perjantai 13. kesäkuuta 2014

Suklaata ja kynsilakkoja!

Tämä viikko on ollut matalapaineen sävyttämä. Liekö sade vai kenties koko perheen unentarve/lomantarve nostaa päätään. Unohteleminen ja lahopäisyys saavuttivat eilen kliimaksinsa, kun unohdin viedä tyttäreni kaverisynttäreille. Muistin asian jo juhlien ollessa ohi ja meinasi tulla itku. Vajosin jonkinlaiseen itsesääliin ja velloin huono äiti fiiliksissä ja tunsin oloni maan matoseksi.

Pyysin kovasti anteeksi syntymäpäiväsankarin äidiltä ja hän vastasi niin kauniisti, "on kuulemma mukavaa, että muutkin unohtelevat eikä vain he". Viesti lämmitti, etten ole ainoa unohtelevainen äiti, mutta ei se silti oikein parantanut oloa...

Olen täälläkin varmasti alleviivaillut mottoani "onhan päivä huomennakin". Haavat nuollaan, ollaan nöyriä ja noustaan pystyyn. Päätin tänään piristää päivääni naisellisilla pinnallisilla jutuilla, kummasti sellainen toiminta auttaa. Lakkailin kynsiä ja söin suklaata ja kappas on paljon parempi mieli. 

Uusi Daim Mint! Olen tosin hämmentynyt, että lukee Daim eikä Dajm? Milloin tämä on muuttunut vai onko aina ollut i:llä? Ja on ollut niin kiire hotkia, etten ole huomannut?

Olen hirmuinen suklaasuu ja jos kauppaan tulee joku uusi sukulaati, sitä on pakko heti saada. Vaikka tänään on Marabou täytteinen päivä, Fazer on minulle itsestäänselvyys. Fazerin suklaat kuuluvat ruokavaliooni Sain ensimmäisen Wiener Nougat konvehdin maistaa pienenä vaarini isältä ja se oli menoa se. Rouskin lukioaikana Fazun sinisiä jo siihen malliin, että mummini huolestui ja tokaisi, että "tuo on sairaus syödä suklaata kuin näkkileipää".

 Eipä se silloin tuntunut missään moinen moite, kun oli nuori ja laiha. Mutta sama meno jatkuu aina vaan ja maan vetovoima näyttelee voimiaan ja pepatsuni laahaa missä lie sfääreissä. Toki vetovoiman takia on helpompi ottaa noita belfieitä, kuin Kim Kardashian konsanaan tai Martina Aitolehti, kuka niitä sitten haluaa katsoa, se on jo ihan eri asia...

Onneksi tukikalsongit on keksitty jo siksi, että ne päällä ei pysty syömään mitään tai tulee vatsan väänteitä.  Nykyisin muistan mummini lauseen ja se jyskyttää mielessäni kun huuleni kohtaavat suklaan....  Suklaan jokapäiväinen syöminen on sairaus, myönnän olen addikti.

Isiä unohtamatta :)

Sain muistaakseni toukokuun Livboxista Ladyvitan pilsuja, jotka vahvistavat hiuksia ja kynsiä. Koska pilsut edessä olla nökötti, päätin syödäkin niitä vaikka normaalisti en usko moiseen hömpötykseen. Ihme kyllä tapahtui, parissa viikossa alkoi kynteni kasvamaan ja ovat kovat! Aivan kummallista. Hieman harmittaa, nyt olen sitten addiktoitunut Ladyvitan pillereistäkin....Voi möhkäle.

Ladyvita bilsut toimii! Laveran käsivoiteen löysin eilen kaapistani ja sehän on todella hyvä!

Onneksi on käyttöohjeet, muuten ei tulisi hommasta yhtikäs mitään.
Huollan harvoin kynsiäni tai lakkaan. Kynsilakat ovat kuitenkin minulle kuin koruja sellaisia kivoja ilonaiheita. Joita tekee mieli hipelöidä ja ihailla, kolisevatkin niin kivasti kun niitä koskettelee. Lempimerkkejäni mm.ovat Lumene ja Essie. 

Tänään päätin sitten mieltäni piristää kynsien lakkaamisella, joihin tarvitsen täydellisen zen olotilan. Muuten rapatessa roiskuu. Aloitin ystävältäni Dubaista tuomilla viiloilla, kiillottavat ihanasti kynnen pinnan vieden kuolleen solukon pois. Ihana lahja, en olisi kuuna päivänä tälläisiä tajunnut itse hankkia vaan viilaillut juuri sellaisilla, joilla katkeaa vankilankin kalterit.
Tästä tää lähtee ja ystävän tuliaisina tuomat viilat.


Essien aprikoosiöljyä kynsinauhoille, ah tätä ihanan tuoksuista tuotetta joka totisesti pehmittää  kurppaisimmatkin kynsinauhakovettumat.

Kynsinauhat rakastaa tätä ja nokka, tuoksuu ihanasti aprikoosille.

Päälle Lumenen uutta CC lakkaa, tekee kynnen pinnan nätiksi ja tämä on sellainen tyypillinen kynsilookkini. Mutta tänään päätin vielä repäistä ja sivellä kynsille Lumenen Gel Effect lakkaa ja on kyllä upea kiilto ja pinta Wau Lumene, tumpelokin saa taiottua näillä nätit kynnet.
Näyttää jo paremmalta ja tämä olisikin normilook.
CC-lakka on upea tuote romuluisille kynsilleni


Huomenna on hirmuisen kiva päivä tulossa. Menen ystäväni kanssa Madaran ja Kemikaalicoctailin järjestämään tilaisuuteen ja odotan huomista innolla. Ja tilaisuuden jälkeen hyvitän rakkaalle muksulleni äidin eiliset synttärisekoilut ja teemme jotain todella kivaa. Onko se leffaa, kirpputoritouhua vai jopa Linnanmäkeä, se selviää huomenna.

Aika pirtelö, vaikka en normisti tälläistä rohkenekaan käyttää. 
 

Hääpäiväruusuja ja tuunatut kynnet. Elämä voittaa.

4 kommenttia:

  1. Suklaa ja itsensä hemmottelu ovat kyllä yksi parhaista huonon omantunnon kohentajista;)
    Minä olen ihan hurmaantunut tuosta Lumenen CC- kynsilakasta. Paras kautta aikain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poistin tuon värillisen lakan heti päivällä, en kai sitten ollut niin "zen" ja tuli suttuinen. :) Kiilsi kyllä upeasti sekin. Laitoin uusiksi CC-kynsilakkaa ja olen pitkin päivää ihaillut miten saa kynnen pinnan näyttämään niin tasaiselta, kiiltävältä ja kauniilta. Allekirjoitan niin tuon lauseesi "paras kautta aikain". Ehdottomasti, tätä ilman ei enää voi olla :)

      Poista
  2. Täytyypä kokeilla! CC...kyllä ne kaikkea keksii meidän naisten pään menoksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, samaa mieltä, mihinköhän kirjaimeen vielä päädytään. ÖÖ-voide varpaille. ;) Keksivät kaikkea sellaista mitä en ole ymmärtänyt edes tarvitsevani. Mutta CC-kynsilakka on ihan mahtava. :) Ihanaa sunnuntaita. <3

      Poista