torstai 26. kesäkuuta 2014

Maleficent ja keski-ikäinen tuunaa kynsilakalla leluja!

Vinkkinä taasen kaikille Porvoon lähettyvillä asuville. Porvoossa on Suomen paras elokuvateatteri. Toki en ole kaikkien kaupunkien leffateattereita kolunnut, mutta verrataan nyt tuota tekniikkapuolta Finnkinoon.  Kuvanlaatu ja äänentoisto ovat huippuluokkaa ja 3-D elämykset vailla vertaansa. Ja löytyypähän teatterista "makuuasentoon" saatava penkkirivistö Rex-salista. Ihan mieletöntä pakata herkut, villasukat ja saali, loikoilla mukavilla penkeillä katsoen upeaa kuvantoistoa. Tää likkahan ihan villiintyy.

Leffateatteri täyttää tällä viikolla 2-vuotta ja juhlat pitävät sisällään huikean edullisia leffa-ja herkkutarjouksia ja joitain ylläreitä. Bio Rexillä on muuten kanta-asiakkaille mahtava etu, Bio Rex jäsenkortilla mennessäsi uudelleen leffaan kahden viikon sisällä edellisestä leffakäynnistä saat edullisen santsilipun. Etu on usein usean euron arvoinen. Leffahöperölle kuin rahaa laittaisi pankkiin.

Ystäväni pyysi eilen leffaan ja aikataulullisesti sopivin oli Disneyn Maleficent eli Pahatar. Pahattaren tarina kerrottiin uudessa muodossa, tällä kertaa kyseessä ei ollutkaan äkämystynyt Pahatar, joka langetti kirouksen Auroran päälle vain siksi ettei saanut kutsuja bileisiin (ristiäisiin). Oi joi tämä lapsenmielinen rakasti Maleficent leffaa, mikä sai lapsekkaan hyvälle ja herkistyneelle fiilikselle. Kamuni sanoja lainatakseni oli muuten Angelina Jolien paras leffa.

Jestas miten pienikin oma aika piristää ja olin illalla täynnä tarmoa, mikä tuli suunnata johonkin rakentavaan. Perheen isä oli ollut typyjemme kanssa shoppailemassa arvatenkin fisustustavaraa ja My Little Poneja. My Little Pony yllätyspussista oli tullut kaksi samaa heppuliinia ja tyttäreni oli kynsilakkaillut toiselle kaksoselle uuden hahmon. Lakka ei peittänyt häntää ym. ja tunsin pakottavaa tarvetta Maleficentin aiheuttaman lapsenmielisyyden puuskoittamana tarttua kimallelakkoihini ja tuunata pikku heppa koreaksi.

Äiti tuunaa.



Perheen isä lähti tunnin lenkille koirulin kanssa ja palatessaan huomasin vasta miten tunti oli vierähtänyt pikku hevosen piperryksen parissa. Lakkailin siis tunnin sormeakin pienempää heppaa ja vallan villinnä huomaamatta ajan kulkua. Niin innoissani olin vielä saavutuksistani, että latasin eilen muutaman My Little Ponyn kuvan Instagramiin ja jestas, nyt olen saanut kuvilleni lapsifaneilta enemmän tykkäyksiä, kuin "taiteellisille" maisemakuvilleni ikinä.


Kimalteleva Pony, mikäköhän laitetaan nimeksi. 

Typyt tekivät Littles Petshop hahmoille murkinaa. 



Tänään miettiessäni eilistä oivallan, että ihana sadunomainen Maleficent taannutti keski-ikäisen inostuneeksi pikkutytöksi ja tuo tunne oli aivan mahtava.

Tänään Bio Rex kutsuu Lentsikat leffan muodossa, saapi nähdä onko illalla armoton paja käynnissä, rakenna oma koottava lentokone...

2 kommenttia:

  1. Jos ei ihmisestä löydy lapsenmielisyyttä, on hän pystyynkuollut;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heipsistä Lady of the Mess, kyllä sen sisäisen lapsen on välillä purskahdettava esiin. On erityisen kätevä aikamatka eritoten silloin kun omat muksut tarvitsevat apua. :) Pystyynkuollut, olisi kurja kohtalo. Koitetaanhan pitää itsemme vireessä. :)

      Aurinkoisin terkuin Tiia

      Poista