lauantai 20. tammikuuta 2018

Kyllä elämä opettaa!

Olen ajatellut olevani erittäin jalat maan pinnalla elävä tyyppi (juu vaikka mieli halajaakin sinne avaruuteen), mutta case hillomunkki taas opetti, että minähän olen hitsin taikauskoinen tapaus.  Tänä aamuna olin juuri pääsemässä hillomunkin parhaaseen kohtaan eli munkin keskivaiheille, josta löytyy se hillosydän ja aah kun se maku pääsee sinne suuhun asti, se on onnellinen hetki se. Mutta eipä tällä kertaa, hillo meinaan ei päässytkään makunystyröille asti, sillä kaikki hillo tippui rinnuksille ja hiuksiin myös. Heti tuli mieleen sanonta "ei pidä nuolaista ennen, kuin tipahtaa".  Niin ja kyllä tuo on hammastahnaa tuossa rinnuksilla, sillä eikös se äiti ole opettanut, ensin hammaspesu ja sitten herkut vai  miten se meni, suojaa suusi happohyökkäyksiltä. 

Kuitenkin jäin miettimään ja ihan rakas mottonikin on mun, se joka ylentää itseään, se alennetaan ja voi pojat kyllä on alennettu. Taisin täälläkin uuden vuoden jälkeen tuuletella onnistumisista, ehkei omien, mutta kuitenkin vuosi oli noin kokonaisvaltaisesti lähtenyt hyvin käyntiin. Mitä sitten tapahtuu seuraavana päivänä, tytär tiputtaa lokakuussa ostetun älyluurinsa kanakastikkeeseen. Heti löysin tästä yhteyden, mitä menit tuulettelemaan, karma päätti heti tulla kummittelemaan.

Muistan myös hetken, kun taisimme ystäväpariskunnalle ääneen hengähtää illan istujaisissa, että olemme mieheni kanssa todella onnellisia, kaikenlaista vääntöä oli siinä elämässä ollut ja kai se oli sellainen helpottunut hetki, että kaikki on hyvin nyt. Mitä seuraavaksi tapahtuu, alkaa 2,5v hemputti ja hometalokeissi, perheemme tragedia oikeustaisteluineen. Voitte olla ihan vissin varmoja, etten koskaan tuon jälkeen ole sanonut ääneen, että olen onnellinen. Onnellista vitsalla päähän heti. 

Vaikka en usko mustan kissan taikoihin sun muuhun, niin siihen uskon, että elämä tasapuolisesti kyykyttää ja nostaa, se on se elämän balanssi, ettei vaan pääse mikään onnellinen tilanne nousemaan huppuun, vaan että ihminen nöyränä jalostuen kulkee sinne loppumaaliin asti, saavuttaen jonkinlaisen eheän kehityksen, erittäin näännyttävän matkan jälkeen.  Tai niin kuuluisi asian mennä, jotta ihminen olisi ottanut opikseen elämän eteen tuovista merkityksistä ja vihjeistä. Huomaan usein tulkitsevani näitä vihjeitä, kuin elämä haluaisi kertoa jotain minulle. 

Ihan hassu visio iski silmien eteen, että sitten loppumetreillä ihminen on päässyt taakoistaan ja myös karvoistaan ja on aivan puhtaan kalju. Hmpphh, joku puhdistautumisriitti vissiin kävi mielessä. Siitä päästäänkin karvoihin, kun Tiia ja Maiju tädit menivät ja permanentit laittoivat. Miten kakkainen loppu kävi Tiialle, kun meni matkimaan Maijua ja miten kannattaa olla oma aito itsensä ihan loppuun asti. Mutta saako sitä koskaan ilmoille hengähtää, hei minä olen myös onnellinen?

Mitä olette mieltä, kannattaako pitää kynttilää vakan alla vai saako sitä hyvä ihminen nyt täällä planeetalla välillä jotain tuuletellakin, olla joskus ylpeä itsestään, ilman että se meteoriitti putoaa päähän? Case hillomunkki opettaa ettei saa, hih. 

Mukavaa lauantaita kaikille ja täällähän mennään uudelleen katsomaan The Greatest Showman perheen kanssa, jihuu, miten siellä ja oletteko taikauskoisia?


39 kommenttia:

  1. Kyllä saa olla ylpeä itsestään ja tuuletella vaikka menee hillot rinnuksille :) Joka kerta kun itse syön punajuurta minulla on sitä hihansuissa tai etumuksessa. Viimeksi ennen joulua punajuurta löytyi keittiön matosta.... :D

    Olen taikauskoinen. En kulje portaiden alta, avaa sateenvarjoa sisätiloissa, syljen nähdessäni mustankissan kissan, en ota annettua suolapurkki käteeni jne. Opittuja juttuja tai perinnöllistä en tiedä. :D
    ¨
    Mukavaa talvista viikonloppua Tiia ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan hillo ja punajuuri sentään. ;)

      Juu kyllä Suomessa pitäisi marttyyrikulttuurista päästä ja pukata enemmän iloa ulos, samaa mieltä.

      Ihanaa iltaa Marjo <3

      Poista
  2. Kyllä saa olla avoimesti iloinen onnestaan. Oikeastaan pitäisikin olla, jotta saisimme tätä perisuomalaista ylivaatimattomuutta ja vähän ilottumuuttakin murrettua. Täytyy kyllä tunnustaa, että vaikka tuota mieltä olekin, niin taidan välillä itsekin vähän taipua muottiin, että kel onni on, se onnen kätkeköön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, ilottomuutta, sitä juuri pitäisi ravistella pois meistä. Vain valittamalla ja kärsimällä täällä saa vapautuneesti elää, sellainen tunne on välillä.

      Jeps helpommin sanottu, kuin tehty.

      Mukavaa iltaa Rva Kepponen <3

      Poista
  3. Kyllä kuuluu ja pitää ja saa tuulettaa ja olla ylpeä, sekä onnellinen! Mutta... minä oon juur yksi niistä... jotka pelkää, et hetken ilon jälkeen tulee alas ja lujaa :D

    Suloista lauantaita ihanuus (hillojen kera) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan juuri näin se menee, mutta hei jos nyt tuuletella harjoitellaan meidän läheisille, josko se siitä lähtisi. ;)

      Ihanaa iltaa Marru <3

      Poista
  4. Heh... justiinsa noin mulle käy eli eipä saa nuolaista koskaan ennen kuin tipahtaa... Olen taikauskoinen muutamassa asiassa, en mm. laita koskaan käsilaukkua lattialle, äiti opetti että se tuo köyhyyttä taloon... Tiedä häntä, penkillä pitäminen ei ole vielä ainakaan rikkaaksi tehnyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih no jos ne rikkaudet sieltä vielä tulee. <3 Ihanaa iltaa Sari <3

      Poista
  5. Sinulla on ihanan isot silmät. Meikillä tai ei.Karma on kai ehkä totta (ei oikeat hindulaiset tai buddhalaiset juuri noin ajattele). Kyllä minun mielestäni voi ihan oikeasti tunnustaa, että on elämäänsä tyytyväinen, onnellinen kenties. Niin suomalaista olla liian vaatimaton. USA:ssa täysin vastakkainen meiniki. Ihana tuo teidän permanentti video. Sopivasti rentouttavaa höpö-höpöä. Te olette tosi taitavia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos niin paljon Marja <3

      Ihan totta, jenkeissähän kansalaisuus valassa vannotaan lupaa tavoitella onnea. Välillä tulee kyllä mietittyä, että olemme todella outo synkistely kansa ja myös sellainen kateellinen, kellään ei saisi mennä hyvin ja heti aletaan ihmisestä joka menestyy vikoja etsimään ja ampumaan alas.

      Kiitos niin paljon videokehusta, se lämmittää. Maiju sanoi peruukit päähän ja katotaan mitä tulee,sanoin ei ja sanoin kyllä ja kun alettiin kuvata yhden oton taktiikalla, niin tälläinen permishöpinä sieltä sitten tuli. :O

      Ihanaa iltaa Marja <3

      Poista
  6. Voi justiinsa! Kyllä se usein kolahtaa omaan nilkaan kipeästi, jos pääsee sanomasta vaikka, että olen ollut viie aikoina ihmeen tervenä ja johan alkaa seuraavana aamuna kurkkuun sattua. Tai miettii, että nyt taisi jopa jäädä jotain lomakkoon laskujen maksujen jälkeen, niin kyllä se heti paukahtaa joku kodinkone rikki! Puhumattakaan onnellisuusasioista!!! Olen aika visusti ollut hiljaa ja onnellinen, auts, nyt varmaan meni sekin onni sitten:) En haluaisi olla pessimisti, mutta pirskatti kun se elämä on opettanut jo riittävästi ja olen kai sit oppinut. En ole koskaan oikein ymmärtänyt hehkuttelua julkisesti onnellisuudesta, sillä koen, että kyllä sitä onnellisuus näkyy ihmisistä tai pariskunnista ulospäin, jos he ovat onnellisia. Kyllä toki pienmmissä piireissä sen voi julki tuoda, mutta en isosti huutele. Höö, olen siis varovainen:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se menee juuri näin, karma kostaa heti, tai ainakin sellainen fiilis on!

      Juu ei voi isosti huudella, mutta josko sitten läheisille ja tänne voit aina kertoa myös, elelen täällä omaa elämää ja muiden onni ei ole minulta pois. <3

      Ihanaa iltaa M <3

      Poista
  7. Saa tuulettaa, jos onnellinen. Tosin olen huomannut, että se ärsyttää joskus muita tosi paljon. Pitäisi kuitenkin aina muistaa, ettei tiedetä, mitä murheita tällä tuulettajalla saattaa olla tai on ollut. Kadehtia ei kannata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin miksi se ärsyttää, ei se ole muilta pois, mutta jotkut näin kokevat. Asiasta tulee aika kurja olo, sillä kyllähän nyt jokainen tietää, jos joku tuulettaa, että kovia on myös koettu. <3

      Kadehtiminen on maailman hukkaan heitetyintä energiaa.

      Ihanaa iltaa Satu <3

      Poista
  8. Onnellisuuttaan avoimesti hehkuttava saa usein tuta kateuden, minkä olen huomannut monta kertaa. Kyyniset, negatyypit mennä porskuttaa. Hyvän mielen taidot olisi tarpeen useille. Tuo teidän permisvideo on mainio. Taitavia koomikkoja olette!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on muuten ihan uskomatonta, miten pitkälle röyhkeydellä ja negatiivisuudella pääsee ja miten se lietsoo myös muita negatiivisuuteen. Höh. Hyvän mielen kursseille vaan.

      Kiitos heh niin paljon, tuo video vedettiin lonkalta, tyyliin peruukit päähän ja katsotaan mitä tulee. Pääasia että meillä on hauskaa ja jos jollakulla muullakin siinä samalla, vaikka edes yhdellä, niin ihan huippua!

      Kivaa iltaa Tuija <3

      Poista
  9. Kyllä täällä koputetaan usein puuhun (päähän) kun jotain sanotaan onnesta, terveydestä ym:) Olen kyllä sitä meiltä että saa olla onnellinen ja näyttääkin sen ♥ Kaikilla meillä on omat taakkamme kannettavana. Mukavaa perhepäivää ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tuossa tuli muuten aivan mahtavasti kaksi vastausta yhdessä lauseessa, eli koputetaan puuta, jos onnea pukkaa <3 Ihana <3

      Sepä juuri, on ylimielistä edes muuta olettaa, joten annetaan kaikkien hehkuttaa <3

      Ihanaa iltaa Maiccu <3

      Poista
  10. JOissakin asioissa olen taikauskoinen ja toisissa asioissa taas en, riippuu siitä asiasta. Mustaa kissaa tavatessa pitää todellakin syljeskennellä olan yli ja mitä näitä kaikkia nyt onkaan.
    Mutta sen jos minkä olen oppinut et kellä onni on sen onnen kätkeköön. Juuri tuosta syystä mitä siekin sanoit. Heti kun ehdit nauttimaan siitä että asiat menee mukavasti mallillaan niin kyllä elämä potkaisee päähän jollain tavalla. Meillä nämä ikävät asiat on todellakin huomattu. Ollaan siis suu supussa ihan vain itsemme takia. Oikein rakkauden ihanaa lauantaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eihh, ajattele jos meitsi olisi sylkenyt mustan kissan tavatessaan, hih. Mustat kissat muuten on ihan lemppareita <3

      Se on juuri näin, heti kun hetken rentoudut ja päästät ilmoille, että hei nyt on hyvä hetki, niin jotain tapahtuu. Kai se on tämä elämän balanssi, joka pitää meidät nöyrinä.

      Ihanaa iltaa Nanni <3

      Poista
  11. Elämä on aaltoliikettä. Pitkien tyvenien aikojen jälkeen voi tulla, ja usein tuleekin, turbulenssia ja märkää rättiä päin naamaa usealtakin suunnalta. Mutta aina voi sillä tosiasialla lohduttautua että mikään ei säily ennallaan loppumattomiin, silloin kun niitä huonoja aikoja on.
    Paljon olen viime aikoina miettinyt elämän lyhyyttä, ja mitä mieltä tällä kaikella kivireen perässään vetämisellä on. Ihmisen kuviot on niin pienet ja isommassa mittakaavassa mitättömät.
    Syy miksi olen näitä korostetusti pohtinut ja surkealla mielellä ollut, on että ihminen joka oli pitkän aikaa menneisyydessä se tärkein ihminen, on tänään haudattu hänen kuoltuaan syöpään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Heli, menin aivan sanattomaksi. Elämä on niin epäreilu, ehkä juuri siksi meidän tulisi nauttia onnen hetkistä, sillä koskaan ei voi tietää milloin on päivä viimeinen. Todella pahoillani, että olet menettänyt sinulle tärkeän ihmisen. <3

      Poista
  12. Minun lähipiiriin ei onneksi kuulu henkilöitä, joilta tarvitsisi onneaan salata. Joskus on ollut kadehtijoita ja sen takia selkään puukottajia, mutta eivät kyllä min elämään jääneet 😊 mukavaa vkl.n jatkoa 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä se on ikävät ihmiset elämästään siivota, vaikka aina se ei ole helppoa, mutta sen jälkeen on helpompaa <3

      Ihanaa iltaa <3

      Poista
  13. Tottakai saa olla onnellinen ja sanoa sen ääneen. Saa myös olla ylpeä omalla, usein kovalla työllä hankitusta, saavutuksesta. Sen verran olen taikauskoinen tai itsesuojeluvaistoko laittaa näin toimimaan, etten kerro vielä toteutumattomista onnen kantamoisista, joiden tiedän olevan tuloissa. Kerron vasta, kun juttu varmasti toteutuu. Olen huono kestämään vahingoniloa, usein kuvittelemaani. Elämä antaa ja elämä ottaa kaikille meille ja kaikilta meiltä. Itsekullekin ajallaan. Minäkin tulen iloiseksi toisen ihmisen onnesta ja suren toisen epäonnea. Hyvää sunnuntaita Tiia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, en juuri koskaan tuuleta toteutumatonta, ei siksi että menettäisin kasvoni, jos homma ei toteudukaan, sillä toteutumattomuushan on vain inhimillistä, mutta juuri siitä pelosta, ettei sitten toteudukaan. Taikauskoa selvästi ilmoilla. <3

      Sama juttu eli empatia <3 En ymmärrä miten toisen ilo ja onni olisi minulta pois.

      Ihanaa iltaa Kirsti <3

      Poista
  14. Itse olen tullut siihen tulokseen, et kannattaa pitää mölyt mahassa, eikä ainakaan ääneen ajatuksiaan lausua. On tuosta kokokemuksia, joskus tuli sanottua,et ikinä en tuonne muuttaisi ja sinnehän sit parin vuoden jälkeen muutettiin. Jos kehun, et naamavärkki on hyvässä kunnossa, niin seuraavana aamuna on ruusufinni nenänvarressa yms.
    Aina ei vaan tahdo tuota muistaa,kun jo väärä lause on suusta lipsahtanut:)
    Taikauskoinenkin pikkaisen olen, suolapurkkia en ota toiselta suoraan käteen, tikkaat kierrän :)
    Mukavaa halipäivää ja oravien arvostuspäivää ja lumen päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juu "never say never", sekin on tullut opittua. :)

      Hui tuota suolapurkki juttua en ollut ennen kuullutkaan ja ruokapöydässähän sitä aina ojennellaan, miten siitä voi kieltäytyä, iiks.

      Ihanat nuo päivätoivotukset, kiitos niin paljon Hanne ja ihania unia sinne <3

      Poista
  15. Pitäisi saada iloita onnesta ja onnistumisista, mutta usein ei uskalla tai kehtaa. Parisuhdeonnesta en usein puhu mitään koska ihan lähipiiristkin löytyy ihminen, joka kadehtii. Töissä työnantaja oli aivan liekeissä kun viimein monen vaikean vuoden jälkeen on tullut isoja onnistumisia, jotka hän -ja me molemmat- kyllä ansaitsemme, mutta minun oli jo pakko lohkaista "Ei tämä näin voi jatkua"... Eli aina pieni pelko on, että onni viedään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, ei myös kehtaa, ettei vaan tule leveilijä olo.

      Miten joku läheinen voi kadehtia toisen onnea, en vaan ymmärrä... Teidän rakkaus ei ole keneltäkään pois, ei myöskään rakkaudettomilta... <3

      Ei tämä näin voi jatkua, hyvin tuttua, mutta ehkä parempi olla realisti, kuin suuri optimisti, pessimismiä me ei nyt ajatella tässä ollenkaan. <3

      Ihanaa iltaa Tuuli <3

      Poista
  16. Onnellisuuden saa kyllä näyttää..minusta on vaan ihana katsella/kuunnella onnellisia ihmisiä♥ Elämään mahtuu niin paljon niitä ikäviäkin asioita/hetkiä niin on ihan oikein että silloin kun tuollaisia onnenhetkiä on niistä saa nauttia rauhassa:) Taikauskoa täältäkin hitunen löytyy..nimittäin useamman kerran päivässä tulee kopautettua puuta sen jälkeen kun sanoo jotakin sellaista mitä ei halua tapahtuvaksi..aina ei kyllä auta:) Mukavaa talvipäivää♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet muuten oikeassa, onnellisuus ja onni tarttuu ja onnellisia ihmisiä on aivan ihanaa katsella, sellaisia aidosti onnellisia, tasapainoisia. Kyllä teeskennellyn onnellisuudenkin huomaa ja eihän se ole onnellisuutta sitten laisinkaan.

      Juu muuten puuta koputellaan täälläkin eli aika usein omaa päätä. ;)

      Kivaa iltaa Päde <3

      Poista
  17. Kyllä voi näyttää onnellisuuden ja oikeesti sehän näkyykin. Ei tartte pahemmin kertoa. Mä en taida olla taikauskoinen. Muistan, kun isä aina "sylki! kun näki mustan kissan. Nyt sais syleksiä jatkuvasti, kun naapurissa on aivan musta kissa.
    Kyllä oli taas hyvö video. Ihanat Maiju ja Tiia. Te ootte parhaat.
    Sunnuntainaurut taas naurettu. Muuten onko se permanentti tulossa taas muotiin, kampaajani siitä tässä loppuvodesta muistaakseni mainitsi.
    >Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan muuten niin totta, onnellisuus näkyy, onnellinen ihminen suorastaan hehkua säteilee. <3 Hih sais syleksiä täälläkin, koska meillä on jo toinen musta kissa.

      Oi Leena kiitos kun katsoit videon ja kiitos palautteesta, yhden oton taktiikalla mentiin, peruukki päälle ja menoksi ja katsotaan mitä tuleman pitää ja tuollainen tuli.

      Luulen, että permiksen on ihan pakko palata muotiin, näinhän se ympyrä aina sulkeutuu.
      Ihanaa iltaa Leena <3

      Poista
  18. Tuo on niin hellyttävä kuva, on omallekin kohdalle sattunut että ruokaa löytyy rinnuksilta! Olen tullut itse megavarovaiseksi, sillä todellakin kun hetken on onnellisena ja kaikista huolista vapaa, niin sitten tulee joku odottamaton juttu takavasemmalta. Minusta on kyllä kiva lukea ihmisten tuuletuksista, ehkä pitäisi itsekin uskaltaa enemmän iloita kun onnistuu jossakin : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih <3

      Se on juuri näin ja hieman taikauskoisena sitä uskoo, että johtui siitä onnellisuudesta se tuleva epäonni, vaikka kait tämä elämä vaan on tälläistä, ylä-ja alamäkeä.

      Ihanaa iltaa Heli <3 ja tuuletellaan <3

      Poista
  19. Minulla on aina hillomunkin hillot rinnuksilla, vähintään leuassa (tai kaksarissa). Minusta onnea ei tarvitse peitellä, koska kukaan ei tosiaan tiedä, mitä muuta sinun elämässäsi on tapahtunut. Totuushan on, että koko ajan ei voi olla onnellinen, mutta jos edes suurimmaksi osaksi on, niin se on jo ihan huippua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih tai kolmarissa täällä ;)

      Ihan juuri näin ja koen jopa, että on ylimielistä olettaa, että joidenkin onnellisuus on pelkkää sitä, kaikilla on omat painolastinsa.

      Ihanaa iltaa Outi ja niin totta, koko ajan ei voi olla onnellinen, sillä ei silloin onni olisi onnea lainkaan, se olisi vain jotain tavanomaista.

      Poista
  20. Täällä on kyykytysvaihe nyt menossa, mutta kyllä silti uskon että onneaan saa julistaa maailmalle ääneen ja iloita siitä <3

    VastaaPoista