin viehättävää ihmisessä, kuin jos hän on sinut epätäydellisyyytensä kanssa

      Ihanaa viikonloppua <3

      Poista
    2. Voi kiitos, ilman muuta saa käyttää, universaali viisaus, joka on jotensakin elämää suurempi :) Julkaisin aiheesta postauksen tänään, ja luen niin mielelläni, jos aiheesta vaikka joskus jatkakin juttua täällä blogissasi <3
      Ihanaa viikonloppua teille myös :)

      Poista
  21. Hauska ja hyvä aihe! Tämä todellakin istuu suomalaiseen mentaliteettiin äärimmäisen hyvin :D
    Ehkä pääasia on siinä, että omille huonoille piirteilleen osaa myös nauraa, ja ottaa vastaan jos ne naurattavat vähän muitakin (niin kuin kerroit aamuärrimurrista!). Elämä on helpompaa kun sitä ei ota kovin vakavasti, virheitä on kaikissa ja kaikki niitä tekee, mutta so what :D

    Tämä postaus piristi iltaa, kiitos siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan juuri näin, huumori on ihan paras lääke moneen ja juurikin omiin huonoihin puoliin ja mokaamisiin.

      kiitos kovasti Pia ja ihanaa viikonloppua <3

      Poista
  22. Mä olen aina ollut hyvä löytämään itsestäni huonoja puolia, hyviä on siis varmaan vähemmän :)
    Tuohon kehujen ottoon olen harjoitellut ja ilolla aina kiitän kun saan kehuja. Aluksi sitä piti kyllä harjoitella, koska vähättely kuuluu meidän suomalaisiin luonteisiin.
    Mä tykkään susta ja voin sanoa, että ystävällisyydessä ja empatiassa oot tosi hyvä. Kiitos kun oot mun kamu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kehujen vastaanottamista pitää harjoitella, mutta se sana kiitos on kyllä ihan viisain vastaus. Sitä harjoitellessa, tiukassa on vanhat tavat.

      Kiitos niin niin paljon ja niin minäkin tykkään susta mielettömän paljon ja samat sanat. Kiitos näistä sanoista ja kiitos, että oot mun kamu. <3

      Ihanaa viikonloppa Outi <3

      Poista
  23. Blogipostauksena tämä oman huonot puolet on kiva postaus. Avaahan se eri tavalla persoonallisuutta ainakin toiselle suomalaiselle kuin hyvät puolet :D :D

    Kuuntelin tällä viikolla firmani toimitusjohtajaa. Häneltä kyseltiin paljon johtamiseen liittyviä kysymyksiä ja työntekijöistä välittämistä ja kuinka hän osoittaa sen. Siinä yhteydessä hän sanoi, että ihmisten kanssa työskennellessä hän keskittyy aina vahvuuksiin. Heikkoudet pitää toki tiedostaa, mutta hän ei arvosta eikä toimi niin, että heikkouksia pitäisi yrittää jalostaa pois. Hän keskittyy vahvuuksiin ja siihen, että ihmiset voivat loistaa vahvuuksiensa kautta. Se oli minusta hienosti sanottu!

    Päätin heti alkaa elämään enemmän tuon mukaan. Tosin perheen äitinä joudun kamppailemaan heikkouteni kanssa ihan viikottain. Voi herranjumala mä en saa pidettyä kotia minkäänlaisessa järjellisessä siivoustasossa :D :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih kivaa, että tämä huono on kiva. :)

      Teillä on viisas johtaja, sillä johtajan ei ole tarkoitus lannistaa alaisiaan, vaan hyvä johtaja saa ihmisistä parhaat puolet irti.

      Samat kamppailut täälläkin ja se loputon siivoussavotta ja karvaralli eläinten kanssa, hohhoijaa. Kunpa osaisi olla itselleen armollisempi.

      Ihanaa viikonloppua <3

      Poista
  24. Olipa hauska postaus, kyllä niitä huonoja puolia täältäkin löytyy ainakin kilometrin pituinen lista. Kyllähän riepoo sellaiset täydelliset ihmiset, aina oikeassa olevat, ja jotka vieläpä jakelevat ilmaisia neuvojaan, kuin mitä kuvailit tuossa kirjoituksesi loppupuolella - vai onko heitä sittenkään oikeasti vai näyttelevätkö vain.. Heitä täytyy vain sietää.
    Mukava postaus josta huomaa että epätäydellinen ihminen on täydellinen ihminen kaikkine vikoineen ja puutteineen. Mukavaa viikkoa Tiiuska.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä tosiaan näyttelevätkö vain tai onko päälle puettu rooli, jota eivät harteiltaan enää saa... Mutta kyllä se on ärsyttävää ja pitää harkiten neuvoa muita, yleensä mieluusti vasta silloin, kun neuvoa kysytään.

      Miten kauniisti kirjoitettu tuohon loppuun, kiitos niin paljon Tuulikki ja ihanaa viikonloppua sinulle <3

      Poista
  25. Hitsi miten nauratti... En siis nauranut sulle vaan sille miten samanlaisia ollaan. Mulle ei saa puhua aamulla mitään, murahtelen vaan vastauksia ja radiomainokset saa järjiltään joten kuuntelen duunimatkalla vain rauhallisia levyjä...:)) Järkyttävintä mitä tiedän on lähteä aviomiehen kanssa samalla autolla töihin... juuei, riita on valmis jo 5 kilsan kohdalla. Ja monta muuta samaa juttua tunnistan itsessäni. Ja tuon suomalaisen "älä näy, älä kuulu-mentaliteetin". Jos sopii kaappaan tämän ja palaan siihen... sitten joskus kun huonona ja erittäin hitaana ajattelijana ne pahimmat huonot puolet itsestäni muistan. Tuon anteeksiantamattomuuden muuten tunnistan itsestäni myös ja se on ikävä juttu se. Työn alla on sen kampittaminen, koska se loppupeleissä tosi inhottava piirre itsessäni. Kerään ja kerään ja kerään ja sitten katkeaa ja tulee sammakoita ja ties mitä ulos suusta kun oikeasti ehkä haluisi sanoa että hei älä käyttäydy huonosti ja välinpitämättömästi mua kohtaan, vaan huomaa ja rakasta ihan tällaisena... Se on surullinen huono piirre. Ihania kukkahattukuvia, onnellista loppuviikkoa ihanainen<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan aamut sentään ja ihmiset jotka joutuvat kestämään meitä aamuisin, hih.

      Sama juttu, haluaisin olla parempi ihminen anteeksi annossa, siinä pidän suojapanssaria yllä. Juurikin vasta kun mitta täyttyy, tulee sanottua ja toinenhan ei ymmärrä mistä tuulee, että sitä on kerätty ja kerätty.

      Kiitos niin paljon ja aurinkoista viikonloppua ihanuuspakkaus <3

      Poista
  26. Hauskasti kerroit aiheesta kuin aiheesta - kuten teet aina. Olen niin alamaissa, että nyt on huono hetki kysyä huonoista puolista, niitä kun on pilvin pimein silloinkin kun olen enemmän itseni kuin nyt. Kaunista ja hyvää syksyä Tiialle toivotellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinua Irja täältä paljon halauksia ja voimia sinulle ja kiitos, että jaksoit kommentoida. <3

      Poista
  27. Tämä on kyllä taas taattua Tiia-laatua - osaat kirjoittaa hauskasti asiasta kuin asiasta. Ja kyllä - vähättelyn taidon me suomalaiset osaamme liiankin hyvin!
    Moneen noista sinun listassasi voisin omankin ruksini laittaa - etenkin tuo aamuäreys ja äiskän sörsselit ovat tuttuja meidän perhekunnassa;)
    Laitoin tämän jo luonnoksiin luettuani sen Marjukan listauksen ja ehkä saan joskus aikaiseksi postauksenkin - tiedä häntä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos niin paljon ihana Lady <3

      Ihanaa, jos tartut tähän, tulee taatusti mielenkiintoista luettavaa, Ladyn tyyliin. <3

      Ihanaa viikonloppua Ladysein <3

      Poista
  28. Kiva postaus taas kerran ja kyllä, huonoja puolia on tavattoman helppo itsestään löytää!
    Kuten sinäkin, olen minäkin tavattoman kärsimätön, joten kaikenlainen pipertäminen ja tarkkaavaisuutta vaativa käsityö on minullekin suoranaista painajaista. Matikassa olin myös huono!

    Lapsena olin enemmänkin sellainen poikatyttö, eli tavattoman huono leikkimään nukeilla esim. En tiennyt mitä niillä tehdään, eikä kotileikki kiinnostanut ollenkaan. Halusin laukata ritarina metsässä :D Olen edelleen huono kotileikissä ja viihtyisin parhaiten patikoimassa. Huono perheenäiti siis.

    Laitan minäkin muistiin tämän aiheen...kenties kirjoitan siitä.

    Olet kyllä piristävä, ihana Tiia <3 Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matikka nolla täälläkin. ;)

      Et taatusti ole huono perheenäiti, ei kaikkien tarvitse olla samasta muotista ja juuri erilaisuus tekee meistä mielenkiintoisia. <3

      Ihanaa, jos toteutat tämän. <3

      Kiitos niin paljon kauniista sanoista Marianna ja upeaa viikonloppua sinulle <3

      Poista
  29. Voihan Nappiaitta sentään :D.

    Näin tän sun postauksen jo eilen, ja haaste kuulosti niin kivalta (ja helpolta :)), että päätin tarttua siihen ennenkuin luen sun vastaukset, etten anna niiden vaikuttaa, jos vaikka löytyy yhtäläisyyksiä. Ja löytyihin niitä. Epäaitouden heikko sietokyky ja mykät aamut tuli itsekin listattua. Ja jos olisin jatkanut viittä kohtaa pidemmälle, puuttuva jauhopeukalo olis päässyt myös mukaan, koska olen kertakaikkisen epämotivoinut ja surkea leipuri, mutta onneksi kaikkea saa nykyään valmiina, ettei tarvi itseään kiduttaa.

    Ja siitä huolimatta, että kaikenlainen askartelu ja piperrys kuuluu mun lemppareihin, olen huono viemään loppuun 100%:n innolla aloittamiani askarteluprojekteja, jos motivaatio välillä hiipuu tai jos keksin jonkun uuden kivemman projektin tilalle. Mun betonipajakin on ollut jo kohta pari vuotta lakossa ja kaikki sen jäljiltä vinksin vonksin.

    Iloista loppuviikkoa ja viikonloppua heti perään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, miksi sillä miehellä on niin kauhea vimma ompeluttaa ihan kaikkea. Kaikki korjataan, lahkeet, jos on rispaantuneet ja milloin mikäkin takin vuori uusitaan jne. Ihan mahdottoman paljon on käyttänyt tuota Nappiaittaa, suorastaan kanta-asiakas. ;)

      Kiva kun toteutit tämän ja kävinkin lukemassa. :) Tämä on kaikessa huonoudessaan tosi kiva haaste.

      Voi eih, miten se betonipajakin on lakkoon mennyt.. <3

      Ihanaa viikonloppua Annukka <3

      Poista
    2. Jos saan vinkata, niin ilmastointiteippi on mitä parhain materiaali fiksaamaan taskujen pohjissa olevat reiät tai kääntämään housujen puntit :). Nimim. Tyytyväinen käyttäjä jo vuosia :)

      Poista
  30. Olipa kiva postaus. 1 ja 3 kohta pätee muhunkin, mutta aamuherääjä olen, klo 545 herätys joka aamu. :)

    Ihanaa loppuviikkoa Tiia <3

    VastaaPoista
  31. Täällä kans yksi huono kokkaaja ja ehdoton luonne;) Ehdottomaksi olen tosin muuntautunut iän myötä, mutta ehkä se on jonkinlaista elämästä oppimista sekin. Kaikkea sellaista mitä ennen katsoi sormien läpi, ei enää voi sietää mitenkään.

    Kiva oli taas lukea ajatuksiasi ja mukavan soljuvasti kirjoitettuna.

    Kivaa päivää Tiia<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on se viisauttakin se itsesuojelu ehdottomasti. <3 Elämä ns. opettaa.

      Kiitos niin paljon Sari ja oikein sydämellistä viikonloppua <3

      Poista
  32. Olitpas taas kirjoittanut hauskasti :) Kyllähän sitä nyt huonoja puolia itsestään osaa listata vaikka kuinka ja paljon, täytyykin tehdä tämä sama postaus jossain kohtaa. Minäkin olen huono sietämään askartelua ja teeskentelijöitä :)Kivaa loppuviikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih juu askartelu on varsinkin tälläiselle kärsimättömälle ihan kauhistus.

      Kiitos kovasti ja kiva jos toteutat haasteen.

      Mukavaa viikonloppu Anu <3

      Poista
  33. Tämä oli kyllä kaikessa huonoudessaan hauskaa luettavaa:) Olen monta kertaa aiemminkin sanonut olet ihan huippu❤ Sitä on sellainen itsensä suomija että kyllä niitä huonoja puolia löytyy paljon enemmän kuin hyviä:) Leppoisaa viikon jatkoa💕🌻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihan mielettömän palon Päde. <3

      Ihanaa viikonloppua sinulle <3

      Poista
  34. Ihanaa! Mä en ole ainoa joka on huono askartelussa ja pipertämisessä. Mä en yksinkertaisesti kykene moiseen, menee hermot nanosekunnissa ja siinä sitä taas ollaan sitten. Ei vaan... Ei. Meillä on askartelutarvikkeita, mutta luulen että se on meillä mies joka opettaa lapselle erilaisia askartelujuttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään kykene ja hei Satu, onneksi on askartelukerhot, meidän tytöt eli meidän askartelevaiset tytöt kävivät sitä kolme vuotta. ;)

      Hyvä jos teillä on askartelevainen mies. Aina niin naurattaa, kun tytöt sanoivat jollekin ystävälleni, että meidän äiti se ei ole kovin askartelevainen. ;)

      Ihanaa viikonloppua Satu <3

      Poista
  35. Hihii! Monta kohtaa kuulosti kovin tutulta :) Kyllä se meihin suomalaisiin taitaa olla tiukkaan juurrutettu, että itseään ei saa kehua. Huonoja puolia on ihan varmasti helpompi listata kuin hyviä. Ja tuo on niin totta, että jos joku kehuu ulkonäköä tai päällä olevaa vaatetta niin heti on pasmat ihan sekaisin ja pitää vakuutella, että ihan halpa oli, alessakin vielä ja tämmöinen rätti! Kerran yhdessä koulutuksessa harjoiteltiin ottamaan kehuja vastaan ja kyllä oli vaikeaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi just niin, tämä rättihän ei maksanut mitään, ihan vanha kulahtanut pölyrätti, apua en kestä meitä, hih.

      On sitä ihan kiemurtelee, jos joku kehuu.

      Ihanaa viikonloppua Hanna <3

      Poista
  36. Olen huono myös ompelimisessa ,
    Olen sosiaalisesti huono tietyntyypisten ihmisen kanssa,voi liittyä myös siihen että en voi sietää epäaitoutta ,besserwissereitä enkä liian uteliaita ihmisiä . Ja ilkeät ihmiset menee myös mulla pannaan
    Olen huono ottamaan kehuja vastaan. Olen änkyttään,katselen seiniä tai menen punaiseksi jos mua kehutaan.
    Olen huono vastustamaan herkkuja:D
    Olen huono paketoimaan joululahjoja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Nina mikä ihana lista, ihana sinä.

      Joululahjojen paketoiminen, täällä pukkaa rumia paketteja, en vaan kestä sitä hommaa. Yhden lahjan paketoiminen vielä menee.

      hih ihana olet, Mukavaa viikonloppua sinulle <3

      Poista
  37. Just hyviä huonoja puolia. Itsekin olen huono aamuihminen, enkä tunnu kestävän meteliä enää missään muodossa. En edes päivisin, ja sepä alkoi muodostua töissä ongelmaksi. Avokonttori. Yrität keskittyä johonkin tärkeään. Naurunremakka keskeyttää ajatukset tai vaihtoehtoisesti joku puhuu kovaäänisesti (itsekin kuulun siihen kategoriaan) puhelimeen tai kollegoille tai joku tulee ja keskeyttää ajatustyösi tulemalla luoksesi tiedusteluretkelle. Kyllä ei ole hyvä. Töissä muutenkin hirvittävät paineet. Mutta sitten keksin. Meillä on yksi huone varattu hiljaista työtä varten. Ei puhelimia, ei puhetta. Vain kaksi työpöytää vierekkäin. Maanantaiaamuna painelin hiljaisuuden retriittiin kamojeni kanssa. Ah, mikä fiilis. Ei älämölöä, ei mitään. Vain minä itse ja ajatukseni. Hirvittävästi sain tehtyä kahden päivän aikana töitä, kunnes joku ilmiantoi minut tai sitten NE vain löysivät minut. Keskiviikkona kolme vierailijaa hiljaisuuden retriitissä, joista yksi kesti tunnin. Tänään vajaa kymmenen vierailua, vaikka henkilöitä oli vain kolme. Yhdellä nyt vain sattui olemaan draivi päällä, ja kävi kyselemässä apuja. Kyllä ei ollut tänään enää hyvä fiilis, kun kotiin tulin. En vaan kestä meteliä.

    Mutta kivaa ja hiljaista iltaa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, luin tämän eilen oikein ajatuksella ja ajattelin ensin, että ihanaa löysit oman rauhaisan sopen ja miten paljon rauhassa tehdessä saa aikaiseksi. Sitten tulikin paha mieli, että sopen rauha on menty pilaamaan...

      Täällä sama, en vaan kestä meteliä ja se hajottaa kaikki ajatukset ja pää on täynnä ja kirjaimellisesti vannetta kiristää.

      Kiitos niin paljon Mannilainen ja hiljaista viikonloppua sinulle <3

      Poista
  38. Tuo mitä totesit siitä, kuinka amerikkalainen kansikuvakiilto alkaa jossain vaiheessa tympiä, tuntuu niin tutulta. Saman olen kokenut itse matkoilla Australiassa ja Amerikassa ja asuessani kansainvälisessä yhteisössä. Vaikka joitakin saksalaisia maanmiehensäkin pitävät kauheina valittajina, minä huomaan parhaiten tulevani toimeen saksalaisten kanssa. Meitä selvästi yhdistää samanlainen huumorintaju, joka perustuu kommelluksiin nauramiseen. Etenkin omiin.

    Siksi tykkään niin lukea blogiasi, koska avoimesti kerrot kommelluksistasi ja osaat nauraa niille. Se on niin saksalaista - ja suomalaista! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista, en niin tunne saksalaisia, että osaisin ottaa kantaa, mutta kiva kuulla. Tanskalaiset olen kokenut samanlaiseksi huumorikansaksi.

      Ihanaa viikonloppua Ei-Leen. <3

      Poista
  39. Hauska postaus! En myöskään ole kiinnostunut askartelusta enkä käsitöistä. Olen yrittänyt olla, mutta ei napannut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih kun ei nappaa, niin ei nappaa. Eikä kaikkien tosiaan tarvitse tykätä samoista jutuista. Kiitos kovasti ja mukavaa sunnuntaita <3

      Poista
  40. Samaistun moneen kohtaan. Etenkin kärsimättömyys ja ehdottomuus! Jos ensivaikutelma on huono, niin mulle on sitä enää tosi vaikea korjata. Mä en kyllä myös siedä ikävää käytöstä keneltäkään, vaikka toki ei tarvitsekaan, niin aina välillä kyse on kuitenkin myös väärinymmärryksistä. Mutta sitten saattaa mun osalta olla jo myöhäistä, kun olen jo mielipiteen muodostanut. Eli siinä mielessä olet fiksumpi, kun et heti yhdestä hölmöyksestä tuomitse ihmisiä, vaan vasta jos tyhmä käytös jatkuu.

    Ja olen muuten myös aina vihannut työhaastatteluja enkä vähiten siksi kun pitää itseään kehua. Kehujen vastaan ottaminen on myös jotenkin kiusaannuttavaa. Sain juuri päätökseen työharjoittelun, missä useampikin asia ei vastannut odotuksia ja monta viikkoa olin hirveän stressaantunut. Kun sitten sainkin viimeisenä päivänä esimieheltä kehuja, en ollutkaan onnellinen vaan kiemurtelin ihan tuskaisena siinä penkissä. Mikälie siinä, että hetkessä niitä on niin hankala ottaa vastaan. Ei sillä, että negatiivista palautetta olisi sen helpompi kuunnella. Mutta sen kyllä imee itseensä kuin sieni, positiivista pitää sen sijaan pureskella pitkään ennen kuin sen voi hyväksyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuo, että liian moni asia on usein väärinymmärrystä ja siksi on hyvä, että ihmiset sanovat suoraan ja pyrkivät olemaan vaikka syyttämättä. Moni asia selviää puhumalla.

      Kehuja kun ottaa vastaan, niin sitä ihan kiemurtelee häpeissään, tämä on hyvin mielenkiintoinen asia, että miksi näin on. Mutta kehut lämmittävät jälkikäteen ja niitä on mukavaa kotona rauhassa makustella tai omalle turvajoukolle jopa paljastaa.

      Niin totta tuokin, että negatiiviset, vaikka niitä olisi se pieni pisara meressä, niin sen juuri imee itseensä ja ne positiiviset karkaa kuin hanhen selästä ja ne tarvitsevat jatkuvaa ruokintaa.

      Ihanaa päivää Nella <3

      Poista
  41. Miten ihanaa,pystyin samaistumaan useampaan kohtaan! Elen itse myös kovin ehdoton ja "mustavalkoinen",aamut ei myöskään kuulu omiin vahvimpiin asioihin.. :|

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih meitä samiksia taitaa olla paljon. Ihanaa viikonloppua Nanna <3

      Poista