perjantai 18. elokuuta 2017

Toivottomuus

Tänään olen ollut, kuin löysä tatti, eikä tietoakaan lomatunnelman jäämistä. Jos hämähäkki olisi kutonut seittejään nyt, niin olisin taatusti jo seittien kuorruttama ja pikku hämähäkin saaliita roikkuisi nenästä ja korvista. Hämäriä ajatuksia kyllä nuokin hämähäkkihommelit, mutta kun ahdistus kasvaa suureksi, niin silmieni edessä alkaa vaellella pikkueliöitä ja luikerrella käärmeitä, etenkin unissa. 

Eilinen Barcelona, tämän päivän puukotukset Turussa, tarvitseeko sanoa enempää. Kuopus meinasi eilen tukehtua Kindersuklaapatukkaan (jota ei syö enää ikinä, eikä kuulemma mitään muutakaan), säikähdimme aivan valtavasti, kun punakasvoiselta lapselta syöksyi kurkusta iso köntti suklaata. Jäin miettimään, vaikka itse hän omin neuvoin sai suklaan kurkusta rykäistyä, että mitäs jos hän olisi ollut yksin, mitä jos vastaavaa tapahtuu tulevaisuudessa, kun lapsi on yksin kotona, mitä jos. Tänään mielessä pyörii paljon "mitä jos" kysymyksen siivittämiä asioita.

Tänään toinen tyttäristä pyörtyi koulussa tunnilla ja toki nuoret naiset saattavat hormoniheilahdusten vuoksi olla pyörtyvää sorttia, mutta ensi viikolla varaan lääkärin ja menemme tutkimaan veriarvot. Pyörtyminen huolestutti, koska näin ei ole käynyt koskaan aiemmin.

Ystävämme hautajaispäiväkin on sovittu ja juuri nyt tuntuu, että maailma on mennyt raiteiltaan. Väkivaltaiskujen vuoksi ennakkoluulojen juopa syvenee kunnon kansalaisiakin kohtaan, epäluulot ja vihan kuilu kasvavat, pelko synnyttää vihaa. On surullinen ja toivoton olo.

Aina maailma on ollut pahuutta täynnä, ihminen on ollut maapallon pahin peto, nykyään lait ja järjestys pitävät ihmisen pahuutta edes jollain tasolla aisoissa, mutta en epäile sekuntiakaan, että jos jokin totaaliympäristökatastrofi syntyisi, monen hyvyys kaikkoaisi sileän tien. Ehkä minunkin, ehkä välittäisin vain perheestäni ja riistäisin ruokaa viattomilta ruokkiakseni perheeni, ehkä minusta tulisi peto. Hirveitä ajatuksia, mutta hirveä ja surullinen on maailma, joka välillä pysäyttää päivän ja saa tuntemaan lohdutonta toivottomuutta. 

Juuri toivoa emme kuitenkaan saa menettää, emme kyynistyä, emmekä muuttua vihaa kylväviksi, mutta jos joku tekisi läheisilleni jotain, asiat saattaisivat olla toisin, joten mikä minä olen mitään sanomaan.

Huomenna jatkan taas omaa elämääni samoin kuin ennenkin, mutta eilen ja tänään on monen maailma muuttunut. Siltikin tarvitsemme ihmisiä taistelemaan pahuutta vastaan ja tekemään suuria, sekä hyviä pieniä tekoja. Pienistä teoista kasvaa isoja ja vain hyvyys on oikea vastavoima pahuutta ja julmuutta vastaan.



Huomenna olen myös onnellinen, että lapsilla on kuitenkin kaikki hyvin ja selvisimme säikähdyksellä. Ystäväämme emme enää takaisin saa, emmekä vastauksia kohtalolle heittämiini kysymyksiini. Kun huudan tuuleen "miksi", niin kukaan ei vastaa.

Onko teillä lohdun sanoja, ei nyt minulle, mutta yleisesti ihmisille surun ja toivottomuuden hetkellä. Mistä saatte voimaa niinä päivinä, kun tuntuu, että elämä on jopa pelottavaa ja kun kuolema ja pahuus tulevat lähelle. 


Yritän itselleni muistuttaa, että juuri pelko ja viha ovat se mitä väkivaltaa ja vihaa lietsovat hakevat, enkä suostu antamaan heille valtaa. On hyvä myös muistaa, että on yhtä todennäköistä joutua kyseisen julmuuden kohteeksi, kuin lento-onnettomuus tai salamanisku ja en hae tältä sen kummempaa lohtua vaan vahvuutta. En lakkaa samoamasta luonnossa, lentämästä lentokoneilla, kuten enhän lakkaa ajamasta autoa, joka tappaa tällä hetkellä enemmän ihmisiä, kuin yksikään maailmalla kohdistettu isku. Yritän vastustaa pelkoa astumasta sydämeeni. 

Kuullaan läheisiämme, välitetään, tunnetaan empatiaa, joskus ei ole oikeita sanoja, joskus voi vain olla kuunnella ja tarjota olkapäätä. Kun toinen on siinä vieressä hiljaa läsnä, siinä on kaikki, kokolailla ihminen ja ihmisyys. <3 


56 kommenttia:

  1. ♡ Olen sanaton... Soitimme heti esikoisellemme, kaikki hyvin... kiitos ♡

    Nämä kaikki hirvittävät teot ovat vaikuttaneet minuun... viihdyn nykyään kotona. Juuri kun muutama vuosi sitten uskallauduin ensi kertaa lentokoneeseen (en tiedä mistä pelko tullut), niin nyt ei tee enään mieli matkoille. - Tiedän... asiat tapahtuvat, olet sitten missä tahansa... ja nyt pitää osata nauttia juuri siintä mitä itsellä on.

    Tällä hetkellä surullinen ja samalla onnellellinen, elämä jatkuu... iso halaus ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kaikki hyvin <3

      Ymmärrän niin hyvin ja sille pelollehan ei mitään voi. <3

      Ymmärrän ristiriitaiset tunteesi, halauksia Marru uuteen viikkoon <3

      Poista
  2. Lohtua tuo läheisiltä ihmisiltä saatu aika ja rakkaus. Ilisi ihanaa, jos kaikilla olisi joku, johon tukeutua.
    Hyvää viikonloppua Tiia ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu <3 Nimenomaan jokainen tarvitsee jonkun, johon turvautua.

      Ihanaa uutta viikkoa Outi <3

      Poista
  3. Hyvä, että suklaa tuli tyttären kurkusta ulos. Voinpa kuvitella sen hädän, mikä on kun jokin jää kurkkuun, eikä saa henkeä.

    Sanattomaksi myös vetää eilisen, sekä tämän päivän tapahtumat ja voimattomuuden tunne valtaa mielen. Sitä kysyy miksi ja mikä saa ihmisen tekemään näin hirveitä asioita, mutta vastausta vain ei saa.
    Kuinka onnellista olisi, kun kaikki voisivat elää sovussa, eikä pelko ahdistaisi mieltä.

    Hyvää viikonloppua Sinulle Tiia Ystäväin ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytär oli ihan paniikissa ja punainen, mutta sieltä se köntti tuli, ei koskaan enää syö kuulemma Kinder-suklaata.

      Maailmassa on niin paljon pahaa, on aina ollut, mutta vihalla ei voiteta koskaan pahaa, kunpa kaikki muistaisi sen nyt.

      Ihanaa uutta viikkoa ma-te <3

      Poista
  4. Aina ei ole sanoja, eikä niitä aina tarvita. Toivon sinulle rohkeutta ja rakkautta ❤️

    VastaaPoista
  5. Kyllä hiljaiseksi vetää viime päivien tapahtumat. Ymmärrän toivottomat tunteesi, kun sinulla on lisäksi ollut omia suruja ja pelästyksen aiheita. Joskus pelko ja ahdistus on ihan tervettä, mutta ei anneta sen lannistaa. Voimia sinulle ja meille kaikille❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei anneta, sitä ilkivaltaa ja pahoja tekoja tekevät haluavatkin, lietsoa pelkoa ja ennakkoluuloja.

      Ihanaa viikkoa <3

      Poista
  6. Niinpä, monasti itseäkin mietityttää että miten ohut kerros ihmisyydessä ehkä onkaan ns. sivistystä ja miten nopeaan se voi karista pois katastrofin kohdatessa. Jotenkin tuntuu, että ajassa ollaan jonkinlaisella vedenjakajalla ja siksi on aina vaan tärkeämpää ruokkia hyvyyttä, luottamusta ja toivoa. Se kasvaa mitä ruokitaan. Kiitos tästä kirjoituksesta, puit sanoiksi niitä ajatuksia mitä moni pohtii varmasti juuri nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se juuri mietityttää välillä, että ilman yhteiskunnan sääntöjä, olisi varmasi piru merrassa. Hyviäkin ihmisiä olisi, mutta jokainhan puolustaa perhettään. Toivottavasti tälläiseen tilanteeseen ei koskaan tarvitse mennä.

      Se kasvaa mitä ruokitaan ja valitsen hyvyyden ja toivon <3

      Ihanaa viikkoa ja kiitos todella viisaista sanoista <3

      Poista
  7. Itse olen sen verran herkkä, että en juuri uutisia seuraa. Tänä aamuna kyllä luin Suomen Kuvalehden jutun Turun tapahtumista. Espanjan tapahtumista en ole lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tieto lisää tuskaa, toisaalta koen sen myös tuovan helpotusta. <3 Lempeää uutta viikkoa Minna <3

      Poista
  8. Jotenkin olen aina vain puskenut menemään silloin, kun elämä on potkinut päähän. Jostain on vain ilmaantunut voimia jaksaa mennä eteenpäin. Lasten vuoksi on ollut pakko jaksaa ja läheisiltä on onneksi saanut tukea. Voimia ja jaksaista Sinulle, Tiia ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri, lasten vuoksi mitä tahansa ja näin ne lapset vahvistavat meitä, sillä lasten vuoksi ei voi jäädä tuleen makaamaan. <3 Muiskuja ihana Krisse <3

      Poista
  9. Ei kyllä kannattaisi uutisia lueskella...aivan karmeaa. Uskaltaako kohta liikkua missään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskaltaa, muuten saisi pelätä kaikkea, sitä salamaniskua tai auto-onnettomuutta, joka on paljon suurempi todennäköisyys. Ei anneta pelolle valtaa, sitä pahantekijät juuri haluavat.

      Ihanaa viikkoa Satu <3

      Poista
  10. Nyt on kyllä uutisissa taas ollut pelkkiä suru-uutisia. Ei voi käsittää.
    Ei millään suru-uutisiin liittyvää mutta itse olen ollut muutaman päivän todella maassa, nukkumaan menneessä vain itkettänyt ja miettinyt että milloin mun elämästä tuli niin ahdistavaa.
    Tsemppiä Tiia sinulle ja jaksamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Nanni rakas, täältä sinulle paljon paljon halauksia ja muista puhua läheisillesi ja avata lukkoja. Joskus sitä ei kyllä itsekään tiedä mikä masentaa tai ahdistaa.

      <3

      Poista
  11. Syvät on mietteet täälläkin. Yritän ajatella niin, että ainoastaan hyvyys ja rakkaus voittaa. Ja yritän olla pelkäämättä. Olen kyllä huomannut itsestäni liikkuessani maailmalla ja kotimaassa, että katselen hieman tarkemmin ympärilleni enkä halua välttämättä olla paikoissa, joissa on runsaasti ihmisiä. Yritän silti voittaa pelkoni.
    Ollaan lähellä rakkaitamme <3
    Näin ajattelee Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, että hyvyys voittaa, jos kaikki vain vihaisimme, niin maailma tuhoutuisi eli vihaan ei voi vastata vihalla, ellei ole aivan pakko suojella itseään tai perhettään, mutta vihaa ei kannata lietsoa, siinä aina viattomat kärsii.

      Toivottavasti voitat pelkosi, mutta uskon että kaikki me tällä hetkellä kurkistamme olkamme yli vähän väliä.

      Paljon halauksia sinulle Johanna ja lämpöisiä ajatuksia <3

      Poista
  12. Joskun elämässä on surullisia aikoja ja kun maailmalla ja meillä tapahtuu samaan aikaan hirmutekoja, vetää hiljaiseksi. Ei ihme jos olet maassa. Lapsien vuoksi pelästyminenkään ei siinä auta. Suru on surtava, muuten siitä tulee elämänkestvä möykky, kaikella on aikansa ja paikkansa. Käsittämätöntä väkivaltaa ei voi ymmärtää, missä on tuollaisen ihmisen paikka jatkossa? Omassa sellissä mukavuuksineen ja telkut, radiot, kuntosalit? Se tuntuu epäreilulta kun ihminen on vienyt monen ihmsen hengen ja rampauttanut siinä samalla monta elämää fyysisesti ja henkisesti.

    Joskus vaan uutiset on liikaa, olispa joskus hyviä uutisia! Mutta ei ka ne oikein myy...

    Jaksamista ja voimia sinne<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On monia ihmisiä, joilla sisimmässä on niin paljon vihaa ja tämä vihateko luotsaa vielä lisää vihaa. Sivullise varmasti kärsivät vielä lisää. Vihaanhaan ei voi vastata vihalla, ellei ole sotatilanteessa aivan pakko.

      Niinpä, haluan kyllä kaiken infon, mutta mässäämään en ala, enkä myös ala jakamaan näitä omissa somekanavissa näitä uutisointeja ja vihaamaan lisää.

      Paljon haleja ihana Sari <3

      Poista
  13. Yritän aina kääntää asiat positiiviseksi, mutta näitä uutisia lukiessa ja kuullessa ei niistä voi löytää mitään sellaista.Aika lohduton olo♥ Eilenkin soitin ensimmäisinä lapsille, joista toinen oli juui bussissa matkalla Turkuun, onneksi olivat turvassa. Vaikka pelolle ei saa antaa valtaa, tekee tälläinen kuitenkin varovaisemmaksi-ainakin hetkellisesti. Pidetään huolta toisistamme ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika on surra ja siitä ihmisen on vaan jatkettava eteenpäin ja täytyy myös lapsille olla esimerkkinä, ettei näytä vihaa ja en halua kasvattaa lapsiani ennakkoluuloisiksi´tai pelottella heitä. Valittevasti sometulva ahdistaa lapsia ja he saavat infona niin paljon liikaa tietoa.

      Ihan totta, kyllä sitä itsekin nyt katsoo kulmien yli ja lauantai Jumbossakin mietitytti hetken.

      Pidetään <3

      Poista
  14. Kirjoitat niin totta. Nämä kauheidet joista olemme kuulleet uutisista aina, ovat nyt todella lähellä myös meitä Suomalaisia. Maailma on pienentynyt ja se alkaa näkyä myös täällä pohjolassa. Todella surullista ja kauheaa, että viattomat joutuvat vihan uhreiksi. <3

    Jaksamista ja voimia sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja miten viha luo vihaa ja lisää sivullisia ja viattomia tulee kärsimään tässä taistelussa.

      <3 Kiitos ihana Johanna ja samoin sinulle <3

      Poista
  15. Kaikessa karuudessaan kamalat tapahtumat,elämässä tapahtuvat ikävät asiat,läheisten menetykset saavat kyllä mietteitä aikaan...pysähdytään hiljentymään,kerrotaan läheisille kuinka tärkeitä he ovat,osataan arvostaa niitä pieniäkin asioita ja elämää...kiitollisia ollaan siitä että saadaan herätä uuteen aamuun♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisaita sanoja, koskaan ei voi näyttää liikaa rakkautta ja hellyyttä <3 Ihanaa maanantaita sinulle Päde <3

      Poista
  16. Rupesin miettimään tuota kun kirjoitit että mahtaisitkohan omaa perhettä puolustaessasi suunnilleen "viedä viimeisen leipäpalan" jonkun vieraan suusta, että niin meistä varmaan useimmat tekisivät pahan paikan tullen.
    Pahoja asioita tapahtuu koko ajan ja ehkä pahimmista emme edes saa tietää. Sitten kun nuo asiat tulevat tarpeeksi lähelle se pysähdyttää ajattelemaan miten äkkiä kaikki voikaan muuttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näitä mietteitä on tullut pyöritettyä ja ehkä katson liikaa katastrofisarjoja/leffoja, koska mielessä välillä pyörii, mitä jos yhteiskunta hajoaisi, kaikki säännöt, kaikki, mikä peto ihmisestä kuoriutuisi... Silloin vastan ne todelliset jyvät punnittaisiin.

      Ihanaa viikkoa Kristiina ja yritetään taas keskittyä hyviin ajatuksiin <3

      Poista
  17. Syvissä vesissä uidaan tällä hetkellä - niin täällä Turussa, kun varmaan muuallakin. Aika ahdistavaa oli soitoin ja viestein varmistaa kaikki läheiset, että ovat turvassa. Helpotus suuri, että ovat.
    Nyt vaan on kaivettava esiin - ja nostaa arvoonsa - ne kaikki asiat, joista on kiitollinen.
    Kiitos sinulle tästä postauksesta, itse en jaksanut kirjoittaa mitään. Ja voimia nousta kaikkien murheiden alta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisaita sanoja, yritetään yhdessä sydämellisyyden ja hyvyyden kautta <3 Lämpimiä ajatuksia täältä Cecilia <3

      Poista
  18. Tällaisina hetkinä saan voimaa niistä ihmisistä, jotka pyyteettömästi ja pelottomasti asettautuivat puolustamaan ja auttamaan uhreja sekä niistä, jotka oman henkensä uhalla lähtivät ajamaan tekijää pois.

    Aina kun joku asettuu auttamaan tai tukemaan toista ei paha voi saada lopullista jalansijaa. Olen todella ylpeä siitä, miten meissä vielä (kaikesta kirjoituksista huolimatta) on välittämistä toisiamme kohtaa, se on sitä hyvyyttä, joka auttaa meitä taistelemaan pahaa vastaan -nyt ja aina.

    Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, uskon hyvän voimaan ja se hyvyys tuli taas todistetuksi myöskin. Ymmärrän ettei omaisia lämmitä lainkaan hyvyyden tunteet, olisin itse vihaa täynnä ja katkera, mutta me muut emme saa antaa vihan liekille valtaa, emmekä lietsoa vihaa somessa, sitä juuri pahantekijät haluavatkin, vihapuheet pelaavat pahantekijöiden pussiin ja ovat vain vihan toinen kääntöpuoli.

      Olet ihana Minna, paljon halauksia <3

      Poista
  19. Tyttärelle jäi nuorempana salmiakki -pääkallokarkin pala kurkkuun , mikä paniikki ja ahdistus , selvittiin säikähdyksellä !
    En kävele enää Drottninggataa missä aina paljo ihmisiä jos ei ole pakko ,ja harvoin on pakko kun voin ottaa muita teitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi pahoja nuo tilanteet ja joillekin voi karkin tai vaikka vihanneksen kanssa käydä se pahin, hirveä hirveä ajatuskin.

      Ymmärrän Ulrika niin hyvin ja konsertit ym. mietityttää.

      Paljon lämpimiä ajatuksia <3

      Poista
  20. Turun ja Barcelonan tapahtumat ovat sekä surullisia että ahdistavia. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt, enkä halua antaa pelolle enkä vihalle valtaa vaan elää ja toimia yhteiskunnassamme kuten aikaisemminkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisaita sanoja ja ajattelen ihan samalla tavoin <3

      Poista
  21. Kyllähän nuo tapahtumat ovat hieman apeaksi vetäneet ja suru omaisten puolesta tuntuu omassakin sydämessä! Kaikista pahinta mitä nyt voi tapahtua on vastata vihaan ja mielenvikaiseen tekoon vihalla ja kostnohaluisuudella täysin asiaankuulumattomia ihmisiä kohtaan. Toivottavasti nyt järjen ääni voittaa. Juuri mietin viime viikolla keskustassa liikkuessani, että isku voisi tapahtua jopa Helsingin keskustassa. En voi alkaa rajoittamaan liikkumisiani, mutta silmät on pidettävä auki ja ehkä miettiä miten toimisi jos omalle kohdalle sattuisi. Turussa oli kyllä rohkeita ihmisiä, jotka auttoivat, iso hatunnosto heille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan samaa mieltä, viha ruokkii lisää vihaa ja kostoa, eikä myöskään liikaa kannattaisi jakaa näitä somessa, huomiotahan pahantekijät haluavat...

      Samaa olen miettinyt ja myös ostoskeskuksia ja laivamatkailua...

      Iso hatunnosto kaikille auttajille, jotka henkensä edestä auttoivat <3

      Poista
  22. Ikäviä asioita tapahtuu ja niitä on vaikea ymmärtää. Luin tänään ystäväni FB-seinältä saksalaisen terroristiasiantuntijan monikohtaisen ohjeistuksen miten suhtautua kun tällainen yllättävä hyökkäys tulee. Tärkein ohje mikä siinä annettiin mielestäni oli "Hyväksy omat pelkosi. Vältä median yliannostusta." Tehtyä ei saa tekemättömäksi mutta suruun ei voi jäädä. Turussa oli paljon ihmisiä, jotka auttoivat iskun tapahduttua toisiaan. Hyväntahtoisia ihmisiä on kuitenkin enemmän kuin pahantahtoisia.

    Iloa, rakkautta ja valoa päivääsi Tiia ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin vastaavan ja juuri näin. Hyvyys voittaa aina <3

      Samoin sinulle ihana Marjo kaikkia kauniita ajatuksia <3

      Poista
  23. Murtuneena kuuntelin ja luin sekä katsoin joitakuita videoita perjantain tapahtumista Turusta, jotka eivät minua yllättäneet - valitettavasti. Itku siinä pääsi kun näin sen nuoren naisen videolla makaamassa kadulla.. :'( Sukulaisiakin asuu Turussa, järkytyksekseni tajusin. Mietin myös, kuinkahan ihmiset voivat mennä torille ostoksille ja kahville enää, mutta tiedän kokemuksesta että elämä jatkuu ja palataan tapahtumapaikalle moneen kertaan ja uskalletaan myös ostoksille.
    Fb:stä luin erään omaisensa terrori-iskussa menettäneen suru-uutisia.. huokaus.. hän sai paljon suruvalitteluita aivan oudoilta mutta empatiaa ja myötäelämistä kokevilta ihmisiltä.

    Kyllä näissä tapahtumissa omat pienet nega-asiat ja murheet nopeasti unohtui! Ainakin hetkeksi.

    Onneksi kuopuksesi, Tiia, selvisi säikähdyksellä suklaapalan juuttumisesta! Olen nähnyt ja kokenut itsekin vastaavia tilanteita. Toivottavasti myös tyttäresi pyörtymistilanne saa ratkaisun ja löytyy syy siihen, tsemppiä lääkäriin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi en nähnyt tuota videota, mielestäni toisten kipua ja tuskaa ei saisi videoida, en ymmärrä lainkaan, että jotkut ottavat kännykät esille ja alkavat kuvaamaan julmuuksia. En yhtään ihmettele, että video järkytti ja näky jää varmasti ikuisesti kummittelemaan. :(

      Pieniä on murheet, näiden ja omaisten surun rinnalla ja maailman pahan olon.

      Nyt ostamaan tyttärelle rautaa ja verikokeisiin vielä varulta, varmaan veriarvot ja murrosikä heittelee.

      Ihanaa viikkoa Thea Ester ja paljon hyviä ajatuksia <3

      Poista
  24. Aika sanattomaksi kyllä vetää kaikki nämä viime aikojen tapahtumat. Toivon niin paljon sitä, että kaikki pahuus pystyttäisiin kitkemään tästä maailmasta pois, mutta se taitaa olla mahdotonta. Keväällä Tukholman terrori-iskun jälkeen satiin pelätä perheen kanssa onko siellä asuvilla sukulaisilla kaikki hyvin. Onneksi oli. Mun kummitäti asuu Turussa perheensä kanssa ja perjantainakin sydän hyppäsi kurkkuun kun kuulin uutiset. Onneksi sielläkin kaikki hyvin. Toivottavasti mitään vastaavanlaista ei tapahdu enää. Hyvää alkavaa viikkoa! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti ihmiskunnan täytyy pienentyä minimiinsä, jotta ihminen ymmärtäisi elämän arvon ja kaikki rodut vetäisivät yhteen hiilleen ihmisyyden puolesta.

      Heti sitä tulee tunne, kun näitä kuulee, että miten on läheiset. Muistan World Trade Centerinkin ja eräs meidän sukulainen oli siellä töissä, mutta ei kuitenkaan World Trade Centerissä itsessään, vaan vieressä... Serkkuni oli Thaimaassa kun tuli tsunami, ensimmäisenä näissä aina haluaa kuulla, onhan läheisillä kaikki hyvin, sitten iskee shokki muiden menettäneiden puolesta ja voimattomuus maailman vihasta.

      Hyvää uutta viikkoa ihana Sofia <3

      Poista
  25. On nämä levottomuudet ja väkivaltaisuudet rankkoja :( Ja teillä vielä siihen päälle nuo huolet lapsista...

    Tää nyt ei kyllä varmaan lohduta, mutta tuppaan ajattelemaan, että kautta aikain on ihmisillä ollut valtava määrä kärsimyksiä maapallolla. Sotia, alistamista, vaihtuvia hallitsijoita ja valtakausia. Ei tämä meidänkään yhteiskuntamallimme ikuisesti kestä, kun ajattelee miten paljon läntinenkin maailma on ollut myllerryksissä vuosisatojen ja -tuhansien aikana. Olemme vain pieniä ihmisiä, joita isommat tuulet heittelevät. Ei auta kuin ajatella olevansa vain yksi miljardeista, ja että monilla on asiat vielä hirveän paljon huonomminkin. Täytyy vaan pitää huoli lähimmäisistään ja itsestään, ja toivoa parasta...

    Tsemppiä viikkoon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh se suklaaepisodi oli hetkessä ohi, se vaan säikäytti ja tuo pyörtyili liittyy selkeästi hormonalisiin juttuihin, mutta nyt rautatabuja hakemaan heti.

      Niin on, pahuus ja hyvyys taistelevat ikuisuustaistelua. Samaa uskon, joko tulee sota, johon ihmiset eivät usko, koska tuudittautuvat mukavuustilaansa, aina on ihmiset kuitenkin sotineet, tai luonnonkatastrofi tai epidemia.

      Jos luo hyvää ympärilleen, se hyvä taas kantaa kauemmaksi, muuta me emme oikein voi <3

      Zemppiä sinulle Tuula ja paljon haleja <3

      Poista
  26. Voi ei, toivottavasti tyttärellä kaikki ok! <3 Jaksamista sinne Tiia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kaikki hyvin, hormonalisia juttuja. <3 Ihanaa viikkoa Katja ja kiitos <3

      Poista