sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Vihreät, vaaleanpunaiset, vaaleansiniset neuvolakortit, sukupuoliroolittelu ja yksilön oikeudet

En tiedä mikä oli, mutta viime yönä alitajuntani herätti veivaten eri värisiä neuvolakortteja. Noh juttuhan ei ole alkuunkaan niin yksinkertainen, etenkin kun olen osittain kaavoihin kangistunut, mutta yöllä tuli pohdittua asiaa monelta kantilta. 

Luulen, että aivot ovat työstäneet jonkinlaista pohjaprosessia luettuaan viime aikoina useita artikkeleita sukupuolirooleista. Emmi Nuorgamin blogipostaus Anttilan joululelukatalogin sukupuoliroolitteluista ja vastikään luin pitkän artikkelin Helsingin Sanomista "Ei tyttö eikä poika-moni suomalaislapsi syntyy ilman sukupuolta".

Kuva Yle.fi


Myönnän olen pitänyt hieman ajan tuhraamisena vihreiden neuvolakorttien tulemista, kuinka paljon on kokoustettu ja käytetty aikaa ja vaivaa neuvolakorttien värien suunnitteluun ja päättämiseen. Mielestäni ne vanhat vaaleanpunaiset ja vaaleansiniset kortit olivat ihan ok, olenhan myös oman aikakauteni vanki ja ajattelen kenties vanhakantaisesti. Lisäksi mielestäni on stereotyyppistä ajatella värien kautta neuvolakortteja, jos oikein lähdetään saivartelemaan. Onhan miehelläni vaaleanpunainen paitapusero ja minulla vaaleansinisiä vaatteita. Eikö loppukädessä sukupuolineutraalia ole, että kaikki värit ovat kaikkien käytössä? Mutta mutta, asian pointti onkin, että vihreä väri edustaakin enemmänkin neutraaliutta.  

Helsingin Sanomien juttu kertookin enemmän niistä lapsista, jotka ovat syntyneet molemmilla sukupuolielimillä varustettuina ja operointien kautta, heidät on istutettu väkisin jompaan kumpaan sukupuoleen. Jos sukupuoli on valittu lääkärien toimesta arpapelillä "vääräksi" ja jota lapsi ei ole kokenut omaksi identiteetikseen, mitä tuskaa se onkaan aiheuttanut. Kannattaa muuten lukea tuo Helsingin Sanomien artikkeli.

Samaista tuskaa kokee ihminen, joka syntyy väärään kehoon, tuntien olevansakin vastakkaista sukupuolta. Näissä asioissa se väärän värinen neuvolakortti, nimi, kaikki koko keho tuntuu väärältä...

Olen täten sinut vihreän neuvolakortin kanssa ja vihreä neuvolakortti on askel kohti tasa-arvoa olla määrittämättä lasta sukupuolen mukaan. Ehkä myös meillä vanhakantaisilla voisi olla parempaa ajateltavaa, kuin vanhojen vaaleanpunaisten ja vaaleansinisten neuvolakorttien ääressä nostalgiointi. 


On myös ollut helpommin havaittavissa, kun perheessä on molempia sukupuolia, että miten "yli rajojen" leluilla leikitään. Eli meidän tyttöjä on alusta asti kiinnostanut myös monet poikien lelut ja leluautoillakin on päristelty menemään. Molemmat pienet tytöt ovatkin monella tapaa "poikatyttöjä" eli paljon on myös poikia kavereina ja leluina suvereenisti sekä tyttöjen, että poikien lelut. Meidän tytöt eivät ole oikeastaan koskaan leikkineet nukeilla, tosin Bratzeillä ja Barbeilla kylläkin, mutta huomattavasti enemmän tyttöjä on kiinnostanut Brion junarata, legot, dublot ja erilaiset Schleich eläinlelut eli varsin sukupuolineutraalit lelut. Toisaalta toinen tytär on leikkinyt suvereenisti keittiöleikkejä, enkä näe keittiöleikeissä viitteitä "nyrkin ja hellan välistä". Tälläinen "liika-ajattelu" on jopa hieman ahdistavaa. Meillä kokkaa mies ja minä yhtälailla,  joten on aika selvää, että tytötkin ovat tykänneet kokata Brio puu-uunilla aikoinaan. Isoveli taasen ei ole leikkinyt keittiöleikkejä koskaan, vaikka olisi ollut isosiskon varusteet millä leikkiä. Ehkä näissä keittiöleikeissä vilpittömästi on kyseessä kiinnostuksen alueet, onhan supermieskokit tunnettuja kautta maailman ja jos lapsi leikkii keittiöleikkejä, lapsi tekee vilpittömästi ruokaa isän ja äidin mallin mukaisesti.

Kuva Verkkokauppa.fi

Vihreät neuvolakortit eivät edusta sitä mitä ensi alkuun niistä kuultuani ajattelin, eli sukupuolen neutralointia. Kaiken takana on todellinen tasa-arvo, se että jokainen voisi kokea olevansa täydellinen, rakastettu ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on, oli syntynyt tytöksi tai pojaksi tai "väärään kehoon". 

Vaikka omassa lapsuudessa siinä ei ollut mitään epäselvää, että olin tyttö, eivät isovanhempani kasvattaneet minua niin, että tässä maailmassa olisi jotain mitä en voisi tehdä tai leluja joilla en voisi leikkiä, koska olen tyttö. Erityisesti kesämökillä kuoriutui minusta hyvin erilainen persoona, kuin kaupungissa, jolloin paljon leikin barbeilla ja piirtelin vihkoihin. Mökillä tein puutöitä, rakensin majaa, pyöräilin lujaa, soudin veneellä, rakensin hiekkalinnoja eli olisin yhtä lailla voinut olla poika. 

Kuva Wikipedia Hiekkalinna


Mitä syvemmin asioita mietin, sen enemmän olen vihreiden neuvolakorttien kannalla ja uskon siihen, että pari sukupolvea vielä, niin yhteiskuntamme on entistä avarakatseisempi ja tasa-arvoisempi ja esimerkiksi Emmi Nuorgam olisi voinut välttyä postauksellaan Anttilan lelujen sukupuoliroolittelujen suhteen moiselta ryöpyltä, joka rehellisesti sanottuna kertoi pelottavan paljon ihmisten tarpeesta purkaa omakohtaista vihaa satunnaiseen sopivaan kohteeseen. 

Vaikka kuulumme erilaisiin yksiköihin ja yhteisöihin, jokainen meistä saisi olla yksilö ja esimerkiksi transsukupuolisen henkilön ei tarvitse kantaa väärän väristä neuvolakorttia muistonaan läpi elämän.

Joten vihreät neuvolakortit ovatkin ihan yes, vaaleanpunaisetkin olisi yes tai vaaleansiniset, jutun punaisena lankana onkin, että neuvolakortit yhdellä värillä eivät määrittele enää lapsen sukupuolta vaan kohtelevat lasta yksilönä. Hyvää olisi myös se, ettivät vanhemmat myöskään liikaa näitä asioita hössöttäisi, lapsi varmasti itse tietää mitä sukupuolta on.

Olen silti vanhakantainen ja jumissa tietyissä ajattelun kaavoissa, joten jonkin verran jouduin tekemään ajattelutyötä, jotta minäkin oivalsin, mistä tässä kaikessa on enemmänkin kyse. Pelottavinta juuri Emmi Nuorgamin tapauksessa oli se, että ei ajatella vaan hyökätään.

Minkälaisia mietteitä postaus herättää, mitä olet mieltä vihreistä neuvolakorteista tai luitko Emmi Nuorgamin postauksen herättämästä somevihasta? Oletko sinä prinsessa tai prinssi tai poikatyttö, tyttöpoika tai jotain siltä väliltä? Tästä aiheesta ei ole ollut minkäänlaista ajatuksen jyvää postailla, mutta yöllinen ajattelutyö vaati päästämään nämä ajatukset ulos. Vaikka hieman pelottaakin, koska niin lähellä on tuo Emmin hirvittävä tapaus. Mutta jos pelolle antaa valtaa ja vaikenee, niin se on mielestäni miltei yhtä paha, kuin Emmin saama hyökkäystulva. Muutos jakaa ihmisiä aina eri leireihin, mutta kun pöly laskeutuu, ei juuri kukaan enää muista mistä kaikki häly edes syntyi. Vihreiden neuvolakorttien puolustukseksi vielä se, että ovathan passitkin saman värisiä ja moni muu läpyskä. 

Muutamia kuukausia sitten olin vielä vihreitä neuvolakortteja vastaan ja pidin koko asiaa typeränä vanhempien hössötyksenä ja jonkinlaisena tämän ajan ilmiönä. Tämän tähän vielä haluan tarkentaa. Eli mahdollisuus on muuttaa mieltään, tälläisen vanhan pierunkin kuten minä. ;)




47 kommenttia:

  1. Ihan uusi juttu tämä neuvolakorttiasia minulle...eka vauvan neuvola vasta ensi viikolla, joten kortteja ei ole vielä jaettu meidän tapauksessa : ) En itse leikkinyt lapsena nukeilla kotia (ainoastaan barbeilla dynastiaa ja dallasta..), ja muutenkin tein majoja ja leikin intiaanileikkejä! Silti minusta löytyi jo varhain myös sitä prinsessaa, joka on säilynyt näihin päiviin asti..; ) Minusta vihreä kortti on ok.... Ja se että tytöt voivat leikkiä autoilla ja pojat nukeilla! Itse haluan olla avarakatseinen ja katsotaan millä oma lapsi mielellään leikkii...Ja meidän poitsu saa pitää yllänsä myös punaisia vaatteita, kuulemma isällänsäkin oli pienenä ollut ja ihan miehekäs hänestä tuli : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näihin neuvolakortteihin kiteytyy yksilön tasa-arvo, pieni mutta suuri asia. Aluksi ajattelin, että merkityksetön ja turhaa kouhkaamista, jopa ajatuksilla, tämä on taas tätä, kunnes aloin ajattelemaan asiaa monelta eri kantilta ja päädyin tulokseen, jos ei olisi ollut eri värisiä kortteja lainkaan, niin tietenkin yksiväriset kortit suoraan vaan. Sukupuolta ei määrittele mitä housujen sisällä, siihen tässä tähdätään, kaikkien hyvään oloon ja tasa-arvoon ja sitä arvoa haluan kannattaa.

      Luulenpa, että me vielä olemme väri orientoituneita, uusi sukupolvi ei enää niinkään. <3

      Poikatyttö kuten täälläkin. <3

      Kirpsakkaa sunnuntaita Heli <3

      Poista
  2. No. Minä kannatan tasa-arvoa ja siihen myös kasvatan omat lapseni. Meidän vanhempien tehtävä on luotsata lapsemme tasa-arvoisiksi. Ei erotella mitä kukakin voi tehdä vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. Minä olen siinä suhteessa vanhanaikainen, että minusta tuo vihreä väri on poikamainen. Keltainen olisi ollut paljon neutraalimpi vaihtoehto tai vaikka valkoinen. Välillä näissä jutuissa mennään ehkä liian pitkälle. En minä näe mitään pahaa siinä, että jotkut asiat on naisille ja jotkut miehille. Ei se silti estä naista kokeilemasta "miesten"hommia ja toisin päin. Ihminen omalla käytöksellään luo tasa-arvoisen maailman <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienosti kirjoitettu Outi ja totta valkoinen tai keltainen olisi voinut olla neutraalimpi, kun nimenomaan neutraalia väriä etsittiin, mutta kaiketi tätäkin asiaa on sitten monelta kannalta pohdittu ja äänestettykin?

      Juuri näin antaa kaikkien kukkien kukkia ja ihan sama mikä vehje siellä pöksyissä on. Samaa mieltä kyllä siinä, että joskus liika vouhkaaminenkin on liikaa. Mutta toisaalta tälläisillä asioilla ajetaan suurempia kokonaisuuksia, kohti parempaa tasa-arvoa. Neuvolakortti on ikäänkuin kaiken airue.

      Nimenomaan yksilötasolta lähdetään, jos jokainen kohtelisi perhettään hyvin ja tasa-arvoisesti, kantaisi se hedelmää mikrotasolta makrotasolle. <3

      Ihanaa sunnuntaita <3

      Poista
  3. Musta on kyllä aika surullista, jos lapsia kasvatetaan tiukkaan tytön tai pojan rooliin. Esim. mulle ei pienenä opetettu moniakaan taitoja, mutta veljelleni kylläkin. Olisi kiva, kun ei nyt olisi riippuvainen muista. Tietty niitä voi nyt aikuisenakin opetella, mutta.. epistä silti!

    Sukupuolen mukaan pukeminen on myös huvittavaa, kun mukuloista näkee vaatteiden värien perusteella kymmenien metrien päähän, meneekö siellä tyttö vai poika. Ei tosiaan mikään suurin vääryys, mutta kun tähän alkaa kiinnittää huomiota, niin aika säännönmukaista kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta muuten tuo, että vanhemmat opettaa ja kasvattaa lapsiaan eri tavoin ja suuntaa harrastuksetkin eri tavoin. Hih totta tuokin, toisaalta esim.tämä meidän pienin on kyllä välillä tykännyt pukeutua kovinkin tyttömäisesti eli itse on valinnut ns.vaatteensa. Toiselle tytöistä taas asuissa on aina tärkeintä vain mukavuus ja tällä hetkellä se, että vaatteet ovat mustavalkoisia. Nyt tuolla 11-vuotialla, jollei olisi tytön nassua ja vartaloa, niin vaatteista ei voisi päätellä mitään. Tämä juuri kertoo myös, että pitkälle vanhemmat valitsevat ne vaatteet lapsille, jos ovat kovin stereotyyppisiä tai sitten jotkut lapset ovat esim.pieniä prinsessoja jo pienestä pitäen.

      Pirtsakkaa sunnuntaita <3

      Poista
  4. Nykyään vanhanaikaisuus on melkein pahe, kuten sanoit että olet ehkä "vanhanaikainen ja jumissa", ei vanhanaikaisuus ole välttämättä pahe, vaan jossain asiassa jopa hyve. Tässä sukupuolineutraaliudessa taidetaan mennä nyt vähän överiksi..
    Täällä yksi aussilainen tyyppi kertoi muistavansa, kun jossain pohjoismaassa nousi häly koska Aku Ankalla ei ole housuja... onneksi saimme kertoa että Suomessahan se oli. Eli silloinkin mentiin vähän överiksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä myös monessa hyvä, samaa mieltä, mutta tässä ajattelin hieman tuuletella omia aivojeni lukkoja eli ajatella. Koska en vaan kummempia ajatellut edes, että miksi olin niitä vihreitä kortteja vastaan, kunhan olin vaan. ;)

      Juu voihan tuo Aku Ankka kohu oikeasti ja tietenkin Suomessa... Apuva! Hyvä kun toit tuon tähän esiin.

      Kivaa sunnuntaita Marru <3

      Poista
  5. Mulla on muute tallella oma neuvokorttini... se vaaleanpunainen. Leikin lapsena autoilla siitäkin huolimatta, että mulla oli se vaaleanpunainen kortti ;) Tuo autoilla leikkiminen johtui varmaan siitä, että mulla oli kaksi kolmoisveljeä, joiden kanssa leikin... Ne ei suostuneet leikkimään nukeilla, joten mä sitten joistin ja leikn niiden kanssa poikien leikkejä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä se vaaleanpunainen ja siksi juuri siihen niin nostalgisesti suhtaudunkin. <3 Hih juu minulla on se 8-vuotta vanhempi setä, joka mm. sulatteli meikäläisen muovileluja auringolla ja suurennuslasilla, ei meidän leikit kovin tyttömäisiä ollut. Mutta kyllä Barbeista pidin kovasti myöskin eli kummatkin leikit oli kivoja. Kivaa sunnuntaita Maiju <3

      Poista
  6. Hyvä kirjoitus ja tärkeä! En ole noista neuvolakorteista lukenut, mutta sama kortti niin tytöille kuin pojillekin on ihan asiaa. Minä olen pikkuisena tyttönä kiipeillyt puissa ja ryöminyt ojissa (voi, äiti parkaa). Meidän pihalla leikkikaverini olivat vain poikia. Kotona sitten leikinkin paperinukeilla.
    Kiitos pohdintaa herättävästä kirjoituksesta ja kivaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minunkin mielestä ihan asiaa. :) Etenkin kun aloin ajattelemaan oikein asiaa ja syvemmin. :)

      Aika samalta kuulostaa, sekä tyttöjen, että poikien leikkejä, hirmuisen rikastuttavaa.

      Pirteää sunnuntaita Tuula <3

      Poista
  7. Emmi-juttu tuttu ja sivusta kauhistellen seurannut ihmisten jopa tiukkapipoista reagointia.
    Eikös sanontakin kuulu: Antaa kaikkien kukkien kukkia!
    Kun ei just nyt noi neuvolakortit ole ajankohtaisia, niin oli ihan uusi juttu. Ai sekin piti mennä muuttamaan?? No itse tykkäsin, että löyty helpposti neuvolakorttikasasta likan ( ainoa vaalpunainen) kortti, muut meni selatessa :) Tallesa vielä oma pinkki ja jotenkin sellainen muistikuva, että miehen kortti olisi ollut valkoinen? (siis TOOSI vanha), en jaksa kaivaa esiin tarkistaakseni ;)
    Muuten hyvin pitkälle samoilla linjoilla Outin ( Outi's life) kanssa.
    Kysyn kuitenkin, miksi poikamainen tyttö on ns. sallitumpi, jopa 'kehuttu', kuin tyttömäinen poika? Tyttö on vain 'raju mimmi', mutta poika leimataan herkästi homoksi/neidiksi (No, mitäs vikaa siinä sitten on???) :)

    Kirpeän talvista sunnuntaita!

    VastaaPoista
  8. Tuo Emmi juttu oli pelottavaa ja kertoo siitä, mitä some voi pahimmillaan olla ja miten yksi viaton juttu voi lähteä ryöstäytymään käsistä saaden aivan järisyttäviä mittakaavoja. Sellaisen osaksi ei kuuluisi joutua kenenkään.

    Hih no joo kyllä meilläkin helposti löytyy pojan ja ukkelin ja sitten tyttärien noilla värikoodeilla, mutta toki jos olisivat vihreitä, niin jaksaettaisiinhan me nekin kahlata, kuten passitkin. ,)

    Omalla miehellä vaaleansininen ja on syntynyt -66.

    Heitit erittäin hyvän kysymyksen ja mielestäni siihen juuri tuo vihreä neuvolakortti on tasa-arvon ajamisen symboli ja itse tasa-arvo varmasti paranee jahka pojasta polvi paranee ns. Paljon on lyhyessä ajassa menty kehityksessä ja ennakkoluulojen hälventämisessä eteenpäin, jos katsoo vaikka sataa vuotta taaksepäin. Kehitys vie aikaa, mutta uskon että hyvään suuntaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan olemme menossa. <3 Mutta hirmuisen hyvä kysymys ja poikien kannalta hirmuisen epätasa-arvoinen asia.

    Kirpsakkaa sunnuntaita Satu <3

    VastaaPoista
  9. Mielestäni ei ollut vikaa siinä, että oli sekä vaaleanpunaisia, että vaaleansinisiä neuvolakortteja, mutta ei haittaa sekään jos kaikilla vauvoilla on samanvärinen neuvolakortti. MUTTA sitä en jaksa käsittää, että esim. länsinaapurissamme alkaa tulla esille sellainenkin käytäntö joidenkin vanhempien kohdalla, ettei kerrota syntyneen lapsen sukupuolta ja annetaan sitten sellainen nimi, joka voi olla sekä tytön, että pojan nimi. Olenpa lukenut tapauksista, joissa vanhemmat eivät edes omille vanhemmilleen ole kertoneet sukupuolta. No, jos lastenhoitoapua tarvitsevat joskus, niin salaisuus paljastunee viimeistään vaipan vaihdossa :) En voi vielä olla kertomatta, etä voivat ne pojatkin vaaleanpunaista käyttää. Nuorin lapsenlapsemme (poika) on isosiskonsa tavoin ihastunut Frozen-elokuvan Elsaan ja kun isosisko sai Elsa-yöpaidan, niin piti pikkuveljenkin saada ja niinpä hän ylpeili saamallaan vaaleanpunaisella röyhelö-yöpaidalla. Viimeksi nähdessämme oli hänellä kuitenkin traktorin kuvia pyjamassaan, joten taisi olla ohimenevä ihastus tuo vaaleanpunainen unelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla ajatuksilla, enkä niitä ajatellut ennen, kuin joku ajatteli ja hyvä, että ajatteli.

      Niin se toki on jokaisen perheen asia miten menettelee, mutta omalla kohdalla on kyllä tullut kerrottua sukupuoli jo vauvan ollessa massussa ja myös joitain vaatteitakin hankittu ja varmasti on ollut tytöillä vaaleanpunaisia ja vaaleansinisiä vaatteita. :)

      Niin voi pojat vallan hyvin käyttää vaaleanpunaista ja miehelläkin oikein chic. :) Ihana poika ja juuri tuo kertoo siitä myöskin siitä viattomuuden ajasta, olisiko se sitten se alle 4-vuotta, kuten täällä kommentointiin, kun lapsi ei vielä mieti omaa sukupuoltaan... En tiedä näistä kyllä niin tarkalleen, toisaalta olen nähnyt ihan pikkuisten poikien pärisyttävän autoilla, toisaalta leikkivän myös nukeilla.

      Mielestäni ihaninta on, että pojalle ostettiin vaaleanpunainen röyhelö-yöpaita! <3 Hih niin se on saattanut olla ohimenevää, mutta saipahan sen unelmiensa pyjaman. <3

      Kivaa päivää Kristiina <3

      Poista
  10. Mää en voi ku ihmetellä tota paskasadetta, minkä toi Emmi sai kirjotuksellaan. Kaikki raiskaus- ja muut uhkaukset häntä ja perhettään kohtaan. Ihmiset on kamalia ja pahoja! Mua ainaki pelottaa tämmönen meno tässä maailmassa. Toi Hesarin juttu oli kans hyvä. Toivon, että tulevaisuudessa ei vaan leikata menemään vaan annetaan lapsen ite päättää aikanaan, että kumpi sukupuoleltaan onkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa minäkin olen järkyttyneenä pyöritellyt. Emmi sai toimia kaiken kökön sijaiskärsijänä. Tuntuu, että myrskyävä lauma kohdennettiin sinne ja minnehän seuraavaksi, kuin jokin lohikäärmeen pää! Jäi pelottamaan kyllä ja jätti tähän bloggaamiseenki sellaisen pelon ja epämiellyttävyyden vireen, mitä jos. Emmille hatunnosto miten reippaasti otti asian ja järkevästi.

      Erittäin hurjaa tuollainen silpominen ja arpapeliä lapsen koko minuudella... Onneksi asiat muuttuu...

      Mukavaa päivää Katarooma <3

      Poista
  11. Nyt en (taaskaan) ole oikein ajan hermolla kun tuo juttu on multa mennyt ihan ohi, mutta meillä pikku-ukko (9-vee) leikkii siskon kanssa hevosilla, petseillä ja innostuu jopa välillä kepparikisoistakin, vastineeksi sisko on nyt monena päivänä lähtenyt hokkareissa kentälle kiekkoilemaan, eli olisko tää sitten sitä sukupuolineutraalia kasvatusta, musta ainakin ihan luonnollista ja arkipäiväistä. Itse pienenä rakastin pikkuautoilla leikkimistä, puussa kiipeämistä, sammakoita, majan rakentamista, autolla ajamista (leikisti) siinä missä saatoin siivota leikkimökkiä tai työnnellä nukenvaunujakin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin juuri, sama täällä, tyttären kaveri poika käy usein meillä ja leikkivät Petseillä ja milloin milläkin, luovuus vain on rajana. Sama muuten, minullakin oli paljon pikkuautoja eli kyllä on niin luontaista leikkiä "tyttöjen ja poikien" leluilla, joten nykyään kannattaa olla tarkkana miten niitä mainostetaan. Toisaalta edelleen varmaan lahjat annetaan aika perinteisen kaavan mukaan, ellei lapsi oikein toivo jotain erikseen, kuten Kristiina kertoo Frozen yöpaidasta, mutta lapset leikkivät leluilla "yli rajojen".

      Sanoisinpa, että juurikin sitä normaalia tavallista elämää ja kasvatusta. <3

      Kivaa päivää Anu <3

      Poista
  12. Kyseistä kirjoitusta en ole lukenut, enkä oo kuullut noista neuvolakorteistakaan - joten pihalla oon :D
    Itse oon leikkinyt nukeilla, kaahaillut fillarilla ja monen monta kertaa on ihmetelty, että miten tytön pyörä voi olla noin pahassa kunnossa?! - No, vauhtia ja vaarallisia tilantaita kuvaa varmaan mua... tai ainakin sillon lapsena :)
    Jokaisen pitäisi saada olla oma itsensä ja näin meidän pitäisi hyväksy toisetkin sellaisina kuin ovat.
    Valkoiset, vihreät... samat tai eri värit, kaikki käy mulle - enpä oo kyllä tällästäkään koskaan ajatellut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin juuri jokaisen pitäisi saada olla oma itsensä ja, että rakastetaan yksilönä. <3 Mielestäni vihreä neuvolakortti on oivallinen asian symboli ja notkahdus tässä asiassa eteenpäin.

      Ihan sama ihminen on minulle ihminen. <3

      Kivaa maanantaita Marru <3

      Poista
  13. Mä hankin kummilapsilleni ei-niin-sukupuoli-roolitettuja värejä siis vaatteissa. Noi sukupuoliroolitetut jutut ovat tässä yhteiskunnassa tiukassa vaikka onkin ns.tasa-arvo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat aivan ihania, nykyään on niin kivoja vaatteita ja juuri kaikkea kivaa väri-ilotulitusta, oranssia, keltaista, vihreää, khakinvihreää ja vaikka mitä. Ihania retrometsäkuvioita ym.ja sopivat molemmille. :)

      Sukupuoliroolittelu on tiukassa, todella tiukassa, mutta ehkä pari uutta sukupolvea, ehkäpä se taas siitä eteenpäin notkahtaa. <3

      Mukavaa maanantaita Satu <3

      Poista
  14. Mä luin myös ton Hesarin jutun, enkä ole ollenkaan samaa mieltä lääkäreiden kanssa siitä, että lääkärit vois päättää sukupuolen. Mun mielestä parempi että lapsi saa päättää mitä haluaa... Miksi kaikella on aina niin hiton kiire, vanhemmatko sitä kiirehtii että saavat pukea vaaleanpunaisiin tai vaaleansinisiin, en tiedä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On suorastaan silpomista... Arpapeliä... Siinä kuitenkin päätetään lapsen koko elämä. Niin miksi on niin kiire, onko se jokin vanhempien häpeä vai mikä siinä on. Antaisi vauvan rauhassa elää vauva-ajan, hyvinkin pian saattaa se sukupuoli alkaa sieltä näkymään ja lapsi on vielä niin pieni siinäkin kohden. En tiedä, ehkä se on juuri tämä ajattelu, mitä muut ajattelee ja en ainakaan muista, että olisin tälläisestä lapsesta lukenut missään. Siis ymmärrän kyllä, ettei vanhemmat haluakaan antaa haastatteluja ja leimata lasta. Mutta asia on täydellisen pimennossa ja siksi sitä varmasti kattaa häpeä.

      Oikein mukavaa päivää Marja <3

      Poista
  15. Musta neutraaliväri on hyvä. Monesti noita mammablogeja lukiessani kiitän onneani, että en ole äiti. Teit niin tai näin niin aina jonkun mielestä teet väärin. *huokaus* Mä olin poikatyttö pienenä, valitsin koulussa puukäsityöt, nikkarointi ja hitsaus oli paljon kiinnostavampaa kutominen. Muistan, että meitä oli neljä tyttöä jotka valitsivat puukäsityöt, mutta yksikään poika ei valinnut tekstiilitöitä. Olisi hauska tietää onko tämä muuttunut? Mummoni ei myöskään kyseenalaistanut leikkejäni, jos leikin Matti Nykästä se oli yhtä hyvä kuin barbileikit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myöntää etten hirmuisesti hiekkalaatikolla viihtynyt, toiset äidit, siinä vaan oli jotain kummallista ilmassa. Onneksi oli parikin ystävää, jolla samaan aikaan lapsia ja oli seuraa. Mutta jos on nuori äiti ja synnyttämisen jälkeen yleensä aika herkillä, niin kyllä siinä voi tulla epävarma olo, kun monet ovat niin kovia pätemään, miten niitä lapsia kasvatetaan. Jokainen perhe taaplaa tyylillään ja löytää tavat, jotka sopivat heidän perheelle.

      Kyllä minä annoin purkkiruokaa, yöt tuli valvottua ja neljä lasta, enkä halunnut uuvuttaa itseäni suorittamalla niitä ruokia, koska niiden laitto ei vaan ollut ominaista. Tuntuu, että oman vauva-ajan jälkeen on tullut vielä enemmän tapetille eri asiat ja niistä vöyhääminen.

      Niin ajattele, taatusti olisi joku/moni poikakin halunnut valita kässän, mutta ei kehdannut! Minäkin olisin halunnut valita veiston, mutta en kehdannut.. Pidin siitä kovasti ja inhosin käsitöitä, mutta kun ei muutkaan tytöt valinneet veistoa, niin en minäkään tietenkään... Yksinkö tuulimyllyjä vastaan, juu ei luonnistunut.

      Matti Nykänen ihan ehdottoman hyvä leikki! <3

      Pitää antaa lapsen toteuttaa omaa luontaista mielikuvitusmaailmaa. <3 Se se on kaiken hienous.

      Mukavaa maanantaita Jonna <3

      Poista
  16. Näin vanhalle mummalle tuo vihreä neuvolakorttia on tuntematon ☺ Mulla on vielä oma neuvolakortti tallessa, siis vaalenpunainen, no siitä onkin toooosi pitkä aika kun oon neuvolaikäänen ollu ☺☺
    Itte oon leikkiny nukeella, niin kauan kun se oli kivaa. Iän myötä tuli vähän poikamaisempia "harrastuksia" kuten, isäni enon tullessa meille kylään sain kokeella ajaa hänen mopolla. Jälkeenpäin olen monta kertaa muistellut, kuinka ajoon niin lujaa kun moposta lähti ja vielä hiekkatiellä ☺ rämäpää mikä rämäpää ja taidanpa olla vähän vieläkin ☺
    Toinen tyttäriistäni ei koulus tykänny tyttöjen käsitöistä, olisi halunnut poikien käsitöihin, vaan ei ope siihen suostunu. Yritti istuttaa tyttöjen roolia, no sehän ei onnistunut mitenkää.
    Lasten lapset on kiipeelly isoon vaahteraan ja jopa yksi heistä putosi ja katkaisi kätensä, mutta ei se kiipeelykään siihen loppunu ☺

    Annetaan vaan kaikkien kukkien kukkia ♫

    Mukavaa alakavaa viikoa Sinulle Tiia ~♫~♥~♫~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih on tuo omakin vaaleanpunainen toooosiiii vanha. :)

      Voi ei, opettaja kielsi puutyöt tyttäreltäsi, onneksi tänä päivänä tuossa asiassa on menty eteenpäin. Julmalta jopa tuntuu, olet tyttö, et voi...

      Niin kyllä maailmaan leikkiä mahtuu ja rämäpäisyyttä tai pojat voivat ottaa käsityön ja päinvastoin, onneksi näissä asioissa mennään koko ajan eteenpäin.

      Ihanaa alkanutta viikkoa ma-te ja nimenomaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. <3

      Poista
  17. Minusta tämä oli hyvä kirjoitus.
    En tiennyt vihreistä neuvolakorteista, mutta musta sama väri kaikille kuulostaa hyvältä. Tosin kyllä mä heti mietin, että kuinkakohan monta kokousta ja työtuntia tähänkin on vatvottu...;)
    Mä olen ollut joskus päiväkodeissa töissä ja silloin huomasin (isompaa "lapsiotosta" tarkkailessa), että 3-4v. pojat vielä leikki paljon myös ns. tyttöleikkejä ja laittoi esim. helmiä kaulaan siinä missä pikkutytötkin, mutta noin neljä-vuotiaasta poikien "tyttöleikit" aika lailla loppui. Johtuiko se sitten kiinnostuksesta, sukupuolesta, oman sukupuolen selkeämmästä tajaumisesta ja siten ehkä kulttuurista syistä tai ympäristön "paineista". En tiedä.

    Tällä hetkellä en ole asiaa kovin tarkaan seurannut, mutta joskus kymmenisen vuotta sitten kiinnitti huomiota, että usein näissä sukupuolineutraaliasioissa se ns. poikamaisuus oli hyve vrt. tyttömäisyys. Tyttöjä ohjattiin enemmän ns. poikaleikkeihin kuin toisinpäin. Pojille ei tarjottu vaalenapunaisia vaatteita, mutta tytöille kyllä ns. poikavärejä. Kun jossain haastatteluissa joitain julkkisnaisia ja johtajanaisia haastateltiin laspuudesta, lähestulkoon kaikki kertoi olleensa poikatyttöjä tai isintyttöjä. Ilmeisesti kotileikkien leikkijästä ei tule menestyjää... Silloin koin hieman epätasapainoa tässä neutraaliuuden tavoittelussa: ikäänkuin se ns.poikamaisuus olisi sitten se neutri. Ja kyllähän se vieläkin on niin kuin Satu/Talossano23 sanoi: Hyvä jätkää pidetään kehuna naiselle, mutta akkamainen ja neiti ei niinkään ole kehuja miehelle. Samaan sarjaan, vaikkakin eri sukupuoleen mennee hintti ja homo haukkumasanoina käytettäessä.(Mitä muuten inhoan ylikaiken, kuten myös sanan vammainen käyttöä haukkumanimenä.) Se on harmi, sekä miehille että naisille.

    Hyvää alkavaa viikkoa sinulle Tiia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih samaa mietin, että mitä se on vaatinut, että on saatu ne vihreät neuvolakortit... Nooh muutos vaatii aina aikaa ja aikansa. ;)

      Sanna tämä oli kyllä niin mielenkiintoinen kommentti ja valaiseva, juuri tuo lasten käyttäytyminen päiväkodissa tietyn ikäisenä. Olemme aina mieheni kanssa puhuneet, että kun lapsi täyttää 4-vuottaa, niin ns.helpottaa eli lapsi tulee tietoiseksi ja alkaa varomaan, ei röntyile samalla lailla tai juokse auton alle. Varmaan tämä tietoisuus koskee myös omaa sukupuolta.

      Täällä on herännyt kyllä niin hyviä ajatuksia siitä, että miksi tyttömäinen poika on heti tietynlainen, kun taas poikatyttö on arvostettava luonteenpiirre. Tasa-arvolla on vielä pitkä matka. Ehkä miehillä kuitenkin on vaikeampaa, kuin naisilla tai ainakin molemmilla sukupuolilla on omat haasteensa.

      Aivan sama juttu ja ihminen on aina ihminen, eikä tietyn seksuaalisen suuntaumisen tai vamman määrittelemä haukkumanimi. <3

      Kiitos tästä mielenkiintoisesta kommentista ja oikein mukavaa alkanutta vuotta Sanna <3

      Poista
  18. Voi hyvä tavaton,vähän on huolenaiheita ,neuvolakortin väri. Tiedän et tuo on osa suurempaa,mutta kärpäsestä härkänen. Minun neuvolakortti lie ollu musta, en muista ees nähneeni. Ja tuo tasa-arvo menee joskus niin yli. Naiset enimmäkseen siitä vaahtoaa mut ans olla kun täytys todella olla MIES,niin sit pitäskin saaha olla niin avuton nainen.
    Tietty nythän tarkotetaan myös tätä sukupuolineutraalia,tai mitä lie sateenkaarta,asiaa. Aina olen mielestäni hyväksynyt ihmisen,en miestä tai naista.
    Toinen juttu lienee eri kultuureista tulevilla,kuinka siellä tasaarvo saadaan toimimaan.
    Tais tulla ohi aiheen,mutta joskus tuntuu et liikaa vouhotetaan. Enkä tarkota nyt Tiia sinun juttua.
    Olen kai vanha,enkä jaksanu ees lukea kun vihreeseen korttiin asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä sanoman ettei taida kortin väri tehä kenestäkään homoa tai lesboa. Joku homo joskus sanoikin et sukupuolineutraalista avioliitosta ja ainakin kirkkovihkimisestä vaahtoaa eniten heterot. Suurin osa kai hyväksyy homot ja lesbot,kunhan ei vaan oma lapsi. Miettikääpä jokainen aivan rehellisesti mitä tuumaisitte jos sellanen tulis tai tulee. Suuri osa hyväksyy,koska tuntuu olevan ajan henki olla jotain muuta kun hetero. Voi vaihtaa suuntausta monesti elämän aikana,eikä siinä mitään.

      Poista
    2. Niin kyllä se neuvolakortin väri on osa suurempaa. Aluksi mietin ihan samalla lailla, että kärpäsestä härkänen ja mitä taas meuhataan, mutta asiaa syvemmin mietittyäni oivalsin, että vihreä neuvolakortti on oikeastaan yksilön ja tasa-arvon symboli eli mikä ettei. :)

      Samaa olen tuossa mieltä, että tämän päivän miehen rooli on vaikea, pitäisi olla miehekäs ja herkkä ja kaikkea yhtäaikaa. Toisaalta palkassa on vieläkin epäkohtia miesten ja naisten välillä. Uskon, että molemmilla sukupuolilla on haasteensa ja uskon myös, että herättämällä keskustelua ja pienillä muutoksilla kerrallaan mennään kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa molemilla sukupuolilla on hyvä. Naisena Suomessa on mielestäni tosi hyvä olla ja asua, en valita. :)

      Tämä minun postaus ei käsittele seksuaalisuutta ja sen suuntaumista vaan ihan sitä, että vihreä neuvolakortti toimii symbolina ja ottaa ihmisen yksilönä eli ei juuri määritä sukupuolta. Seksuaalisuus ja mitä kenelläkin on housujen sisällä on yksi ominaisuus, me ihmiset kokonaisuutena olemme niin paljon enemmän. Homohan on mies ja lesbo nainen, sukupuoli on heille selvä asia. Sitten on transsukupuolisuus eli syntyy väärään kehoon eli kun transseksuaaliselle annettaan sininen kortti ja tuntee olevansakin tyttö ja päinvastoin. Vihreä kortti tavallaan vielä kaiken määrittämisen pois, toki se on vain yksi ele. Sillä kyllähän minä tyttäreni puin tyttöjen vaatteisiin pienestä ja he ovatkin selkeitä tyttöjä, mutta olisi voinut käydä myös toisin. Joten siinä mielessä tuo vihreä neuvolakortti ei varmasti ole suurin tekijä, jos perheeseen syntyy transseksuaalinen lapsi, kyllä kyseinen henkilö joutuu käymään ison matkan, koska vanhemmat ovat mitä varmimmin häntä jommalla kummalla sukupuolella kasvattaneet.

      Lapsiani rakastan ihmisinä, enkä mieti heidän seksuaalista suuntautumistaan, enkä ole koskaan miettinyt. He ovat ihmisiä, joita rakastan ja se on kaikkinensa maailman selvin asia. On hyvä vaan, että tietoisuutta lisätään, jotta kaikkien on helpompi solahtaa elämäänsä ilman ennakkoluuloja.

      Oikein mukavaa päivää ja uutta vuotta sinne. <3

      Poista
  19. Minä olin aivan vakuuttunut siitä, että meidän pojilla on valkoiset neuvolakortit :) Yhden onnistuin löytämään ja olihan se vaaleansininen, mutta päällä oli valkoiset mainoskuoret. Minulle on ihan sama, että minkäväriset kannet ovat. Jos jokun elämä on parempaa, kun kannet ovat vihreät, niin ne passaa vallan mainiosti.

    Itseäni näissä lasten leikkimiskeskusteluissa häiritsee se, että ne usein keskittyvät leluihin. Tytöt pitää saada leikkimään autoilla ja pojat nukeilla. Minusta olisi paljon järkevämpää katsoa sitä, että kenen kanssa lapset leikkivät. Niin, että kokemusta leikeistä toisen sukupuolen kanssa tulisi mahdollisimman aikaisin ja pitkään kokemusta. Se kartuttaa lasten leikkitaitoja ja vähentää stereotypioita.

    Esikoisellani oli naapurostossa leikki-ikäisenä vain kaksi tyttöä ja poika leikki heidän kanssaan paljon. Olen nähnyt huikeita leikkejä, kuinka Littlest Petshopit pitävät t-kutsut, lentävät raketilla kuuhun ja ajatuvat taisteluun Pokemonien kanssa :) Kuopus käy pelaamassa tyttöjen kanssa lautapelejä edelleen koululaisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan sama fiilis, mutta ensin olin hieman vastaan, että mitä taas veuhataan, mutta asiaan enemmän paneuduttuani vihreä on ihan ok, mutta valkoinen olisi kyllä ollut parempi ja neutraalimpi, jos oikein alan saivartelemaan. ;)

      Nimenomaan ja olenkin iloinen, kun molemmilla tytöillä on ja on ollut poikia kavereina, se laajentaa mielikuvitusta. :) Tuo leikkeihin ihan eri perspektiiviä.

      Juuri tuo täälläkin on LittlesPetshopit, Legot, Dubglot, Brion junarata kaikista tehty jokin mielikuvituksellinen maailma ja hassuna lisämausteena joukossa myös BabyLips huulivoiteita. ;) Heh mitähän lie asiaa siellä ajaneet, mutta mutta kuten sanottu, mielikuvitus vain on rajana. :)

      Ihana tuo, että kuopus käy pelaamassa lautapelejä tyttöjen kanssa, niin pelkään, että lautapelit, kirjat, sanomalehdet kaikki kuolee.

      Kiitos hyvistä näkökohdista ja pirtsakkaa maanantaita Rva Kepponen <3

      Poista
  20. Siis itselläni ei ole mitään havaintoa tytön neuvolakortin väristä! :D Oma äitiysneuvolakortti on ainakin valkoinen. Kyllä tasa-arvo on tätä päivää, mutta tuntuu, että se ei ole niin siitä muottiin kasvattamisesta kiinni - meidän neiti bongasi Elsat ja Annat kaupasta ja ihasteli niitä, ennen kuin kumpikaan meistä oli kuullutkaan Frozenista. Prinsessat ovat vain todella jees hänen mielestään, vaikka omasta puolestani olisi voinut vaikka dinoja valita kaupasta. Toiset tytöt taas inhoavat prinsessaleikkejä. Mistä lie johtuu, väittäisin etten ole niin tiukkaan mitään prinsessoja tyrkyttänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Nyt en osaa sanoa, mutta olen ymmärtänyt, että on ollut valkoisia kansia, mutta itse kortit ovat olleet joko vaaleanpunaisia tai vaaleansinisiä iät ja ajat? Miehellä on vaaleansininen ja minulla vaaleanpunainen ja samalla kaavalla kaikilla lapsilla.

      Taisi tuolla Rouva Kepposellakin olla päällä valkoiset mainoskuoret. Ymmärtääkseni tästä juuri se haloo on syntynyt, kun neuvolakortit on nyt muutettu vihreiksi ja ovat aina olleet tytöille vaaleanpunaiset ja pojille vaaleansiniset. Valkoinenhan olisikin ollut kovin neutraali, jos sellaisia olisi ollut. Yritin googlatakin, mutta en löytänyt valkoisesta neuvolakortista tietoja.

      Niin lapset ovat erilaisia, jotkut ovat tyttömäisempia ja rakastavat pukeutua prinsessavaatteisiin ja leikkivät oikeastaan vain tyttöleikkejä ja toiset taas ovat enemmän poikamaisia. Omilla tytöillä ainakin näin, vaikka kyllä tälläkin joka ei ole ikinä leikkinyt nukeilla oli parivuotiaana Lumikkivaihe ja Lumikkiasukin ostettiin. Mielikuvitus on vain rajana ja tärkeää on, että lapsi saa toteuttaa itseään. <3

      Ihanaa päivää Katja <3

      Poista
  21. 1800-luvun Englannissa vaaleanpunaista käytettiin poikalasten vaatetuksessa ja aikuiset miehet suosivat tummanpunaista. Vaaleanpunaista pidettiin maskuliinisena värinä, ja tytöt puettiin usein valkoiseen ja siniseen. Näin siis maailma ja ajatusmallit muuttuvat :-)
    Värien, lelujen ja leikkien ohella vaatetuskin on sukupuolisidonnaista. Naisille on sallittua käyttää sekä hametta että housuja, mutta pitkään katsotaan miestä, joka kesäkadulle pukeutuisi keveään liehuvahelmaiseen mekkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ajattele miten nämä muodit muuttuu ja määritellään sitten sukupuoliakin värien mukaan, mikä on sinänsä jos asiaa oikein ajattelee, hassua!

      No niinpä ja muinaisina aikoina ovat miehet käyttäneet mekkoa vaikka kuinka, eiköhän sekin muoti vielä tule!

      Pirtsakkaa maanantaita <3

      Poista
  22. Mun täytyy myöntää, etten tiedä minkä väriset neuvolakortit mun lapsilla on :D OVat olleet alusta lähtien neuvolan antamissa muovikuorissa. Pitääkin uteliaisuuttaan oikein tsekata se väri.

    Sinänsä kannatan kaikkea, mikä mahdollisesti lisää tasa-arvoisuutta tai sen tunnetta yhteiskunnassa. Jaottelu tyttöihin ja poikiin sekä tyttöjen ja poikien väreihin/leikkeihin/tekemisiin on turhan karkeaa, kun eniten kuitenkin merkkaa se lapsen persoonallisuus.

    Meillä pojat on olleet varsin poikamaisia tapauksia, lukuun ottamatta esikoisen aikas vahvaa prinsessavaihetta n. 4-vuotiaana. Silloin piti saada pukeutua rimssuihin, kokeilla äidin koruja jne. Varmasti jokin tärkeä vaihe, joka piti käydä läpi. Olen onnellinen, ettei kukaan takertunut siihen (yhtä pöljää leikkipuistoäitiä lukuunottamatta).

    Hyvä, jos vielä joskus tulisi sellainen maailma, jossa jokainen kukka saisi kukkia omalla tyylillään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienosti kirjoitit tuon, että lisää tasa-arvoisuutta ja sen tunnetta! Se tunnekin on tärkeä!

      Ajattele, että kuitenkin löytyi yksi pöljä leikkipuistontäti... On ollut varmasti tärkeä vaihe ja eiköhän kaikille leikki-ikäisillä pojilla ole ollut leikkejä, joissa heidät on puettu tytöiksi/naisiksi.

      Pieni asia tuo neuvolakortti, mutta taasen yksi askel sitä maailmaa kohti, että jokainen kukka saa kukkia värisemättä. <3

      Pirteää maanantaita <3

      Poista
  23. Ehdottomasti kannatan. Tiedän erittäin hyvin, mitä on kun vaaditaan tiettyä roolia. Itse kasvatin lapseni olemaan oma itsensä ja leikkimään millä tahtoo ja pukeutumaan pinkkiin, jos niin tahtoo. (Pojan siis). Niinkuin tiedätkin, aihe on hyvinkin tuttua niin itselle, kuin ystävillenikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan kukin tekee miten itse tykkää, siihen ei tulisi olla ei niin mitään nokan koputtamista. <3

      Poista
  24. Erittäin mielenkiintoinen keskustelu. Itsekin osallistuin Iltalehden sivuilla tuohon Anttilan lelukuvasto -keskusteluun ja sain päälleni jonkinlaista (tahallista) väärinymmärtämistä, mutta en onneksi sentään sellaista vihapuhetta kuin Emmi sai. Itse olen aina inhonnut vaaleanpunaista ja jos minulla olisi lapsia niin olisin varmasti välttänyt kaikkea vaaleanpunaista - vaikeaa olisi saattanut olla. Vanhemmiten tosin olen oppinut vaaleanpunaisestakin pitämään.
    Itseä mietityttää se miten useimpien mielestä autot ovat jotenkin synnynnäisesti poikien juttu. Kun isoisäni syntyi, Suomessa taisi olla peräti muutama auto, joten miten isoisä olisi osannut autoja kaivata? Sen sijaan hevoset olivat hänelle itsestäänselviä juttuja, kun taas nykyään hevoset ovat tyttöjen harrastus ( paitsi ravihevoset)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ihmiset kyllä rehellisesti sanottuna kävivät hyvin hyvin kuumina tästä aiheesta. On aivan eri keskustella fiksusti ja esittää vaikka sitten eriävä mielipiteensä, mutta Emmin saama hyökkäys ja sinäkin sait tahallista väärinymmärrystä kohtelua, kertoo paljon ihmisten pahasta olosta ja kuvitelmasta, että he voivat noin vaan viljellä vihapuhettaan. Oli kyllä järkyttävä episodi kaikkinensa.

      Totta välillä mietin tuota, millä entisaikaan miehet "pärisyttelivät menemään" ja olemme mieheni kanssa joskus keskutelleet juuri tuosta miten luonnostaan yleensä pojilta se leluautoon tarttuminen sujuu ja se pärisyttäminen. Lelu oli varmaan jossain kohdin aiemmin jokin muu, jos oli leluja lainkaan edes jossain kohti kun mennään ajassa taaksepäin. Tinasotilaita ja sen sellaista. ;)

      Niin miten hevosista on tullut niin tyttöjen harrastus, vaikka ovathan hevoset ihania, en sitä sano. Jenkeissähän cowboyt ovat kovin miehekkäitä! Kiiitos loistavasta kommentista ja että kävit täällä, lämpimästi tervetuloa uudelleen. <3

      Poista