torstai 30. kesäkuuta 2016

Sushia ja V 10 Plus japanilaista ihonhoitoa

Sain keväällä kutsun Hanko Sushiin ja tutustumaan V 10 Plus sarjan ihonhoitouutuuksiin. Sarjaa esitteli meille ihastuttava sarjan japanilainen kehittäjä Akiko Yokota. Saimme Akikolta oppia miten syödä oikein syömäpuikoilla ja Akiko kertoi myös hauskasti miten japanissa on kohteliasta syödä äänekkäästi ja ns. "ryystää" ruokansa, mikä kuulosti suomalaisittain hassulta. 

Akiko oli erittäin hauska ja huumorintajuinen ja japanilaisella tavalla ihastuttavan vaatimaton. Muistikortin katoamisen myötä katosi ihanat kuvat Akikosta, mutta halutessanne voitte lukea lisää Akikosta täältä.

Henkilökohtaisesti en pidä liian "voimaisista" ihonhoitotuotteista ja olen myös monesti huomannut ihoni reagoivan liian raskaisiin ihonhoitotuotteisiin näppylöillä. V10 Plus sarjan tuotteet ovat ihastuttavan kevyitä ja useimmista tuotteista tulee mieleen kosteus, puhtaus ja vesi. Ei ole lainkaan ihme, että japanilaiset tuotteet ovat olleet Suomessakin suuri menestys ja V10 Plus seerumit on valittu Glorian lehden puolesta 2012 vuoden kauneustuotteiksi.

Yllä olevan kuvan Deep Moist Gel eli syväkosteuttava geeli, joka sisältää 75% hyaluronia on juurikin ihanan kevyt, tuoksuton ja väritön geelimäinen ihon kosteuttaja. Oman kosteusköyhän ihon on syväkosteuttava geeli jo viikon käytöllä saanut ihon tuntumaan kosteutetummalta. Sopii käytettäväksi aamuin ja illoin ja on geeli jota käytän kasvoveden sijaan. 

Uskon, että tästä todella moni suomalainen nainen pitäisi, joka kaipaa iholle freesiä kosteutusta ja ei kaipaa ylimääräisiä tuoksuja vaan arvostaa laatua ja selkeyttä ja myös sitä, että geeli kosteuttaa, mutta sulautuu iholle hetkessä, ravitsee enemmän kuin tavallinen kasvovesi.


Kollageeni seerumi on yksi kymmenestä V 10 Plussan seerumeista ja kollageeni sopii iholle, jossa on jo näkyvissä juonteita ja veltostumista. Oman seerumistestin voit tehdä täällä, josta näet mitkä seerumit sopisivat ihollesi juuri tällä hetkellä. 

Tein itsekin tämän postauksen tiimoilta uudelleen seerumitestin ja yksi tuotteista jota testi suositteli oli kollageeniseerumi. Suosittelen tekemään testin, on yksinkertainen ja valaiseva ja kertoo selkeästi oman ihon tarpeista. 


V 10 Plus LX Advanced lifting Cream Treatment eli kohottava voide tulee ensinnäkin markkinoiden yhdessä ihastuvimmista rasioista, josta taas kerran tulee mieleen elementtinä vesi. Voide on testaamistani tuotteista kaikkein ns. "paksuinta", mutta jo yhdellä kerralla saa ihon tuntumaan huomattavasti pehmeämmältä ja sulaa iholle heti, eikä jätä ihoa rasvaisen tuntuiseksi.

Joskus blogitestaamisissa on kaikkein vaikeinta luopuminen, kun joihinkin tuotteisiin ihastuu, niitä tekee mieli käyttää koko ajan. Näin on käynyt V 10 Plus ihonhoitotuotteiden kanssa. Nämä sopivat iholleni, ovat saaneet ihon voimaan paremmin ja tuntuvat vastaavan aikuisen kosteusköyhän ihon tarpeita. Joten kyllä aion käyttää kaikki nämä viimeiseen pisaraan. :)

Okinawa Deep Sea Water Mask eli kosteusnaamio on ehdottomasti täysin erilainen naamio, johon olen koskaan aiemmin törmännyt. Väritön, tuoksuton, kepeän geelimäinen koostumus ihastuttaa.

Yönaamiot ovat sellaisia joihin en aiemmin vielä täysin ole lämmennyt, mutta kun naamio tulee "huomaamattomassa" värittömässä geelimäisessä muodossa, kuin iholla ei olisi naamiota lainkaan, on mukava tunne jättää tämä naamio yöksi ja tuntea aamulla, että iho tuntuu joustavammalta ja kosteammalta. 

Naamiota voi toki käyttää 20-30 minuutin ajan saadakseen tuloksia. Mutta kaikkein huolettominta ja helpointa on jättää naamio yöksi kasvoille. Me Naiset on valinnut tämän tuotteen vuoden 2015 Vuoden paras tittelillä. 


Oli hauska sattuma, että kuvatessa V 10 Plussan ihonhoitotuotteita, alkoi samalla satamaan vettä taivaalta. Samanlaisen tunteen nimittäin taikovat iholle V 10 Plus tuotteet. Kosteutta, kimmoisuutta, ravitsevat, mutta ovat tuoksuttomia, ilman turhia lisäaineita. 

Akiko kertoikin, että hänen ihonhoitotuotteensa ovat tavallaan lisäravinteita, sisältäen japanilaisia tehoaineita, joilla voi vaikkapa tehostaa omia ihonhoitorutiinejaan. Filosofiassa viehättää se, ettei kaikkia omia voiteita tarvitse lähteä uusimaan vaan vaikka V 10 Plus hittituotetta seerumia voi lisätä omien voiteiden joukkoon. 






V 10 Plus sarjan tuotteita myydään apteekeissa ja oman ensikosketuksen sarjaan olen saanut alunperin I Love me messuilla. Messuilla jaettiin pieniä näutepussukoita ja sitä kautta sain tuntumaa, miten ihana, raikas ja myös eleetön sarja on kyseessä. 

Vaikka japanilaisten ja suomalaisten iho on hyvinkin erilainen, ainakin omalla kohdalla mieltymykset ihonhoidon saralla kohtaavat japanilaisten tuotteiden kanssa, sushista puhumattakaan. ;)

Onko sinulla kokemusta V 10 Plus sarjasta, löytyykö omaa suosikkia, pidätkö oikein kermaisista tuotteista vai viehättääkö nopeasti kuivuvat, mutta ihoa ravitsevat koostumukseltaan kevyemmät ihonhoitotuotteet?

Kaunista torstaita kaikille japanilaisissa tunnelmissa ja arvatkaa kenelle iski nyt sushihimo. ;)



*Kuvien tuotteet lehdistönäytteitä


keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Mitä tuliaisia tai shoppailun hetkiä toivon palavasti ulkomailta!

Ostin eilen kuvan sandaalit Marks&Spenceriltä ja sandaalien ostos aiheutti kynsien huollon ketjureaktion. Kynsiä lakatessa samalla mietin, miten huippua on, että Marks&Spencerin tuotteita saa ihan täältä Porvoosta, eikä niitä tarvitse enää shopata Lontoosta. 


Sain ystävältä tuliaisiksi Pariisista essien käsivoiteen ja essien ranskalaiseen manikyyriin tarkoitetut kynsilakat, näitä ei kuulemma saa Suomesta. Tuliaisilla on aina suuri tunnearvo, ovat jotain vielä ihanampaa, kuin itse ostettu, joku on ajatellut juuri minua. Sitten vielä se elementti ettei kyseisiä tuotteita saa Suomesta, se tuo bonuksena aivan erityisen luxustunteen, nyt minulla on hyppysissäni jotain ainutlaatuisempaa, jota ei joka tytöllä olekaan. ;)

Keyword-Love Jonna vinkkasikin kommenttilaatikossa, että lakkasävyjä saa Suomesta ja ovat mm. Sokoksen verkkokaupassakin nyt alessa ainakin nuo normilakat eli hintaa 9,90 ja sävyt kuvassa ovat "all in one", "blanc" ja "mademoiselle". Ilmeisesti kynsilakkoja rasiassa ei saa Suomesta. ;)

Alla olevaa essien glitterkynsilakan poistoainetta saa kuitenkin koto-Suomesta ja bongasinkin kynsilakanpoistoaineen tänään ihan Porvoon Cittarin hyllyiltä. Vinkkinä samalla teille, jotka ette ole vielä bonganneet ärsyttävän vaikean glitterlakan poistoon räätälöityä tuotetta. 


Essien geelilakkojakin saa onneksi Suomesta ja näissähän on aivan uskomaton kesto ja siltikin hinta on aivan sama, kuin normi essie lakoissa. Varpaankynsissä on ihana pinkki sävy "the it-factor". 

No mutta mitä sitten ei saa Suomesta ja mitä palavan polttavasti halajan niin kovin, että yksi ilta meinasi mennä yöunet! Katsokaa nyt näitä alla olevien kuvien L'Orealin Color Riche huulipunia, jotka on Italian markkinoille tehty Liisa Ihmemaassa elokuvaa ajatellen, en kestä!

Ukkeli on lähdössä Roomaan syyskuussa työmatkalle ja eipä tiedäkään miten kamalan hirveän tehtävän aion hänelle nakittaa. Mutta kun yritimme näitä Keyword Love Jonnan kanssa tilata Italiasta, niin eivät toimita Suomeen?! Miksi ei?! Viimeksi tänään kyttäsin, onko näitä rantautunut E-Bayn ihmeelliseen maailmaan, osittain peläten jos on, ovatko piraatteja ja silti palavasti kaihoten näitä punia hullunkurisen Disney kokoelman täytteeksi. Olen todellakin Hullu Hatuntekijä tai siltä ainakin taas tuntuu!

Uskon siihen, että jos ihminen jotain palavasti haluaa, sen myös saa, joten en luovuta ihan hevillä, vaikka jossain kohdin saattaa tulla tilanne, että joudunkin heittämään pyyhkeen kehään. Voi ukkeli rukka... ;) Noissa huulipunissa on muuten osassa ainakin kangaspäällinen, eikö olekin mielettömiä?! Ei en vaan maar kestä!



Kuvat Google

Kuvat E-Bay
No jos on kosmetiikkahöperön kliimaksi Disney kosmetiikka, niin toinen asia mikä saa palavasti sydämen pumputtamaan, on Disney Starbucks mukit. Miksi mielen piti tälläiset keksiä ja miksi uteliaan mielen piti nämä googlettaa?! Omg miten ihanat ja näissä yhdistyy kaksi himotuksen kohdetta, Disney ja Starbucks!

Onneksi mukit ovat niin kalliita, etten todellakaan aio tilata, vaan odotan reissua Disneyland Pariisiin ja ostan sieltä omani. Juu ei ole reissua kiikarissa, mutta vaikka toistan itseäni, jos jotain oikein palavasti toivoo, niin haaveet on tehty toteutettavaksi.

Keräily voi olla myös henkisesti raskasta. Keräily voi tulla päätökseen tai keräilyn kohteita voi olla yksinkertaisen vaikeaa saalistaa, kuten Starbucks Disney mukit ja L'Orealin vain Italian markkinoille suunnitellut Liisa ihmemaassa huulipunat. 

Disney klassikkomukeja olen kerännyt vuodesta -96 muistaakseni ja ensimmäiset mukini ostin Venetsiasta. Muistan aina reissuilla sen jännityksen tunteen, kun Disney Storeen askelsin ja pääsin bongaamaan uusimmat mukit. Nyt tuntuu kamalalta, että osa jäi aina hyllyyn ja valitsin reissuilta aina vaan pari mukaan... Voi niitä poloisia, joita en valinnut..

Mukin elämä tuossa muodossa eli mallissa loppui jossain kohti ja nyt on suuri onnenpäivä, jos esimerkiksi kirpparilta satun bongaamaan Disney klassikkomukin. 

Keräily on ihanaa, kamalaa, riuduttavaa, rakasta ja jännittävää. Keräilyssä parasta on toivo, toivo saada ja löytää keräilyn kohde. Aivan kuin ihmiselämän kaikilla elämän osa-alueilla, niin kauan kuin on toivoa, elämässä on kaikki hyvin.

Mitä sinä siellä keräilet, mitä haalit ulkomailta, rakkain tuliaisesi tai ostoksesi reissusta? Tykään muuten kovasti myös käydä ruokakaupoissa ulkomailla, tykkäättekö te?

Tiedättekö, nyt oikein jännittää innosta kuulla teidän keräilyistä ja toiveista. :)

Iloista keskiviikkoa kaikille ja John Frieda apuvälineen tumman hiustyven pois meikkaamiseen voitti eekku16. kesäkuuta 2016 klo 19.12
2 arvalla mukana
Joitain shampoonäytteitä oon testaillu muuten ei tuttuja
eekku80@netti.fi

Hurjasti onnea eekulle ja kiitokset kaikille osallistujille, olen eekku sinuun tuotapikaa yhteydessä. 

*Essie geelilakat ja glitter kynsilakan poistoaine saatu blogiin

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Voi elämän kevät noiden eläinten kanssa!


Mökkiviikonloppu eläinten kanssa on aika vaivatonta, jos ei oteta lukuun matkoja. Onni pökälöi kantokoppaan menomatkalla ja pissasi kantokoppaan tulomatkalla. 

Kissat pääsivät myös talon alle karkuun, kun mökiltä lähdön aika tuli ja jouduimme houkuttelemaan kisut kantokoppaan kinkkupalojen avulla. Samulle ei annettu todellakaan suklaakakkua, vaikka kuvassa himoiten omaani katselee.

Ei annettu Samulle myöskään grilliruuan jämiä, mutta jollain ilveellä ja sekunnin murto-osan aikavälillä Samu dyykkasi roskikset ennen lähtöä. Dyykkauksesta ei olisi jäänyt kiinni, ellen olisi astunut Samun maissiyrjöihin mökillä, lits ja läts mikä kokemus.

Maissia onkin yrjöilty koko eilinen päivä ja Samppa joutui välillä ulos jäähylle, koska yritti tähdätä yrjöt aina matolle. Samun oksennustaudin eilen illalla hellittäessä päätti Onni kissa tehdä meille kuitenkin vielä pienet jäynät.




Viime viikon Onnin eläinlääkärin jouduin perumaan, koska Onni oli karkuteillä. Eilen illalla emme päästäneet Onnia ulos, emmekä tänä aamuna kello viideltä, huolimatta siitä, että Onni raapi sitkeästi makuuhuoneemme ovea. Tiedättekö muuten miltä kissan raapimat ovet näyttää?

Onnin sairastuttua diabetekseen Onni on tehnyt kaikki hädät hiekkalaatikkoon, mutta mikäs olisi parempi temppu, kuin kakkijäynä keittiön matolla, kun ei ymmärretä perheen kuningasta päästää ulos aamuviideltä. 

Ukkeli meinaan käveli aamulla suoraan paljain varpain torttusten päälle ja ei ollut iloinen ei. Onni piilotteli sohvan alla tiedostaen kyllä mikä temppunen oli tullut tehtyä.

Siinä kohden kun lähdin tänä aamuna eläinlääkäriin viemään Onnia diabeteskontrolliin, Onni oli jo aika vihainen ja toki pissasi heti lootaan, niin ettei pisunäytettä saatu kuin minipisara ja puristelemalla Onnia massusta.

Onni piti myös rauhoittaa, sillä Onni on jo niin vihastunut kantokoppaansa ja muutenkin insuliini on saanut Onnin kunnon paremmalla tolalle, kuten Onnin arpisesta naamataulusta näkyy. Pojassa on taas ruutia.

Onni on lihonut kilon ja sokeriarvot eivät vieläkään olleet hyvät. Myrkkyjä ei ole virtsassa mikä on loistavaa ja eläinlääkäri sanoi ettei Onni kärsi ja tilanne on todella hyvä alkutilanteeseen nähden. Silti tuli ontto olo, koska sokeriarvot olivat edelleen hurjan korkeat.

Samoin se on ihmislasten ja eläinten kanssa, että niitä hankkiessa ei tule pohdittua mitä tuleman pitää, on vain söpö vauva tai kissan/koiranpentu.  Matkan varrella tulee kohdattua paljon ei niin söpöä, mutta kyllä sitä perheenjäseniltä sietää paljon. Eihän se nyt ole juttu eikä mikään astua yrjöön tai kakkiin viikon sisällä, vaan normimeininki, mikä olisi hyvä ymmärtää, ottaessa vaikka sitä söpöä kissanpentua. Eläimet eivät ole vain ihmistä varten vaan me olemme myös eläimiä varten ja eläimiä täytyy kohdella kunnioittavasti loppuun asti ja huolta pitäen. 

Nyt on viime aikoina tullut paljon eläinasiaa, eläimet ovat sairauksineen ja kommelluksineen olleet aika paljon henkisesti tapetilla, on ollut hieman sellaista ketjureaktiomeininkiä.

Oletko sinä astunut kissan/koiran oksennukseen tai torttuun, jotain muuta vastaavaa mehukasta eläinasiaa kerrottavana? Minä täällä arvon lähdenkö kiikuttamaan kakkimattoa pesulaan vai alanko pesemään itse, kuivuisikohan ulkona? 

Huomenna muuten arvon John Frieda taika-apuvälineen, pysykäähän kuulolla, oikein iloista päivää kaikille sekopäisestä eläintarhasta :)

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Juhannus kuvin ja se nuoruuden hassuin nolo juhannus!
























Vietimme juhannuksen miehen vanhempien mökillä Kirkkonummella. Aiemmassa postauksessa kerroinkin, että menomatka sujui kissanpökäleen tortun hajuisissa tunnelmissa. Paluumatka sujuikin sitten kissanpissan hajussa. Kisut pääsivät vielä juuri ennen lähtöä pötkimään kantokopasta pihalle ja piiloutuivat talon alle, mutta saimme poloiset houkuteltua kinkkuviipaleiden avulla takaisin kauheaan koppaan.

Mökkijuhannus sujui leppoisasti ja juhannuspäivän sää oli täydellinen. Ystäväpariskunta vietti juhannuspäivästä tähän päivään juhannusta kanssamme ja meillä oli huikean kivaa. Koko päivä istuessa laiturilla uiden ja nauttien auringosta, mukavin juhannus naismuistiin. 

Toki kommelluksiltakaan ei vältytty ja kunpa olisi kyseisen episodin saanut videokuvattua. Kiikkerä laituri, painoa liikaa etualalla, ensin suhahti lampeen tuoli, sitten ystäväni aurinkolasit päässä ja seuraavaksi ukkeli, jolla oli uusi älyluuri sortsien taskussa. Ei jääty jumittamaan harmitusta vaan pakkohan se oli koomiselle tilanteelle nauraa. Tuosta hetkestä varmasti jäi se ikimuistettavin muistokin. 

Nuoruudessa kuitenkin kaikki tapahtumat tuntuivat olevan aina yhtä tavaroiden kadotusta ja yhtä härdelliä ja häsää. Lupasin kertoa teille  hassuimmasta juhannuksesta ja toki on monella ollut hassumpiakin, kuten vaikkapa ystävälläni, jonka kaikki tavarat varastettiin festareilla ja joutui liftaamaan kotiin biksut päällä. Kauhean noloa nuorena moinen!

Samaisen ystävän ja kolmannen kamun kanssa porhallettiin heidän yhdessä ostamalla sinapinvärisellä 1000markkaa silloin maksaneella Datsunilla juhannukseksi Hankoon.

Luonnollisesti tuotannollisista ja taloudellisista syistä asuimme viikonlopun autossa, no tosin ensimmäisenä yönä autossa nukuin vain minä ja toisena yönä ei yksikään meistä. Puhtaudesta huolehdittiin paikallisen pizzerian käsisuihkulla, pyydän vieläkin anteeksi sitä märkyyttä mikä kolmen naisen kainaloiden ym. pesun jälkeen lattioille syntyi. Meillä on varmaan kyseiseen ravintolaan ikuinen porttikielto.

Juhannuspäivänä kadotin molemmat ystäväni ja avaimiahan ei matkaratsuumme ollut. Pääsin mukavien suomenruotsalaisten veneellä saareen ja olin aika vaisu allapäin. Hävettikin... lisäksi he aika kovin ihmettelivät autossa asumista ylipäänsä. Oma olo oli jotenkin nukkavieru ja resuinen... Olin pohjalla.

Autollakin käytiin juhannuspäivän jälkeen ja auto oli kiltisti parkissa, mutta ystäviä ei näkynyt missään. Oi sitä kännykätöntä elämää. Lähdin samaisten suomenruotsalaisten kyydissä Helsinkiin, toinen kavereistani tuli samaisena iltana junalla kotiin ja kolmas kaveri tuli vasta maanantaina autolla Helsinkiin. 

Vaikka jälkikäteen olemme nauraneet toilailuilemme, silti jokin pistos vieläkin sydämeen iskee, kun muistelen kyseistä juhannusta. Olin jotenkin niin maan matosena, minä autoasukki, jolla oli kaverit hukassa ja olo lohduton. Moisia reissuja en kuuna päivänä jaksaisi enää ja seikkailuhenkeni on kyllä surkastunut aika minimiin. Nuorena ei ollut huolen häivää, vaikka ajoittain morkkis kyllä iski ja lujaa. Hanko juhannuksen jälkeen taisin viikon nuolla haavojani häpeältä.

Sellainen oli nuoruuden Hanko juhannus ja Datsunilla toki seikkailtiin Tampereellakin, mutta se onkin sitten jo aivan oma tarinansa. :)

Mikä on teidän hassuin juhannusmuisto ja oliko kiva juhannus?

*Viinit saatu blogiin