keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Yhteiset vai erilliset makuuhuoneet?

Sissus sessus sentään, kun sitä välillä voikin nukkua huonosti ja vallan tuon oman rakkaan vuoksi. Vai olisiko tämä liitännäinen ja aiemmin kirjoittamaani postaukseen Ärsyttävää ihmistä ärsyttää kaikki!

Eilen aamulla tuumin, että ooh tuleepa tänään aurinkoinen päivä noin pauttiarallaa 5:30 aamulla, mutta se olikin aikaisin herännyt ukkeli, joka katseli ilman plussalasejaan älyluuriaan noin metrin päästä. Sama meno oli alkanut jo edellisenä iltana, jolloin padin vilke ja valo säihkyi ja heijasteli koko ajan verkkokalvoille! 


Sitten on kuorsausefektit, jotka on aivan oma luku sinänsä. Juu ja mitkään tennispallot selässä ei auta, nukkuu kiltisti kyljellään, mutta rohisee niin maar himpulan paljon, etenkin jos nuhaa, stressiä, vähät yöunet takana, ei ulkoilua, syönyt raskaasti, ottanut oluen, mieltä painaa jokin tai sitten ihan muuten vaan. 



Nooh välillä kuorsaan minäkin ja ukkelia ei häiritse lainkaan minun aiheuttamat rohinat ja Netflixin heijastukset yön pikkutunneilla, silloin kun uni ei tule silmään tai suden hetki valvottaa..


Eli päätelmä, omat makuuhuoneet!

Sitten on toisen lämmin selkä, siihen painautuminen, toisen turvallisen hengityksen kuuleminen, se tunne ettei tarvitse olla yksin sinä suden hetkenä tai kun pelottaa, ahdistaa, valvotuttaa, on närästystä, mielen vaivoja, ruumiin vaivoja, kuuhullutta ja niin edelleen... Toisen vieressä nukkuminen myös lisää läheisyyden tunnetta. 


Eli yhteinen makuuhuone!

Myönnän, että harjoitan kumpaakin. Painaudun mielelläni mieheni selkää vasten illalla unta odottamaan. Mutta jos mies rohisee painun soffalle tai vierashuoneeseen... Voin myös yöllä ravata ees ja taas, jos vierashuoneessa näen painajaisia ja kaipaan turvaa, palaan ukkelin viereen takaisin. Eli paljon on happeninkiä öisin ja olo on välillä, kuin nukkuneen rukous.


Asiaan liittyy paljon tunteita, erilliset makuuhuoneet voivat edustaa vapaasti ajattelevaa vahvaa parisuhdetta, jossa jatkuva kainalokkain muhistelu ei ole se juttu. Tai sitten erilliset makuuhuoneet voivat olla avioliiton intiimin alueen loppu ja parisuhteen ystävyyden alku tai näin sitä ainakin orientoidutaan helposti ajattelemaan. 

Aivan sama minulle, jos parisuhde toimii ja molemmat nukkuvat yönsä hyvin, millä mallilla ja huoneajattelulla uniongelmat ratkaistaan.

Myönnän, että ideaali tilanne olisi viileä pilkkopimeä pehmustettu huone, joka olisi yhtä pötköä eli pelkkää sänkyä tai oikeastaan patjaa, ettei reunat paina ja tippumisen vaaraa ei olisi. Uskon, jos huone on yhtä sänkyä, alitajuisesti nukkuu paremmin, eikä kontrolloi mielessään vartaloaan eli nukkuma-alustaa millään muotoa eli sitä, että se päättyy johonkin. Sellainen elementti voi meinaan stressata unta eli pysyminen sängyssä, onko kukaan sänkysuunnittelija ajatellut tätä?

Mutta myönnän myös, että kun on hellyydenpuuska tai pahoja unia, ukkeli rakas tulisi saada nappia painamalla paikalle kylkeen lämpöä hohkaamaan.
Se ja sama kunhan uni tulee, tuumii Osku ;)

Miten teillä yhteiset vai erilliset makuuhuoneet vai molemmat vai onko asia peräti tabu? Hyviä unia kaikille. <3

79 kommenttia:

  1. Meilla ukkeli on siirtynyt vierashuoneeseen silla verukkeella etta palaa toita keskella yota eika halua hairita eika aamulla hairiytya kun mina nousen. Taitaa olla meikalaisen aanekas hengitys mika hanta hairitsee. 😃😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, no jos niin on, niin toisen sydän on kultaa, kun ottaa omaan piikkiin sen, miksi toisessa huoneessa on. Eri makuuhuoneiden ei tulisi olla niin minkäänlainen parisuhteen määritin. :)

      Mukavaa päivää <3

      Poista
  2. Voi kuule Tiia,ehdottomasti yhteinen makuuhuone ja yhteinen peitto ❤ mies kerran sanoi kun ehdotin omia peittoja että se on eron paikka jos ei saman peiton alle sovita☺ me myös kuorsataan ... mutta harvemmin häiritsee kumpaakaan! Mutta tietty jos nukkumisesta ei tule mitään niin ehdottomasti eri huoneet,eihän sitä kukaan jaksa jollei koskaan saa kunnolla nukuttua! ☺☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana mies sinulla, voi että liikkistä. <3 Siellä te kuorsaatte yhteisen peiton alla. <3 Niin ja jos ei pysty nukkumaan, uni niin tärkeää, niin sitten erilliset. Kumpikin hyvä ja kukin tavallaan. :)

      Iloa päivään <3

      Poista
  3. Voi kuule Tiia,ehdottomasti yhteinen makuuhuone ja yhteinen peitto ❤ mies kerran sanoi kun ehdotin omia peittoja että se on eron paikka jos ei saman peiton alle sovita☺ me myös kuorsataan ... mutta harvemmin häiritsee kumpaakaan! Mutta tietty jos nukkumisesta ei tule mitään niin ehdottomasti eri huoneet,eihän sitä kukaan jaksa jollei koskaan saa kunnolla nukuttua! ☺☺

    VastaaPoista
  4. Kyllä mummu ja pappakin nukkuvat samassa huoneessa. Olen tosin testannut jonain valvottuna yönä papan kuorsaessa oikein railakkaasti, olisiko vierashuoneessa hiljaisempaa, mutta ei ollut. Kaikki kuului sinnekin, mahtaakohan alakerran väki saada nukutuksi ollenkaan, kun me molemmat kuorsaamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi teitä, ymmärrän kova rohina kuuluu kyllä kaikkialle, mutta ei sitä voi miettiä kaikkea ja kaikkia. :) Kyllä sen hih nassusta näkee, onko alakerran väkikin saanut nukuttua. :)

      Ihanaa päivää <3

      Poista
  5. Minulle uniasiat on niin tärkeitä, että ne ratkastaan järjellä eikä sydämellä. Jos toisen kuppelehtiminen alkaa häiritä unia niin peitto kainaloon ja sohvalle tms nukkumaan. Ei taideta kovin yöäänekkäitä olla kumpikaan, kun samaan sänkyyn sovitaan, mutta peitot on oltava ehdottomasti omat, kun olen sellainen peiton kieputtaja, ettei isosta peitosta tulisi kuin vihaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa juuri meidän elämältä ja uni on kaiken a ja o. :) Siksi mennä viipotetaan eri huoneisiin tai ollaan samassa sängyssä tosin omien peittojen alla. :)

      Ihanaa päivää <3

      Poista
  6. Kirjoitiks omasta vai minun elämästä? Heh heh meillä samat ongelmat. Nukun milloin missäkin. Sohovalla, neidin huoneessatai pojan sängyssä. Omassa sängyssä saan parhaat unet kun siippa on yövuorossa. Silti sen mörrimöykyn viekussa on turvallinen nukkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih nämä varmaan yleismaailmallisia ongelmia. ;) Niin kumpikin hyvä ja välillä huono. Ihanaa päivää Nanni <3

      Poista
  7. Sinkkuna paha neuvoa tähän mitään, mutta itse en voisi nukkua varmaankaan pitkäaikaisesti kenekään kanssa samassa pedissä. :D Olen niin herkkäuninen. Siskoni ja hänen miehensä taas luopuivat sängystä kokonaan, koska se ei ole käytössä siskon miehen kulttuurissa. Sisko nukkuu sohvalla ja mies lattialla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulemma kun lattiaan tottuu, paikat tulevat kipeäksi pehmeässä sängyssä. Kaikeen ihminen tottuu, paitsi kuorsaukseen!

      Ihanaa päivää Liiolii <3

      Poista
  8. Ollaan jo muutama kuukausi nukuttu eri huoneissa, kun kumpikin nukkui huonosti yhteisessä huoneessa. Minä tykkään lukea myöhään ja plarata puhelinta ja mies taas ei. Hän kuorsaa ja minä "joudun" monta kertaa yössä kehottamaan häntä kääntämään kylkeä. Hän kyllä väittää että minäkin kuorsaan. Yhteistä peittoa en voisi ajatellakaan. Mulla täytyy olla tilaa nukkua kädet levällään ja jos toinen nukkuu liian lähellä, niin kuolen hikeen. Tässä iässä on yöllä välillä kylmä, välillä lämmin ja peittoa joutuu heittämään pois tai laittamaan takaisin päälleen monta kertaa yössä. Huh, huh, ei oo helppoa! No sitten taas ne intiimimmät hommat ei meillä kyllä ole siitä kiinni nukutaanko samassa vai eri huoneissa. Ainahan sitä voi käydä toisen luona kylässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirmuisen järkevää ja todellakaan erilliset makuuhuoneet eivät ole niin minkäänlainen avioliiton määre. Lisäksi juuri vierailut voivat vaikka tuoda extra kipinääkin. ;)

      Ihanaa päivää <3

      Poista
  9. Noin 50 kymppisinä omat makuhuoneet aivan samoista syistä kuin muillakin..ensin viikot kun töissä käytiin ja viikonloppuna yhdessä,mikä mukaavuus haluista päätyi viimein kokonaan eri huoneisiin..meillä tämä toimii ja kumpikin nukkuu paremmin.Siihen kun tottuu,häipyy tressi,että nukunko nyt vai odotanko kun toinen alkaa kuorasta..kyllä minä suosittelen että oikeasti unen laatu on tärkein kuin se että vain nukutaan kun se muka kuuluu parisuhteeseen!!terv,anja merja..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta tuo stressi siitä kuorsaamisesta, joskus olen jännittynyt kuin viulun kieli! Unen laatu on kaikkein tärkeintä, ei mikään muu, jos koko ajan kärsii ääniefekteistä, niin sitä voi jopa masentua. Meillä tuo kuorsaaminen on satunnaista, joten siksi aina toiveikkaana pääni tyynyyn laitan.. Poistun sitten jos mölytoosa alkaa laulamaan ja on se mieskin poistunut minun takia. Nuhaisena olenkin hävittäjälentokone joka rikkoo äänivallin. ;)

      Kivaa päivää Anja Merja <3

      Poista
  10. Ehdottomasti yhteinen makkari! Tosin meillä nukutaan aika paljon eri aikaan johtuen miehen epämääräisistä työajoista. Joskus kuorsaus häiritsee, mutta siihen auttaa yleensä kevyt tönäisy kylkeen. Jos kuorsaus alkaa enemmän häiritä, täytyy sitten etsiä syy ja sen hoito pikaisesti. Meillä makkari on rauhoitettu kaikesta viihde-elektroniikasta. Telkkaria katsotaan alakerrassa telkkarihuoneessa ja puhelimia ei räplätä makkarissa (paitsi ehkä sen herätyksen voi laittaa päälle tai pois).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteinen täälläkin, mutta ajoittaisia soffan kulutuksia tai vierashuoneen, mutta silti haluan iltaisin pääni tynyyn laittaa ukkelin vieressä. Joskus vaan yöllä ei tule uni, kun joutuu peittojen kanssa muuttamaan ja valoja räpsymään.

      Ihanaa päivää Tuija ja loistavaa tuo elektroniikkavapaa makkari <3

      Poista
  11. Yhteisessä makkarissa - Isäntä tykkää lukea ja kukkua - se minua taasen häiritsee ja niistä sitten napisenkin. Samoin jos Isäntä jää katsomaan tv.tä olkkariin se häiritsee unen saantiani, huoneet kun ovat ihan vierekkäin.. Kyllä monasti miettinyt et marssin ylös vierashuoneeseen tai kellariin karkaan takkahuoneeseen, mutta kun Isännälle se ei sitten kelpaa, kun yhdes täytyy koisii..mä voisin koisii itekseni ihan hyvin =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih kuulostaa jotenkin tutulta ja jotenkin tuntuu, että täällä ehkä mieli pahoittuisi jos kokonaan toiseen huoneeseen muuttaisin. Toisaalta en edes halua, toisaalta olisi vapauttavaa illalla painaa tyynyyn painaa pää ilman stressiä ja jännitystä kuorsauksesta. Vaikeita nämä asiat.

      Mukavaa päivää Tanni <3

      Poista
  12. Meillä on älylaitekielto illalla ja yöllä makkarissa, aamullakin niitä saa näpelöidä sängyssä viikonloppuisin vain jos molemmat ovat jo hereillä. Mies nukkuu kun tukki, minä heräilen. Jos en saa unta, siirryn lukemaan hesaria/tablettia olohuoneeseen. Ennen oli kuorsaus ongelmana, mutta siipan kuorsaus loppui n. 20 g laihtumiseen. Minä tykkäisin nukkua untuvapeiton alla viileämmässäkin, mies valittaa palelemista. Minun ehdoillani kuitenkin mennään pääasiassa, minä kun nukun huonommin. Eri huoneissa emme kuitenkaan osaisi nukkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuo laihtuminen, täälläkän vähentyi miehen 12kg laihtumisen vuoksi hurjasti. Untuvapeitto ja ikkuna auki, ihanaa <3 Täällä kumpikin kukutaan milloin minkäkin stressin vuoksi ja mies kärsii suden hetkistä myös. Voi tätä elämää, kun päivällä hillutaan, niin saisiko sitä yöllä nukkua. ;)

      Kivaa päivää Lumo <3

      Poista
  13. Me nukutaan eri huoneissa. Kummatkin saa paremmat unet ja hellyyttä ei siltikään puutu. Halitellaan ja sylitellään paljon ennen yöunia.
    Koti on huoneita täynnä, ei se hellyys siellä makuuhuoneessa vain ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eri makkarit eivät ole millään muotoa avioliiton syvin olemus, tuo on oikein viisasta ja ehkä mekin siihen joskus siirrytään tai sitten ei... Taidan kuitenkin tuon vierashuoneen sängyn pedata, niin sinne voi sitten aina painua suoraan, eikä tarvitse kuljettaa peittoa ja tyynyä ja herätä siihen raijaamiseenkin. Sillä mitä enemmän kuvioita yöllä, sen varmemmin tulee oltua hereillä. Esim.tänään olen niin väsynyt...

      Ihanaa päivää Outi <3

      Poista
  14. Voi Tiia sun aihetta. Olin kakskymppinen, kun menimme poikaystäväni kotiin. Järkytyin täysin, hänen vanhemmat olivat muuttaneet eri huoneisiin nukkumaan. Kaksi huonetta oli vapautunut eli toisesta tuli ompeluhuone ja toisesta makkari.

    Uni on ongelmani, valvotan toista, kilpailen unesta eli hermoni menevät, kun toinen nukahtaa. Mä en saa unta, mä en nukahda. Välillä toinen nukkuu sohvalla, välillä luen, menen koneelle jne. Ja yksin nukkuessa olen äärettömän lahjakas, keksin kaiken mahdollisen, kuulen kaiken olemattoman. Kissat katsovat johonkin nurkkaan, niin... Olen pelkuri. Mieheni haluaa nukkua yhdessä, vaikka olen häiriöksi ja aamu on varhainen. Olen väsyneenä onnellinen, sillä tiedän saavani unen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän tuon järkytyksen, nuorena sitä ajattelee niin eri tavalla asioista, että se olisi parisuhteen loppu vaikka ei niin todella ole.

      Sinun kuvio kuulostaa paljon ajattelevan ihmisen kuvioilta ja kirjoitat hienosti. Joskus meinaan täällä iskenyt unikateus, kun kaikki aamulla virkeänä herää ja itse on niin kiukkuinen ja väsynyt kaiken maailman häppeninkeistä, kun on muita hoitanut tai toisen kuorsausta paennut... Krooh pyyh.

      Totta jos on aivan kuoleman väsynyt, silloin lopulta nukkuu kuin tukki.

      Ihanaa päivää <3

      Poista
  15. Yhteista peittoa meilla ei ole ollut ikina!! Hotellihuoneissakin se on aina harmillinen asia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meilläkään, mielestäni yhteisen peiton alla on kylmempää, haluan kääriytyä peittoon. :) Kivaa päivää <3

      Poista
  16. Ihana Tiia, olen tässä miettinyt samaa, samoista syistä. Toistaiseksi yhteinen makkari, mutta en pidä mitenkään mahdottomana noita erillisiäkään makkareita, kunhan meillä vaan vapautuu huoneita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama pohdinta täällä, aika usein olen tosi väsynyt, sitten pukkaa herkemmin flunssia ja kaikki ahdistaa. Tänäänkin kuin nukkuneen rukous, oli taas aika paljon häppeninkiä viime yönä. Kyllä me tästä Anu, mutta siihen asti hyviä unia kuitenkin <3

      Poista
  17. Meillä on neljänkymmenen neliön koti, joten ihan yhdellä makkarilla mennään vaikka mies yleensä nukahtaa telkkarin ääreen sohvalle. Olisi ihana, jos olisi mahdollista lähteä kuorsausta pakoon talon toiseen siipeen, mutta sellainen ei ole meillä mahdollista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän ja sinänsä kait onni sitten, että meillä on, mutta harvoin tulee sinne ihan toiselle puolelle taloa lähdettyä, sitä herää matkalla. Yleensä kaadun lähimmälle sohvalle, joka on kahden istuttava ja siinä on huono nukkua ja siinä herää aina kun kääntyy kyljelle. ;) Eli huono uni siltikin.

      Kivaa päivää Satu <3

      Poista
  18. Ehdottomasti sama sänky silmäpussienki uhalla. Oln hyvin vanhakantainen tän suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih ihana ja hieman sama täällä, siksi täälläkin joka pv silmäpussien kera jäpitetään. ;) Kivaa päivää <3

      Poista
  19. Kumpikin hyvä vaihtoehto, mutta meillä on sama huone ja vielä sama peittokin :D Isäntä kyllä nukahtaa tv:n äärelle ja kömpii viereen jossain vaiheessa, mutta en onneksi herää siihen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä kumpikin hyvä. <3 Ihanaa, jos et herää, minä herään aina, jos vähänkin risahtaa ukkelilla ja sitten saatan karjahtaa "kamalaa kun metelöit" vaikka toinen jonkun pienen askeleen tai peiton suhahduksen aiheuttaa. Olen kamala, kamala äänineurootikko!

      Ihanaa päivää <3

      Poista
  20. Jos mun mies alkais kuorsaan, niin mun vähätkin huonot unet loppuis siihen ja sitten koittais eri huoneiden aika. En edes harkitsisi kahdesta, tässä neljän viime vuoden aikana olen tajunnut kuinka tärkeät hyvät yöunet on. Parisuhdetta hoidetaan muulloin kuin nukkuessa. ;)

    Toistaiseksi mies on kuorsaamaton, tämä on muuten yksi asioita, jotka "katsastin" miehessä etukäteen. Joten sängyn jako onnistuu. hih. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, pakko kommentoida tähän, että ei munkaan mies seurustelun alkuaikoina kuorsannut kun oli 18-vuotias, mutta nyt, yli neljänkymmenen vuoden yhdessäolon aikana me ollaan muututtu pikkuisen :)

      Poista
    2. Hih täällä on ukkeli kuorsannut ja kait minäkin kaikki nämä vuodet. Juu tämä asia kyllä voi valitettavasti matkan varrella muuttua, mutta toivotaan ettei Jonnalle käy niin. Mutta Jonna hyvät yöunet ovat kaikki kaikessa mielelle ja sielulle, joten sen eteen täytyy kyllä tehdä ratkaisuja, jos pahaksi menee. Täällä se on tilanteiden sattuessa eli kuorsauksen, tuo siirtyminen soffalle. :)

      Ihanaa päivää kumpaisellekin. <3

      Poista
  21. Meillä molemmat vaeltelevat öisin. Minä pakenen kuorsausta jos mies nukahtaa ennen minua tai herään kesken yöllä. Mies vaeltaa, jos herää kesken yöllä eikä saa enää unta. Nauretaan asialle yhdessä, että koskaan ei tiedä vietämmekö koko yön yhdessä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kuin täällä, yhtä häppeninkiä kaikki yöt. Ihmeellinen on yö, jos kumpikin nukkuu kuin lapsi. <3 Mukavaa päivää <3

      Poista
  22. Itse arvostan hyviä unia niin korkealle, että olisi valmis niiden vuoksi myös erillisiin makuuhuoneisiin. Toistaiseksi olemme hyvin pärjänneet samassa huoneessa ja samassa sängyssä. Olemme molemmat aika hyväunisia, mies suorastaan supernukahtaja. Peiton jakaminen puolestaan on ihan ehdoton no-no :) Minä nukun yleensä peiton päällä, tai peitto vähintäänkin jossain mytyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peitto on turva ja se on kurjaa jos toinen nykii sen päältä. Niin molempi hyvä, niin kauan kuin toimii. <3 Ihanaa päivää Rva Kepponen <3

      Poista
  23. Juu, ihan sama homma! Tämä tyttö kans välillä menee sohvalle ja joskus mieskin, jos ei saa unta ja pyörii...Minä en saa nukuttua, jos mies pyörii liikaa unta saadakseen...Olkkari siis on ihan tuttu paikka :D Pääasia, että jossain nukutaan :D Mukavaa iltaa Tiia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olkkari, soffa, risteilyillä jopa hytin vessa! Oh my god tätä eloa välillä. :) Ihanaa päivää <3

      Poista
  24. Tämä postaus tuli kuin pyynnöstä. Olen nyt muutaman viikon ajan harrastanut tyynyn, peiton ja herätyskellon nappaamista kainaloon ja siirtynyt sohvalle nukkumaan, kun mies on huokaillut ja kääntyillyt yhteisessä sängyssämme saamatta unta. Syynä miehen levottomuuteen ovat kivut. Odottaa leikkaukseen pääsyä, joten toivon, että leikkaus auttaa ja yömme rauhoittuvat. Jatkuva huonosti nukkuminen ja valvominen ei sovi kenellekään ja itse ainakin haluan nukkua kunnolla, jotta mieli pysyy korkealla ja aistit terävinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, toivottavasti miehelläsi helpottaa, teillä helpottaa. <3 <3 Rankkaa teillä nyt on ja uni sairastuttaa ihan yhtälailla ja vastustuskyky alenee. On myös kurjaa ajatella pöhnäisenä, ymmärrän niin hyvin tuon terävän ajatuksen olon.

      Mukavaa päivää <3

      Poista
  25. Siipan kuorsaus loppuu aina silloin kun se on pudottanut muutaman kilon pois, joten olen vakuuttunut, että mieheni pitää painaa tietyn verran, heh heh.
    Minä herään pienempäänkin nuppineulan tipahtamiseen, joten kuorsaus, taikka sen varoitusäänet saavat minut heti ottamaan korvatulpat korviin. Silmälaputkin otin kesällä käyttöön, kun matkatessa nukuin useamman ihmisen kanssa samassa huoneessa. Pystyn jotenkin rauhoittumaan noiden korvatulppien kanssa enkä enää saa niin kovaa hepulia kuin ennen. Tiedän etten osaisi nukkua eri huoneessa, olen niin kovin kylki-kipeä heh heh. Sitäpaitsi tarvitsen ehdottomasti yhteisen täkin =)

    Toivon kuitenkin sinulle oikein hiljaisia ja hyviä öitä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on muuten totta ja kilothan tulevat myös kaulalle, uskon että sekin vaikuttaa jotenkin. Täällä on korvatulpat, mutta ei ne riitä, jos toinen kunnolla rohisee ja silmälaputkin, mutta nekin lähtee päästä pitkin yötä. Kylkikipeä täälläkin, joskus on mies lempeästi sanonut, että onko hän minun joku halinalle. ;)

      Kiitos samoin sinne <3

      Poista
  26. Meillä on nukuttu jättikokoisen untuvatäkin alla viimeiset 10 vuotta, ei kai osaisi erillään enää olla. Minä todella hyvä nukkuja, mies hieman huonompi...ainoa haitta on tuo nakukissa, joka haluaa peiton alle nukkumaan tai jos nukahtaa omaan pehmopesäänsä muitsaa kyllä aamulla tulla herättämään! Toisaalta olen kuullut niin paljon hyvää nukkumisesta eri huoneissa, joten jos se molemmille sopii, niin eihän siinä mitään! Silti voi olla hyvä suhde täynnä hellyyttä...ja ovathan ne hyvät yöunet tärkeitä. Olemme puhuneet että nyt kun vauva tulee ja jos vauva paljon valvottaa, tehdään lisämakuuhuone työhuoneesta, jonne aina toinen voi mennä nukkumaan täydet yöunet. Suotta kumpikin valvoo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lisähuone on varmasti vauvan kanssa hyvä ja tuli itsekin tuon kuopuksen kanssa nukuttua eri huoneessa ensimmäinen vuosi, noh kun valvoimme kaikki yöt putkeen, niin ei toista halunnut pitää hereillä. Mutta juurikin niin, jokainen tekee kuten parhaaksi tuntee ja se, jos menee kylään ja näkee erilliset makkarit, se vaan ei ole niin minkäänlainen parisuhteen määre.

      Ihanaa päivää ja hyviä unia <3

      Poista
  27. Minäkin vaellan - omasta tahdosta. Haluan aloittaa miehen vierestä, iho ihoa vasten saman peiton alta. Sitten pyörähdän omalle puolelle sänkyä oman peiton alle. Noin neljän tunnin kuluttua herään joko miehen kuorsaukseen tai ihan muuten vain. Silloin hiippailen yleensä vessan kautta illalla valmiiksi pedatulle sohvalle, jossa jatkan nukkumista toiset neljä tuntia. Jos on stressiä, voi jälkimmäinen nukahtaminen kausittain kestää, mutta onneksi useimmiten nukahdan uudestaankin helposti. Mutta jos jään parisänkyyn, en nukahda millään.

    Jostain unettomuusohjeistosta aikoinaan luin, että sängyn vaihtaminen auttaa yölliseen uudelleen nukahtamiseen, ja olen sen kyllä itse vuosien saatossa havainnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa täydellisen tutulle ja vessan kautta juurikin! Totta muuten sängyn vaihtaminen auttaa, vaikka joskus voi tovi vierähtää kun joutuu muuttamaan paikkaa, käymään vessassa, avaamaan ja sulkemaan valoja. ;)

      Mutta mielenkiintoista oli kuulla, että täysin kuin täällä. Oikein mukavaa päivää <3

      Poista
  28. Ei ole aihe minulle tabu ja mehevästi taas kirjoitit kenties arastakin asiasta. Tiedän moniakin vanhempia pariskuntia, jotka nukkuvat eri huoneissa mutta silti onni kukoistaa. Itse ole aina ollut huonouninen ja jo nuorempana avioliitossa jouduin joskus vaihtamaan petiä kuorsauksen vuoksi. Sama juttu on nyt uudessa etäsuhteessa. Mies nukahtaa kuin tukki lähes samoilla kellonlyömillä, kun taas minä olen yökukkuja ja alan odotella unta vasta puolen yön paikkeilla tai sen jälkeen. No, kyllä yritän sinnitellä samassa pedissä ja usein sitten nukahdan. On se sitä läheisyyden kaipuuta, ettei haluaisi millään lähteä vierestä ja kun olen hirveän hellyydenkipeä, on nyhjättävä saman peiton alla ja hupistava päivän juttuja, hellittävä, siliteltävä. Etäsuhteessa nämä jutut vielä korostuvat. Asutaanhan me yli puoli vuotta saman katon alla. Talvella joudun pakosta toista kotia huoltamaan/lämmittämään ym. Niin ja olen yösyöppö eli usein käyn jotain pientä jääkaapilta hakemassa ja sitten uni tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa niin tutulta, minäkin täällä aina painaudun miestä vastan lämpöä hakien ja toinen vaan tuntuu niin hyvältä ja lohduttavaltakin. :) Mutta se ajoittainen kuorsaus... Eri makuuhuoneet eivät ole merkki avioonnesta tai epäonnesta ja se on hyvä kyllä tiedostaa ja juuri se, että jokainen omalla tavallaan. <3

      Hyviä yöunia teille ja ihana tuo yösyöppöys. <3

      Poista
  29. Mä tykkään, että toi mun mini tuhisee siinä vieressä ;D! Eli ehdottomasti samas sängys, mut jos siinä olis joku pari metrinen lihakasa vieressä niin sitten vois vastaus olla eri ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih ihana <3 <3 Niin ei voi tietää riippuu onko lihakasa levoton mölytoosa vai ei ;) Ihanaa päivää <3

      Poista
  30. Mää en kestäis, jos vietettäisiin yömme eri huoneissa! Meidän ensimmäinen ja oikeastaan ainut aviokriisi oli silloin, kun Beibe sanoi, että voitaisiinko hankkia erilliset peitot! Minä itkin, että tähänkö tämä rakkaus loppui!Ei loppunut, yhdessä ollaan vielä ja samassa sängyssä.
    Meillä on molemmilla omat yöjuttumme. Mies saa välillä hengityskatkoksia. Minä kun valvon öisin paljon selkäkipujeni kanssa, hänen katkoksiaan tarkkailen. Pikkusen aina kosken häneen, niin johan henki taas kulkee. Onneksi hänellä ei ole niitä kuin silloin tällöin.
    Minä taas vaihdan asentoa varmaan tuhat kertaa yön aikana. Beibe kun on herkkäuninen, heräilee minun pyörimiseen. Mutta näillä mennään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei olette ihania <3 <3 Kirjoitat vielä aina niin aidosti ja kivasti <3 Sydän sulaa. <3

      Aikamoista pörräystä teillä, mutta hei toimii, se on pääasia!

      Ihania unia teille pörräyksistä huolimatta. <3

      Poista
  31. Minä olen läheisriippuvainen ja haluan nukkua lähellä toista. Sitten kun en kestä ääniä enkä valoja, niin mä nukun korvatulpat korvissa ja silmälaput silmillä. Se auttaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida sinun ukkeli rohista, ihanaa. <3 Tulpat ja laput pehmentää, mutta ei riitä. Terkuttelee vaan äänineurootikko. ;)

      Ihqua päivää <3

      Poista
  32. Meillä nukutaan samassa makkarissa omien peittojen alla. Samansuuntaisia kuorsaus- ja älylaitteen valaistusongelmia meilläkin on, mutta silti ollaan vielä ainakin pysytty yhteisessä makkarissa. Oma peitto on mulla oltava ehdottomasti, pyörittelen peittoa niin paljon yön aikana, ettei saman täkin alla nukkumisesta tulisi mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu ja haluan käpertyä siihen peittoon. <3 Taitaa nuo älylaitteet olla kaikkien unien vaikeuttaja. Hyviä unia sinne. <3

      Poista
  33. Nukumme samassa vuoteessa ja jalkoja lämmittävät kaksi koiraamme :). Koirien valppaus ja läheisyys luo myös turvallisuudentunteen. Olemme mieheni kanssa melko hyviä nukkujia, joten suuria huolia ei ole. Kyökkipsykologi minussa ehdottelee, että kannattaa olla provosoitumatta, sillä jos hermostuu, adrealiini alkaa pyöriä elimistössä ja adrealiinihan piristää = ei tule uni <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih kuorsaukseen ei voi olla provosoitumatta, ei niin millään. ;) Kissat tuovat lämpöä ja kehräystä, mies ei tykkää että kisut nukkuvat sängyssä, koska tamppaavat välillä kynsillään ja häiritsevät miehen unta, minua taas kehräys rauhoittaa. <3

      Ihania unia teidän ihanalle sakille. <3

      Poista
  34. Meillä on yhteinen makuuhuone, mutta juurikin noista sinun mainitsemista syistä olen kyllä ajanut mieheni vierashuoneeseen nukkumaan joskus kesken yön. En osaisi nukkua vakituisesti erillään, mutta joskus on vain pakko saada ne "kauneusunet" nukuttua =D Eli molempi parempi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih niin on, mutta kun täällä ukkeli kuorsaa niin minä menen soffalle, en raaski toista herättää ja saattaisi jopa olla niin, ettei saisi sitten enää unta, on myös herkkäuninen.

      Hyviä unia teille <3

      Poista
  35. Mulla on korvatulpat, jotta en kuule siipan kuorsausta, ja vilkkuviin älynäyttöihin auttaa joko unimaski tai tyyny pään päällä. Mä en osaa ilman toisen läheisyyttä nukkua. Muistan joskus raivopäissäni rahdanneeni itseni sohvalle tai tyttären tyhjään sänkyyn, mutta eihän siellä nukutuksi saa. - Meikä, joka muuten sammuu heti, kun laskeutuu yli 45 asteen kulmaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta entäs jos ukkeli kuorsaa niin kovaa, ettei tulpat vaimenna... Voih... Hih ei sitä saa kyllä niin hyvin unta ilman toista, joten siksi ensin siinä kainalossa ja jos rohinaa, niin sitten soffalle. :)

      Ihanaa päivää Kutri <3

      Poista
  36. Mä olen todella huono nukkumaan yksin, kun on tottunut siihen, että toinen siitä viereltä löytyy. Matin reissujen aikana kainaloon pääseekin Eppu! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana Eppu ja Eppu on onnessaan <3 Kyllä oma halinalle on tärkeä, elävä sellainen <3 Kivaa päivää Noora <3

      Poista
  37. En voisi ikinä kuvitella, että nukkuisin yksin :) siis ehdottamasti yhteinen makuuhuone ja iso yhteinen peitto :)

    Paras nukahtamislääke minulle on hiljainen tv:n ääni eli mieheni katsoo tv:tä aikaan myöhään makkarissa mutta olen tottunut siihen niin, että en tiedä mitään vaan nukun todella hyvin.

    Aamulla on niin ihana herätä lämpöisen ja rakkaan ihmisen vierestä. Kun olen kotoa poissa niin nukun todella huonosti matkoilla kun olen yksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta muuten reissuissa on aina huono nukkua, mikähän siinäkin on, noh sinun tapauksessa aivan selvästi se, ettei oma rakas ole vieressä. <3

      Telsun ääntä en kestä ja vielä vähemmän sitä vilkkuvaa valoa, sinulle se taas on turva. Jännä miten me ihmiset olemme erilaisia. <3

      Ihana tuo teidän unimaailma, siinä on rakkautta. Mukavaa päivää Tuulaanneli <3

      Poista
  38. Minä olen aina nukkunut parhaiten ja mieluiten yksin.
    Tosin saatan olla ajottain levoton kaveri samassa sängyssä. Olen mm. viskonut omat tyynyni lattialle, ja sen jälkeen kiskaissut vieruskaverin pään alta tyynyt itselleni.
    Jos vieruskaveri on toennut puolustamaan oikeuksiaan niin ollaan vedetty sitä tyynyä toinen toisesta päästä kuin siinä entisessä sidostesukkamainoksessa.
    Peittojen kanssa olen pitänyt samaa peliä, väittävät. Kuorsaankin kuulema, mutta sitä en taida uskoa koska enhän mä ole sitä koskaan itse kuullut, paitsi joskus kun olen selälläni nukkuessa herännyt omaan korahteluuni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih voi että Heli näen sinut siellä kiskomassa niitä tyynyjä, tänne ne tyynyt heti!!!

      Hih öisiä tyynykamppailuja, hassua, mutta meilläkin joskus käynyt peittojen kanssa noin. Oma tai toisen peitto lattialla ja toisen peiton kahmuaminen alkaa, kun kylmä iskee. ;)

      Hih minäkin kuorsaan ja joskus heräänkin omaan rohinaan, mutta ei Heli kerrota sitä kenellekään. ;) Iloa viikonloppuun ja hyviä unia <3

      Poista
  39. Hupsista keikkaa, kohta 50 vuotta on samassa petissä "lampaita" laskettu☺ ensin saman peiton alla ja sittemmin omat peitot, no välillä tietysti pitää "kyläällä" ja käydä lämmittelemäs kylymiä jalakoja☺ Viime yönä tuota välimatkaa oli 10 kilometriä ja sekös sai aikahan vähäkö huonot unet☺
    Näillä näkymin riittää vielä sama vesisänky molemmille☺
    Aurinkoa täältä lähetän☺Ihanalle Tiialle<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihania lampaiden laskijoita siellä. <3 Oi hurja eihän se uni tule niin hyvin, ilman omaa lämpöpatteria ja toivonkin, että on tänä yönä siellä sinua lämmittämässä.

      Valoisaa päivää ma-te ihanuuspakkaus <3

      Poista
  40. Oma peitto, koska miesystävä on niin kuuma, että mulle tulee minuutissa hiki vieressään. Asutaan sen verran kaukana toisistamme, että viikolla ollaan erillään niin en saata kuvitellakaan, että ei nukuttais samassa sängyssä. Melkoisen uusi suhdekin, niin ymmärrettävää :D. Lisäksi mua kevyt kuorsaus jotenkin... se on kotoisaa ja mä melkein nukun paremmin, kun toinen kevyesti kuorsaa. No ehken, mutta ei paljon puutukaan. Vaan eipä tämä kulta kuorsaa kuin hyvin kevyesti selällään maatessaan.

    Mutta en mä usko, että eri makkarit on pahasta. Uni on tärkeä juttu ja siitä kannattaa pitää kiinni kaikin mahdollisin keinoin. Terveisin nimim. ajoittaisista uniongelmista kärsivä

    VastaaPoista