tiistai 4. marraskuuta 2014

Tiian lukunurkka "Nainen peilissä" "Jos olet nainen tämä kirja on omistettu sinulle".

Lukuinnostus on taas huipussaan pitkällisen flunssaepisodin jälkeen. Flunssa aiheutti sellaisia möhköfiiliksiä, että naiseus ja mm.sellainen asia kuin kauneus oli tipoteissään. Naisen elämä on kummallista tunteiden vuoristorataa, kun omaa mieltä hiertää ja naamataulu peilissä ei miellytä, on hyvä tarttua kirjaan ja hakea sieltä tukea ja lohtua.

Olin kovin epävarma lapsi ja koulun jonossa joku lapsirukka tölväisyllään aiheutti minulle elinikäiset haavat kommentillaan "oletpa ruma". Uskoin hänen sanoihin vankkumattomasti ja vasta aikuisena, kun katselin koulukuviani ymmärsin etten minä ollutkaan ruma vaan aivan tavallinen lapsi. 

Epävarmuus ja rumuuden tunne määrittivät pitkälle elämääni, en vain nähnyt peilistä mitä toivoin siellä näkevän. Näin vain virheitä vaikka oli niin paljon kaunistakin, josta olisin saanut olla kiitollinen. Nyt keski-ikäisenä antaisin aika paljon jos näyttäisin edes siltä miltä 10-vuotta sitten. Entä 10-vuoden päästä, antaisinko paljon, jos näyttäisin siltä miltä tänään? Miksi nainen on aina tyytymätön, kiinnittää huomiota suurennuslasilla kroppansa rumuuspisteisiin, miksi nainen ei näe itseään kokonaisuutena?

Pitkittynyt flunssa vei mielen alhoon, oikeastaan mielen vuoristorataan, jonka kyydissä olen matkannut niin kauan kuin muistan. Tuli nolla olo niin ulkonäöllisistä syistä, verrarit ja villasukat eivät keskivartaloisesta naisesta naisellista tee. Kaikki tuo turha itsesääli sai tarttumaan kirjaan "Nainen peilissä" ja hakemaan apua turhaan itsensä mollaamiseen ja vinoutuneeseen minäkuvaan. 





"Tohtori Cynthia Bulik osoittaa meille, kuinka järjettömät asiat elämässämme ohjaavat. Murehdimme kehonkuvaa, yritämme mukautua epärealistisiin ihanteisiin ja ruoskimme itseämme kyvyttömyydestä saavuttaa jotakin sellaista, minkä emme ymmärrä olevan naurettavaa ja mahdotonta. Hän kuvailee taitavasti, tieteellisen tarkkanäköisesti ja nokkelan humoristisesti voimia, jotka saavat meidät omaksumaan tälläisiä mielikuvia. Hän opettaa myös, miten päästä eroon kielteisestä minäkuvasta ja miten hyväksyä itsensä oma ihana itsensä sellaisenaan. Kirja on suunnattu kaikille naisille, jotka ovat joskus ajatelleet "jospa vain olisin"... Ja kaikkihan me olemme näin ajatelleet, emmekö olekin?"

Jo kirjan alku on kuin Cynthia kirjoittaisi suoraan minulle " Emme ole koskaan tarpeeksi hyviä, fiksuja, kauniita jne...." 

Cynthia erottaa mielenkiintoisella tavalla mielen itsetunnon ja kehoitsetunnon. Kuinka mielen itsetunto sisältää henkisiä aineettomia arvoja ja jos mielen itsetunto on hauras, ihminen herkästi alkaa tuijottelemaan kehoa ja hakemaan itsetuntoa sitä kautta. Vaikkapa kauneusleikkauksilla. Korostan että hyväksyn kauneusleikkaukset, eivät ne ole kenenkään toisen asia. Mutta joskus ihminen joka on hyvinkin kaunis, ei näe itseään sellaisena vaan yrittää koko ajan parannella kehoaan ja samalla huomaten, että tyhjyyden tunne vain kasvaa ja täydellinen vartalokaan ei riitä, mikään ei riitä, koska mielen itsetunto vaatisikin sitä laastarointia ensin tai oikeastaan syvää "kirurgista" operointia. :)

Cynthia aloittaa kirjansa lapsuudesta, josta matka hyvän itsetunnon rakentamiseen lähtee. Oma lukunsa on syömishäiriöille, avioliitolle, eläköitymisella ja keski-ikäisyydelle, osuus jonka luin pieteetillä kuten lapsuuden osionkin. Sain näitä osioita lukemalla vertaistukea syihin, mistä kaikki juontaa ja aikaan jossa olen nyt. Keski-ikäisyys osio toi valtavasti lohtua miten kaikki tapahtuu naiselle varkain, miten eräänä päivänä huomaa peiliin katsoessaan, että siellä katsoo vanhentuneet väsyneet kasvot, miten vartalo ei ole enää niin terhakka ja kimmoisa. Eli juuri tila jossa painiskelen nyt.  Ja miten tämä keski-ikäisyyden metamorfoosivaihe sitten mielen itsetunnon puolella peitotaan jotta voi olla armollinen näkymään joka katsoo peilissä?

Cynthia antaa kirjassaan oivallisia konkreettisia harjoituksia: Ja miten asioiden tiedostamisella eikä kieltämisellä saa apua asioiden hyväksymiseen.



Mielikuvaharjoituksia, kuva kirjasta "Nainen Peilissä" Minervakustannus. 


Luku sisäinen valmentajasi on oivallinen jatko tiedostamiselle, miten lähteä sparraamaan omaa minäkuvaa mielikuvaharjoitteluiden kautta. "Konkreettisesti laadi taulukko kaikista niistä tapahtumista ja kommenteista, jotka laadit kirjan ensimmäisessä osiossa. Pysähdy, anna muistojen järjestäytyä uudelleen ja arvio, voiko niiden uusi työstäminen poistaa osan tuhovoimasta, jolla ne ovat aiemmin hallinneet itsetuntoasi ja kehoitsetuntoasi." 

"Joka kerta kun nainen ohittaa peilin ja arvostelee itseään, jossain häntä katselee tyttö..."  -Gloria Steinman

Miten suojella seuraavaa sukupolvea päättää kirjan, kuinka katkaista oman lapsuuden kierre. Kutsun itse tätä "pahan kierteeksi". Äiti joka on kokenut erittäin traumaattisen lapsuuden, saattaa olla erittäin hyvä äiti tai pahimmassa tapauksessa siirtää omat huonommuuden tunteensa lapseen ja "paha" kiertää. Tiedostaminen on kaiken avain. Ja tässä kohdin taasen luvut "tiedostaminen ja "miten suojella seuraavaa sukupolvea" viisaalla tavalla nivoutuvat yhteen.

"Jos olet nainen, tämä kirja on omistettu sinulle."


Suosittelen kirjaa kaikille naisille ja kaiken ikäisille. Sain kirjasta lohtua, vertaistukea ja hurjan määrän käytännönläheistä viisautta. 

Blogiyhteistyö 

Minervakustannuksen kanssa* 


Lisää kirjasta voit lukea täältä:

10 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisen kuuloinen kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä mielenkiintoinen ja hienosti rakennettu. Selkeä ja mukavaa, että huumoriakin löytyi. Kun sitä itseään ruoskii ja on itseään kohtaan pönttö täytyy löytyä huumoriakin. Se auttaa asiaan, kuin asiaan. :)

      Ihanaa iltaa Jonna <3

      Poista
  2. Kuulostaapa rajulta nuo sanat, jotka sinulle lapsena heitettiin - todella pahalta. Pahinta on se, että lapsi uskoo tuohon. Se sitten vääristää ja lannistaa elämän varrella aivan turhaan. Voin sinua lohduttaa, että kun tulee 50 v täyteen ;) sitä ei enään tuollaisia murehdi. Nyt tuntuu tärkeältä, että on terve :) ainakin vielä. Ryppyjä tulee ja on ihana, että ei enään halua värjätä hiuksiaan... ;) harmaat ovatkin kauniit..ainakin minusta. Eikö se muuten ole muotiakin ?:D..vakavasti puhuen minusta vain on ihan turhaa värjätä hiuksia :) enpä ois ikinä uskonut näin ajattelevani kun 30v sitä tein ;))) Turhamainen saa olla - jokainen joka sen tärkeäksi kokee - siinä ei auta tulla toisten sormi pystyssä neuvomaan. Ja missä sen raja on ?! senkin jokainen määrittelee itse. Minä vain huomaan ,että mitä enemmän ikää tulee sitä, vähemmäksi se turhamaisuus muuttuu --- tai ..korjaan ...muuttaa muotoaan. Terveelliset elämäntavat ja kunnostaan huolehtiminen (ottaa muuten välillä koville;) on nyt tärkeää ja sitä toivoo, että pysyis terveenä kauemmin - ei niinkään kuten nuorena - piti yrittää näyttä siltä ja tältä - nyt riittää ,että tältä :) Minulle sanottiin kun täytin 40v ,että elämä alkaa silloin - allekirjoitan sen :) mutta lisään kyllä tähän, että ihan täyttä elämää se oli sitä ennenkin - iloineen ja suruineen - se vain muuttuu. Ps. Vastuu tekstistäni jää kuulijalle (minussa savolaista verta) - mutta taidat tästä pointin napata :) - Olet muuten tosi kaunis nainen ..tuli vain mieleeni, että onkohan se lapsi joka sinua aikanaan tölvi ollut vaikka kateellinen nätille tytölle !!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne olipa upea vastaus, jäin tätä oikein useamman kerran lukemaan. <3 Lapset ovat julmia ja olin sellainen ujo epävarma paketti, niin uskoin haukkumalauseen ja se jäi kaikumaan sisimpään. Tuntuu että noilla omilla muksuilla on niin hyvät itsetunnot, ettei he oli niin moksikaan vaikka haukkuja ovat saaneetkin.

      Se oli sitä kiltin tytön aikaa, elämä oli erilaista.

      Vielä muutama vuosi sitten en mennyt meikittömänä kauppaan, nyt röllöän koko ajan verkkareissa ja usein meikittömänä. Eilen meikkailin ja rasitti oikein se puhdistus.

      Olet niin oikeassa terveydestä, sen huomaa kun kaikenlaista pientä kremppaa alkanut tulla ja kroppa vanhenee. Keski-ikäisyys on ulkonäöllisesti vapauttavaa aikaa, on mitä on. Ja taas painotan terveys menee kaiken edelle. <3

      Juu ei auta tuomita ja kyllä minä mielelläni tuon röllömahani leikkauttaisin jos siihen olisi rahaa ja uskallusta. Mutta tuossa kirjassa hyvin tuotiin esille se, miten epävarmuus nostaa pintaa ulkonäkömietteiden kautta ja saattaa juuri tulla syömishäiriötä tai vinoutunutta minäkuvaa.

      En kyllä koe että elämä alkaa kun täyttää 40, ainoastaan sitä ei jaksa hötkyillä ihan turhasta. Ennen toisaalta tunsi asiat voimakkaammin, mutta en kaipaisi sitä tunnetta enää.. Yleensä vaan kun tähän ikään ehtiin elämään on jo mahtunut isoja suruja, ne sekä rauhoittaa, syventää ja myös väsyttää.

      No kyllä olin pienenä ihan tavallinen tyttö, en tiedä mistä ilkeys johtui, paitsi olin varmaan ujona hyvä kohde. En sanonut vastaan.

      Kiitos aivan ihanasta kommentista, kyllä vaan mielestäni luin kaiken kuten ne oli kirjoitettukin. Eli ymmärsin sydämellisen kirjoituksesi juonet. <3

      Tälläinen vertaistuki on kyllä täällä blogissa aivan parasta antia ja tekee iloiseksi.

      Ihanaa iltaa Anne harmaahapsinesi kaikkinesi olet aivan mahtava pakkaus. <3

      Poista
    2. Ps. pakko tähän lisätä myös se, että miten ihmeessä yöunistakin on tullut niin kova juttu;) melkein kuin lottovoitto jos on aamuun asti nukkunut niin, ettei ole eestaas peittoa heittänyt pois ja takas - kuumaa - kylmää ;) ..ihan parasta oli kuluneen syksyn aikana kun kävelin koulun pihalla ja oli oikein kylmä tuuli niin eräs välituntivalvoja (jo varttuneempi nainen..siis minustakin varttuneempi ;) tuumas minulle : "hemmetti, että ihanaa kun kunnolla jäähtyy" - nämä taitaa olla meidän keski-ikäisten naisten salakieltä ;)) !!! onneksi vielä olen pysynyt jäähtyneenä päivällä ;) sitä odotellessa :D

      Poista
    3. Hih ai että nyt kyllä nauran täällä. Aivan sama, ukko valittaa kun nukkuu ikkunan puolella ja haluan ikkunan olevan aina auki, myös pakkasella. Tukehduttaa on kuuma hoen ja sitten onkin kylmä.

      Aivan mieletön tuo lause "ihanaa kun kunnolla jäähtyy", aivan legendaarinen tuota viisautta on kyllä pakko lainata joskus <3

      Juu se on ihme jos nukkuu yöllä pari tuntia putkeen. Täällä on koko ajan jotain happeningiä,osa itse aiheutettua, kuuma/kylmä, jano tai pissahätä ja osa eläinten ja lasten aiheuttamaa. Aina joku välissä, paitsi koira ei saa tulla :)

      Kiitos vielä tästä nyt kyllä täällä on hymy korvissa, tuli sellainen kasvojenkohotus aivan ilmaiseksi. :)

      Poista
  3. ♥oh-hoh, tätä naisen elämää...♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaista kimuranttia korkkiruuvihommaa naisen elo välillä on. :) <3 Ihanaa päivää Riitta Sinikka. <3

      Poista
  4. Pienestä tytöstä keski-ikäiseksi naiseksi - ja aina meillä on ulkonäköpaineita. Teki hyvä lukea Leena Lumin postaus 11.9.2014 "Nainen, olet kaunis, kurvikas ja puolukkainen", Leena kertoi, siinä virolaisen Kylli Kukkin ajatuksia. Lue ihanainen Tiia tuo postaus. Näitä Kyllejä pitäisi olla enemmän!
    Kynttilöitä ja kaunista viikonloppua, Tiia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Tuulia, näin se on jo suht nuorena se oman itsensä tiedostaminen alkaa... Täytyy lukea tuo Leena Lumen postaus, Leenalla on kyllä aina niin osuvia, viisaita ja naisen ihon alle meneviä juttuja blogissa. <3

      Tähtien tuiketta sinulle Tuulia <3

      Poista