perjantai 6. kesäkuuta 2014

Ei saa liikaa hehkutella ja tanssia pilvissä, heti elo laittaa ruotuun.





Heti tuli sellainen huono omatunto, kun täällä liikaa hehkuttelin Maybellinen BABY LIPS lanseeraustilannetta. Olen järjen ihminen, mutta silti kaiketi hieman taikauskoinen, sillä mielessäni uskon moniin enteisiin ja siihen ettei kaikki ole pelkkää sattumaa.


Jos on hirmu kivaa, omatuntoni sanoo että nyt pitää olla asiasta hipihiljaa. Jos liikaa suitsuttelen tai leijailen, saan "rangaistuksen", jotain negatiivista tulee tapahtumaan, kivan jälkeen. Tieteilijät varmasti tähän sanoisivat, että tilastollisestihan asia on jo ihan selvää, hyviä ja negatiivisia sattumuksia randomissa järjestyksessä.

Kaikille niitä tapahtuu, kaikki eivät niistä puhu. En haluaisi aina kurjailla, joten joskus olen ihan pakotettu fiilistelemään kivoja juttuja.

No kivan Maybelline illan jälkeen ja siitä suitsuttelun takia uskon, että meidän leivänpaahdin päätti päättää elämänsä tänään tässä ja nyt ja myös maidonvaahdin. Nuo kaksi esinettä ovat elementtejä täydelliseen aamuun.


Kuva
Lisää kuvateksti



 Paahdettu maalaisleipäviipale ja maitovaahdotettu kahvi käynnistävät jokaisen aamuni kukintoon, ainakin siihen asti kun joku hullunkurinen sattuma tyyliin kuljen kaupungilla mekko takapuolesta tungettuna pikkareiden sisään ja kaikelle kansalle pepatsu nähtävissä (kyllä tämä on tapahtunut, mutta ekalla viikolla uudessa työpaikassa) tai viipotan kaupoissa huomaamatta, että kesämekkoni vetoketju sivusta on rikki ja kaikki sivumakkarat, tissiliivit ovat kaikelle kansalle näkyvillä (tapahtui viime kesänä) ohessa alla todistusaineistoa.


Kuva
Järkky meininki kaupungilla!



Tänään en saanut paahdettua leipää ja kahvikin maistui kummalta, kun ei ollut vaahtoa kahviani kruunaamassa. Kävipä vielä niin, että talvella ostetun auton jäähdyttimen mikä lie kompressori on rikki eikä auto tuuleta viileää ilmaa ja autoon voi mennä saunomaan. Ihan turhaa lämmitellä saunaa, kun on oma autosauna.  Korjaus ja osat maksaisivat kahden New York lipun verran ja tämäkin ratkesi tänä aamuna.



Kuva
Lallallaa mikäs kahvikupponen sopisi tämän päivä  mielentilaan?


Koska kaikki meni niin vinksalleen, tuli armaani kanssakin suukopua, johonkinhan se paha mieli on puolin ja toisin purettava.  Rakkaani on vielä viikonlopun poissa, niin nyt jäi suru puseroon kummallekin. Mieheni ei tosiaa tätä postausta edes hyvän elen ojennuksena näe, koska suutuspäissäni poistin hänet "piireistä". Ja en osaa takaisinkaan laittaa...

Murheeseen ostin kaksi Fazerin sukulaatilevyä ja unohdin ostaa lapsille ne tiikeri-ja prinsessahammastahnat joiden takia kauppaan ylipäänsä meninkin.

Mutta hei, "onhan päivä vielä huomennakin" :) Ihanaa viikonlopun alkua!



2 kommenttia:

  1. Voi Tiia, miten tuo kaikki kuulosti niin tutulta :) :D :D Kyllä se päivä vielä meillekin paistaa. Mutta kuten sanoit kun menee hyvin on parasta olla ihan hiirenhiljaa eikä julistaa sitä minnekin. Miten se vanha sanonta menikään "Kell' onni on, se onnen kätkeköön". On huomattu. T. Anki

    VastaaPoista
  2. Hihii, juuri näin. Kaikki varmastikin mielikuvitusta, mutta heti tuli sellainen fiilis "ruotuun siitä". Katsotaan mitä tämä päivä tuo tullessaan. :)

    VastaaPoista