tiistai 3. lokakuuta 2017

Vahva etiäinen ja Avon arvonnan voittaja!

Pakko se on taas käsitellä aihetta etiäinen, vaikka olenkin kirjoitellut aiheesta n. 1,5v sitten täällä blogissa.  Viime sunnuntain postauksessa "Tsiisös mikä reissu", kerroin teille meidän sekoiluista risteilymatkalla Tukholmassa ja miten meinasimme myöhästyä laivasta ja  juoksimme kieli vyön alla pitkää putkea pitkin laivaan ja olimme laivan portilla 2-minuuttia, ennen kuin ovet menivät kiinni.

Kaikkein hulluinta oli, että sain asiasta ennen reissua etiäisen ja kerroinkin siitä ystävilleni etukäteen meidän Whats Up-ryhmässä. Silloin koko ajatus tuntui ihan hullulta ja kuten viestittelyn luonteesta näkyy, meidän ajatuksissa koko myöhästymisen mahdollisuus oli naurettava ja kehtasimmepa vielä uhmata kohtaloa toivomalla jännitystä elämäämme. Meinaan todellisessa elämässä se jännitys ei tuntunutkaan lainkaan hauskalta. 
Huimaa, että tämä myöhästymisetiäinen ilmestyi minulle näkynä eli yhtäkkiä ennen reissua silmien eteen plompsahti näky, jossa näin meidän juoksevan hätääntyneinä laivan putkea pitkin ja että myöhästyimme laivasta. Laivastahan emme sitten todellisuudessa myöhästyneet, mutta kaikki muu näyn suhteen toteutui. Mietin onko etiäisissä vaihtoehtoisia loppuja, antaako näyt ilmentymiä miten saattaisi käydä. Auttaako etiäinen ennakoimaan, ettei näky toteudu? 

Näin on käynyt aiemminkin, kun näin näyn, miehen ja minun poistuessa Jumbosta omilla autoillamme ja minun ajellessa Porvoon motaria ja miehen mennessä matkan varrella vielä tankkaamaan ja hänen lopulta tullessa perästä, näkee minun auton murskaantuneena hirvikolarin aiheuttamana. Tälläinen näky iski autolla ajaessa silmieni eteen ja ajoin kotiin ennakoivammin ja hitaammin ja niinhän se uljas uroshirvi sieltä tuli autoni eteen ja ehdin jarruttamaan, ilman etiäistä olisi voinut käydä toisin. 
Merkillistä sattumaako kaikki vain, no hyvinkin, mutta toisaalta myös mahdollisuus uskoa ihmeisiin. Kaikkihan me tiedämme jo, että elämä, maapallo, avaruus, ovat niin uskomattomia, ettei niitä pieni ihminen voi lainkaan ymmärtää. Kenties etiäinenkin syntyy aivojen käyttämättömässä osassa ja tulevaisuudessa osaamme valjastaa aivomme prosentuaalisesti kokonaisvaltaisemmin ja käyttää tätä taitoa paremmin. Tai kenties ihminen on ennen muinoin osannut kuunnella mieltään paremmin ja on hukannut taitonsa pörrätessä hektisessä nykyelämän oravanpyörässä?

Kenties on joku suurempi kokonaisuus, joka ohjaa ja antaa meille näkyjä, jos me vain uskallamme niitä vastaanottaa ja vielä kuunnella. Kävin vastikään mielenkiintoisen keskustelun kahden blogiystävän kanssa leikkisämmin sanottuna kummituksista, mutta olisivatko ne sittenkin hyviä henkiä tai jotain hengellisempää. Molemmat olivat nähneet ja kuulleet kodissaan merkillisiä asioita, joita minä en ole koskaan taas nähnyt. Mutta kaikki varmaan tietää sen tunteen, kun olet yksin kotona ja vaisto sanoo, että joku seisoo selän takana. 

Uskoin kuitenkin blogiystäviäni heti, miksi en uskoisi, jos ei ole voitu todistaa, että olisi toisinkaan, haluan avoimin mielin uskoa ja kenties juuri tämä avomielisyys saa ystäväni näkemään henkiä ja minulla on taas herkkyys saada eteeni näkyjä, jotka tulevat toteutumaan. Kenties aika ei olekaan lineaarinen, vaan ajassa on mahdollista sukkuloida, kentis mieleni on mennyt etukäteen tapahtumaan, joka tulee toteutumaan. Ehkä tämän kaltainen mielen "aikamatkailu" on tehty meitä suojelemaan. Eikö hämmentävää?
Aiemmassa vanhassa postauksessa kerroin myös eräästä erittäin vahvasta etiäisestä, joka tapahtui vuosia sitten. Kun nukuin kotonamme Latviassa ja näin painajaista, että mieheni oli veden varassa hukkumaisillaan. Heräsin hiestä märkänä ja en saanut ajatuksilta rauhaa. Yritin soittaa miehelle yöllä, mutta hänen puhelin ei vastannut lainkaan. Aamulla kerroin meillä kylässä olleelle tädilleni, että näin oli unessa käynyt ja että olen vieläkin järkyttyneessä mielentilassa.

Sain mieheni, miehen työkaverin kautta kiinni aamulla ja mieheni kertoi, että oli illalla kompastunut laiturilla oleviin naruihin ja kaatunut veden varaan. Vaatteet olivat painaneet niin kovin, että mies ei ollut päässyt omin avuin ylös laiturille ja oli koväänisesti huutamalla saanut naapurin laiturilta ihmisiä apuun. Tämä kaikki tapahtui juuri samaan aikaan klo 3:00 aikaan yöllä, kun näin painajaistani, joka herätti minut klo 3:00 yöllä. 

Tuolloin ajattelin romantisoidusti, että miehelläni ja minulla on niin vahva sielujen yhteys toisiimme ja tämäkin on toki mahdollista, mutta toinen mahdollisuus on myös se, että ihmisen on mahdollista tuntea ja nähdä etiäisiä, jotka liittyvät häneen itseensä, rakkaisiinsa tai vaikka maailman tapahtumiin.
Ette arvaakaan miten merkillinen olo tuli Tukholman Mörbyn pääteasemalle pysähtyneessä väärässä metrossa, kun oivalsin, että etiäiseni oli juuri toteutumassa ja näin oli tapahtunut aiemminkin ja näkyni oli kauhufilmin lailla juuri lunastautumassa. Olisi ollut suorastaan koomista selittää ystävilleni, että "hei sain tästä asiasta muuten aiemmin etiäisen", se olisi ollut sellaista kaikkitietävää marttyyrimaista pölinää. Mutta kun todistetusti kirjoitin asiasta ystäville ennen reissua mustaa valkoisella, siinä hetkessä tuo metrotilanne sai ylleen mystisyyden verhon.

Miten siellä, mihin sinä uskot, mystiikkaan, etiäisiin, enkeleihin, olisi mielenkiintoista kuulla muita mystisempiä asioita teidän kokemana tai tuntemana, koska eihän kukaan halua nähdä etiäisiä yksin, vaan kaipaa vahvistusta siihen mahdollisuuteen, että elämä ja maailma on taruja ihmeellisempää. 

Vielä Avon-arvonnan voittaja, joka on Taru. Onnea Taru ja laitan pian viestiä yhteystietoja varten ja teille muille kaikille kiitoksia osallistumisesta. Pian on luvassa myös aivan ihana Korres arvonta ja tietenkin myös I love me-messulippuarvonta, jossa aika moni voittaa itselleen messuliput, pysykäähän kuulolla. Sydämellistä tiistaita. <3

Tämä tahtoo osallistua, ehdottomasti ! Bloggerin kautta luen ja ihan siksi, koska tykään susta ja sun blogista <3

Avon ei ole tuttu ollenkaan ja mieleen tulee 1050-luvun amerikkalaisten kotiäitien meikkikutsut. Siksi olisikin kiva tutustua tuotteisiin, koska epäilen olevani hieman harhateillä tämän mielikuvani kanssa :D

Yritän metsästää sut meissuilla käsiin, olisi kiva vaihtaa sananen tai kaksi !
VastaaPoista

Vastaukset


  1. Siis 1950 :D Tuskinpa 1050-luvulla oli aikaa lisäillä puuteria ja rajailla silmiä...
    Poista






40 kommenttia:

  1. Uskon myös etiäisiin. Aika ei ole ehkä jana. Vaan se on ympärillämme. Alitajunta tietää yleensä tietoista mieltä paremmin, mitä tulee tapahtumaan. Merkillisä asioita. Ihmeellinen maailma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmisen elämä on vain jana, tai ainakin tämä maan päällinen ja siksi on niin vaikeaa ajatella juurikin, että aika voi olla ympärillämme ja juuri jännä tuo ajatus, jos aika ei olekaan lineaarinen eli ei mene yhteen suuntaan, vaan on tosiaan ympärillämme, kuten sanoit. <3

      Maailma on todella ihmeellinen ja ihan jo kaikki se konkreettinenkin mitä meidän ihmisten on mahdollista havaita omilla silmillään. <3

      Ihanaa iltaa <3

      Poista
  2. Voi iiik ja kääk, ihanaa ja kiitos ja voi tätä onnea, mä en yleensä koskaan voita mitään <3 <3 <3

    Omassa elämässä on jonkun verran tapahtunut selittämättömiä asioita, jonka vuoksi mun ei kannata liittyä skeptikoiden klubiin ;) Järjellä voi selittää paljon, mutta ei ihan kaikkea kumminkaan.
    Itse en saa etiäisiä tai muutenkaan näe asioita, mikä ehkä on ihan hyvä. Olen sen verran säikky, että olisi varmaan ihan vauhkona sellaisen jälkeen.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuhannesti onnea ihana Taru <3 Yritän loppuviikolla saada pakettia postiin <3

      Juu en tiedä onko etiäiset halua uskoa sattumien olevan totuutta ihmeellisempiä vai ovatko etiäiset todellakin totta, valitsen uskomisen, koska näin on jännempää. :)

      Koko maailma on niin selittämätön, syntymä, avaruus, meri, geenit, dna, ihmeellinen maailma, niin noh miksei sitten etiäisiäkin. :)

      Ihanaa iltaa <3

      Poista
  3. Huh, etiäiset ovat niin pelottavia. Mulla on kans ollut niitä. Kait niitä tulee meille herkille ihmisille. Onneksi hirven kans ei tullut kolaria, kiitos etiäisen <3 Ihanaa viikkoa ja halit sulle Tiia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se on sitten se herkkyys <3 Oli etiäinen tai ei, niin siitä oli todella hyötyä tuossa hirvitilanteessa. Ihanaa iltaa Jaana <3

      Poista
  4. Ei ole etisiä tullut, ainakaan ihan tuossa mittakaavassa kuin sinulla. Dejavu-ilmiöt on sitäkin tutumpia 😊

    Ihanaa päivää Tiia, sateesta huolimatta tai juurikin siksi ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tuo juurikin siksi, sitä tarvitaan. <3 Muiskis <3

      Poista
  5. Hassu tuo alitajunta ja etiäiset. Ihminen on kyllä semmoinen tyyppi, joka ei varmastikkaan käytä läheskään kaikkia mahdollisia kykyjään. Mutta miksi, niin sitä en tiedä. Ehkä se on parempi niin. Mutta hyvä että oikeasti ehditte laivaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se kyllä on ja johan se huomaa, kun on arjen stressiä ja väsymystäkin, miten kaikki valuu aivoista. Eli terävimmilläänkään, sitä ei käytä aivojaan täysillä Mielenkiintoisia nämä. Kiitos kun liityit lukijaksi oli ihana ylläri <3

      Huh oli se vaan hyvä, että ehditte laivaan, olisi voinut jäädä trauma, noh ehkä jäi jo nyttenkin. ;)

      Mukavaa viikkoa <3

      Poista
  6. Ei ole etisiä tullut, ainakaan ihan tuossa mittakaavassa kuin sinulla. Dejavu-ilmiöt on sitäkin tutumpia 😊

    Ihanaa päivää Tiia, sateesta huolimatta tai juurikin siksi ❤️

    VastaaPoista
  7. Olen aina uskonut, että maailma on paljon, laajempi kuin mistä me täällä maapallolla tiedämme. Tiede kumoaa selityksiä, mutta on myös lukematon määrä juttuja, joita mikään tiede ei ole pystynyt vielä selittämään.

    Etiäiset ovat sellainen juttu, joihin uskon. Ja uskon myäs siihen, että niitä kokevat sellaiset jotka ovat hyvin kosketuksessa sisänpäänsä ja ehkä myös etiäisten kohteisiin.

    Ihana kun jaoit tämän, maailma on niin paljon ihmeellisempi kuin tiedämmekään. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiede kumoaa, mutta valtaisasta äärettömyydestä tiede ja pieni ihminen ei juurikaan tiedä mitään, jos sitäkään. <3

      Mielenkiintoinen tuo, että on hyvin kosketuksissa, juurikin varmaan niin. <3

      Maailma on hyvin ihmeellinen ja ihmeellisempi, kuin ymmärrämmekään.

      Ihanaa iltaa Taru <3

      Poista
  8. Kyllä etiäisiin on uskominen, minä itsekin niitä näen. Se on lahja, joka suodaan ne ansaitsevalle. Mutta niitä pitää juuri oikein lukea. Universumi ympärillämme on paljon vaikuttavampi mitä tiedämmekään.
    Ihanaa iltaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih olisi ihanaa ajatella, että että se olisi ansaittua, että ainakin tässä asiassa olisin jotenkin ainutlaatuinen <3 Kiitos tästä ihanuus. <3 Ihanaa iltaa sinnekin <3

      Poista
    2. Rakas Tiia, sinä olet ainutlaatuinen <3

      Poista
    3. Olet ihana, on niin tunne, kuin tuntisimme entuudestaan <3 kiitos ja niin olet sinäkin <3

      Poista
  9. Mä uskon Tiia kaikkeen mahdolliseen 'yliluonnolliseen', sen verran paljon lähipiirissä on ihmisiä, joille näitä asioita tapahtuu. Sun tapauksessa voinee ainakin todeta, että onneksi saat näitä etiäisiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih niinpä, tosiaan etiäiset ovat olleet todella aina suojelevia, aika jännä juttu, vai olenko jättänyt sitten muut etiäiset kuuntelematta.

      Kiitos Heidi tästä ja kivaa viikkoa <3

      Poista
  10. Olen samaa mieltä kuin toisetkin, että etiäisiin on uskominen. Ei me täällä taatusti yksin olla, joten kaikki on mahdollista.

    Hurja tuo hirvikolari etiäinen, onneksi koit sen, jotta osasit himmata vauhtia ja olet yhtenä kappaleena <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, saan olla niin kiitollinen tuosta etiäisestä. <3 Yksin ei kyllä todellakaan olla, mehän olemme ihan mikrobeja maailmankaikkeudessa. <3

      Muiskuja <3

      Poista
  11. Kyllä niitä enneunia on tullut nähtyä aika usein. Luulen, että sellaiset herkät ihmiset niitä näkevät ja ovat vastaanottavaisa niille.
    Olen nähnyt ajankohdan milloin äitini kuolee, joka tapahtui, kun perunat ovat nostettu. Silloin sitä vaan odotti, millon se hetki koittaa. Vaaroista varottavia unia olen myös nähnyt.
    Olen myös tuntenut yhden vanhan ihanan ihmisen, joka sanoi, että jos hän kuoleman jälkeen saa mahdollisuuden käydä katsomassa meitä, hän tulee.
    Niimpä hän kävi minua ravistelemassa hereille ja, kun heräsin näin sänkyni päässä valkoiseen kaapuun pukeutuneen hahmon, sitten tuntui kevyt tuulenhenkäys ja hahmo poistui ja minä nukahdin. Ei ollenkaan pelottavaa.
    Toisaalta en haluais nähdä enteitä mistään, mutta minkäs voit, niitä vaan tulee.
    Ihanaa illanjatkoa sinulle. Nähdään hyviä unia.
    >Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi nämä oli todella taianomaisia juttuja, kiitos niin paljon Leena kun jaoit nämä tänne. Elämä ja kuoleman raja on todellakin häilyvä ja varmasti meissä asuva energia ei katoa mihinkään. <3

      Ihanaa viikkoa <3

      Poista
  12. Minulla on nuorempana ollut etiäisiä, ja ne olivat sellaisia että ihan kauhistuttivat että pystyin jotenkuten aavistamaan sellaista, ja olen iloinen ettei sellaisia ole viime vuosina tullut. Ihanat Muumi-lakanat!
    Mukavaa viikkoa Tiia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäkin on todella mielenkiintoista, että minne ne etiäiset sitten katosivat? Onko sitä nuorempana kosketuksissa enemmän ns. omaan syntymäänsä ja elämän alkuun vai miten?

      Kiitos Muumit on ja vannoin, ettei meille Muumilakanoita tule ja nyt niissä iloisesti nukutaan kaiketi aika hyviä unia, vaikka näin kyllä viime yönä kamalia painajaisia.

      Ihanaa viikkoa Jael <3

      Poista
  13. Tiedän monia kaltaisiasi ihmisiä. Minun lapsuuden perheessä nähtiin enneunia muiden toimesta. Minulla on ollut kerran yliluonnollinen kokemus. Olin sairaalassa munuaissyövän vuoksi. Heräsin, kun kuulin nimeäni lausuttavan. Nousin istumaan. Huoneessa paloi himmeät valot, mutta siellä ei ollut ketään. Taas kuulin nimeni, vaikka olin hereillä. Vilkaisin äänen suuntaan katon rajaan. Näin siellä lempeän, partaisen, valkoisiin puetun miehen ja tämä sanoi: "Sinä tulet terveeksi". Sitten mies katosi. Tämä saattoi olla lääkkeiden aiheuttama, elävän tuntuinen aistiharha, mutta minulle se oli ja on enne paranemisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsti olet sinäkin elämässä niin paljon kokenut <3 Tuo oli merkillinen kokemus ja uskon sen olleen totta, unen ja valveilla olon raja on muutenkin mielestäni mielenkiintoinen ja jos oikein perustavanlaatuisesti miettii, itse nukkuminenkin on ihmeellinen tapahtuma.

      Haluan uskoa, ettei tuo ollut aistiharha vaan totta, sillä niin monella on kuitenkin vastaavia kokemuksia, jotka tukevat totuutta.

      Ihanaa viikkoa Kirsti <3

      Poista
  14. Minä taas näen lähisukulaisten kuolemat. Näen aina saman unen, joka on todella kaunis. Katselen puron toiselta puolelta suurelle viheriölle. Siellä on minun sukulaisia, jotka ovat hautaamassa minua. Jännää on se, että uni ei ole ahdistava ollenkaan, vaan oikeasti tosi kaunis. Tästä menee 1-2 viikkoa ja joku läheinen kuolee. Aika kamalaa vai mitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outi tuo on hurjaa ja ehkei jopa toivottavaa lainkaan, sillä kauhuhan se sinulle tulee, kun näet taas tuota samaa unta. Voi että olet ihmeellinen ja ehkä tuo uni on tuotu tuomaan sinulle lohtua ja kertomaan, että kuolema ei ole pelottava asia. Jännää, että tuossa unessa kuollut olet sinä... ehkä sitten vanhana mummona viimeisen kerran näet myös tuota unta ja silloin tulee jonkinlainen ymmärrys, että siellä ne sinun rakkaasi ovat odottamassa sinua. <3

      Ihanaa viikkoa <3

      Poista
  15. Hui hyi mikä etiäinen ja miten se sitten melkeinpä toteutui. Apua
    Siis todellakin uskon enkeleihin, Jumalaan, energiahoitoihin jne...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten en osannut ennakoida niin vahvasta etiäisestä huolimatta.... Ihanaa viikkoa ja uskotaan, sillä niin elämä on paljon ihmeellisempää. <3

      Poista
  16. Hah ihan paras etiäinen! :D Olisi pitänyt olla mielessä kun ajelitte väärään suuntaa metrolla, lol. :D

    VastaaPoista
  17. Huh, jotenkin samlla pelottavaa, mutta myös niin kiehtovaa..mä olen itse varmaan sen verran jalat maassa -tyyppi, ettei minulle suoda etiäisiä tai enneunia. Tosin mä myönnän, joskus ajattelen autolla ajaessa että mitä jos olisin ajanut tässä kohdassa 5 minuuttia aiemmin, mitä olisi tapahtunut? Tai esim. jos juoksen junaan ja myöhästyn, oliko sillä jokin tarkoitus?

    Mutta intuitiota olen kehittänyt ihan määrätietoisesti ja olen huomannut, että sitäkin voi ihan oikeasti kehittää :) Ja esim. meidän kodin ostamisessa oli niin monia, hauskoja intuitioon liittyviä käänteitä ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoja pyörittelyjä täälläkin, nyt kun valitsen tämän bussin, reitin, junan, lennon, viekö se surman tielle vai ettei käy juuri mitään. Miksi tuollaistakin pitää koko ajan kelata, murehtia, se on rankkaa.

      Teidän kodin tarina oli kyllä uskomaton, intuitioon kannattaa luottaa ja ehkä sekin on etiäinen sekin <3

      Ihanaa iltaa <3

      Poista
  18. Hyvänen aika..toisaalta voi olla pikkuisen pelottavaakin kun näkee tuollaisia etiäisiä..välillä kun niitä ikäviäkin unia joutuu näkemään, niin heti miettii mikä on juurikin tuollaista etiäistä ja mikä vain unta..Elämässä kyllä tapahtuu paljon sellaisia asioita joita ei pysty järjellä selittämään...itse uskon vahvasti enkeleihin ja varsinkin niihin suojeleviin..ihan vaan muutaman kerran todettu, että paikalla ovat olleet♥ Mukavaa syksyistä viikkoa sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää en ole kokenut noita pelottavaksi, tosin se painajainen oli tuskaisa ja heräsin tosiaan hiestä märkänä. Pelko toisen puolesta olikin voimallisempi, kuin etiäinen omasta itsestä. Jänniä nämä. Niinpä, suurimmalla osalla on kokemusta näistä. <3

      Ihanaa iltaa Päde <3

      Poista
  19. Tämä blogisi aihe ja kommentit olivat minulle etiäinen tai "merkki" astua polulle, joka on jo kauan kutsunut, mutta tiedeihmisenä en vain ole sille voinut astua. Nyt sairastumisen myötä monet asiat ovat menneet täysin uusiksi, mutta osa minusta kuitenkin vieläkin pähkäili sen ajatuksen kanssa, että "mitä muut ajattelee ja eihän muut usko tällaisiin". Kiitos tämän kirjoituksesi ja lukijoiden kommenttien, sain vahvistuksen sille, että -kun kutsutaan on siihen uskallettava vastata ;)

    Lämpimin aatoksin Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna <3 Tiedätkö eilenkin minä tein yhden päätöksen niinkin pienen seikan vuoksi, kun näin erään Katjan aiheen instagramin puolella ja siinä sanottiin, mitä jos vastaisitkin kyllä ja minähän vastasin ja nyt uumoilen, että tuo asia poikii vielä jotain muita asioita, joihin saatan vielä joutua vastaamaan kyllä.

      Tämä oli niin mieltä sykähdyttävämpää, mikä voisi olla hienompaa, jos jollain lailla välillisesti muiden kommentit ja postauksen aihe on kun sinua on nyt kutsuttu, uskallat vastata siihen myöntävästi

      Kiitos Minna kun jaoit tämän, tuli ihan wau fiilis <3

      Poista