sunnuntai 31. elokuuta 2014

Sukujuhlat 1950-luvun talossa

Eilen oli mahtavat sukujuhlat mieheni puolen suvun organisoimana. Vaikka tässä jo vuosia mieheni kanssa takana 14-vuotta, olen tavannut mieheni puoleisen suvun kokonaisuudessaan kahdesti, häissämme ja hautajaisissa. Sukujuhlat olivat oiva keino tutustua naimaani sukuun, eikä tutustumiselta tällä kertaa vienyt huomiota isommat teemat, kuten häät ja hautajaiset.

Sukujuhlia vietettiin mieheni serkun 1950-luvun talossa ja taloon astuessa sisälle tuntui, että olisi päätynyt aikakauteen, jota itse ei ole elänyt, mutta josta valokuvien ja elokuvien kautta on saanut  nauttia.

Talo oli kuin aarreaitta ja olin pakotettu seurusteluilta välillä livahtamaan ja kuvaamaan 1950-luvun yksityiskohtia. Tuntui etten nahoissani pysy ja oikein kiihdytti ihastella aitoa 50-luvun tunnelmaa. 

Talossa on asumaneliötä n.400 ja tuntui, ettei talon huoneet loppuneet ikinä, kuin olisi eksynyt labyrinttiin. Perheen lapsille talo on uskomaton seikkailumaasto ja vitsaili perheen äitikin, että välillä pelottaa ajatus, että perheen vauva katoaa jonnekin.. Siis vitsimielessä. :)

Talossa on asunut hammaslääkärirouva ja insinöörimies, rouvan äiti on pitänyt majaa yläkerrassa ja jonkinlaista palvelijan huonettakin löytyi jos jonkinlaista. Mieheni serkulla liittyy taloon pelonsekaisia muistoja, juurikin hammaslääkärin odotushuoneessa istumisesta ja hammaslääkärin tuolilla tärisemisestä. Osa hammaslääkärin huoneen kaapeista ja kylteistä oli säilytetty ja näitä aarteita oli huikeaa katsella. Ohessa teillekin matka 1950-luvun taloon kuvien kera.


Pihlajanmarjoja oli aseteltu joka puolelle.

Tervetuliaiskomitea.

Aurinkoiset juhlat odottaa.



Näitä portaita astellessa hammaslääkärin pakeille kuulemma tutisutti.


Tämän oven avattua ei ollut paluuta.






Hammaslääkärin lavuaari, tarrojen tarkoitus oli kaiketi hälventää lasten pelkoja. Nämä tarrat minäkin muistan omasta lapsuudesta.

Tässä kohden majaili hammaslääkärin tuoli.



Mummini on opettanut paitojen silityksen  juuri tämän oppikirjan ohjeiden mukaisesti.


Istu alas ihmettelemään.
Yläkerrassa asui hammaslääkäri rouvan äiti ja tällä pikkaraisella uunilla hän leipaisi menemään.

Mikä miniuuni!
Kotiäidin taakankevennyskirja.

Herkkureseptejä pikku-uuniin paistettavaksi.
Miten nostalgisia limupulloja ja miten suloinen pyykinpesukone.


Öljypannumittari.


Makuusauna!!!

Hammaslääkärin äidin yläkerran asunto.
Palvelijan huone.

Uskomattomat portaat!







Vanhoja kunnon lemppareita, Britakakkua lakoilla ja mustikoilla ja ah lusikkaleipiä. 

Rakastan näitä laseja, joita meidän mumminkin mökillä on aimo rivi.

Kahvihetki.




Totta joka sana. ;)
Aikamatkailu väsyttää, etenkin kun tälläiset pienet pommit pumpsauttavat sänkyyn anivarhain.

Aamuinen kahvihetki ja taas jaksaa siivoskella 1950-luvun naisen oppikirjan ohjeiden mukaisesti.

Disney klassikkomuki Tuhkimo
Disney classic mug Cinderella


Kääk talosta löytyi myös tälläinen ihmepillerirasia, tuo muistoja mieleen, hihii ja wau.


10 kommenttia:

  1. Kiva aikamatka. Talossa näyttäisi olevan ihanan vanha tunnelma ja itsekin haluaisin sellaisen säilyttää. Taitaakin olla nykyään in säilyttää vanhoissa taloissa sitä vanhaa tunnelmaa. Meillä on 70-luvun talo jossa alkuperäiset vihreälasiset kattolamput ja sellainen pullonpohjalasi väliovi. Ne meinaan säilyttää. Yksi seinä on korkkia, sellaista en ole ikinä nähnyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talon henkeä noudatten ja kunnioittaen taitaa aika moni remontoida tänä päivänä talonsa ja taitaa tosiaan aika monikin aikakausi olla in. :)

      Teidän talo kuulostaa aivan mahtavalta, wau pullonpohjalasiovi, tiedän sellaisia ja ihan mahtavaa, että ovat säilyneet ja tekin nuo aikakauden herkut säilyttäneet. Vihreälasiset kattolamput kuulostaa myös näkemisen arvoiselta. On kivaa, jos eri aikakausiakin nivotaan yhteen kotiin, ei tarvi olla vaikkapa pelkästään 50-luvun teema. Mutta eilisessä talossa oli mielenkiintoista, että siellä oli läpi talon säilytetty aikakauden teema. Upea saavutus.

      Meilläkin on -71 rakennettu talo. Sisältä olemme joutuneet remppaamaan talon täysin ja hei täälläkin oli korkkiseinä! Valitettavasti seinä jouduttiin remonti yhteydessä purkamaan. Mutta tosiaan ulkoa olemme halunneet talon hengen säilyttää, eikä sitä lähdetty muutoin kuin pakollisella kattorempalla ja maaleilla parantelemaan.

      Kiva kun kommentoit. <3 Aurinkoista sunnuntaita toivottelee Tiia

      Poista
  2. Minussa jokin hakee 50-luvun tyyliä. Sitä on nyt jo olkkarin vanha kirjahylly, mutta valitettavasti ilman niitä laseja, mutta sisältö on vain yli 100 vuotta vanhoja kirjoja, lisäksi rrrakastan äitini solmimaa suurta Pyörre-ryijyä, ruskeaa huutokaupasta huutamaani jugend-piironkia, huoneen kolmijalkaista kahvipöytää, jonka kaivoin esiin äidin roskalavalta ja lakkasin upeaksi, sekä pyöreää rottinkipöytää rottinkituolilla sekä viimeisin löytöni: 50-luvun rottinkinen kukkapöytä!

    Olen kova kokkaamaan, mutta lievon vain tiikerikakkua;) Olen koko ikäni päättänyt tehdä Brita-kakun, mutta en ole sinne asti vieläkään päässyt.

    Parhaan lapsuudenystäväni äiti oli hammaslääkäri ja heilläkin oli jättimäinen talo, joten oli tässä jotain tuttuakin. Piian huoneet oli ja todella iso sauna, mutta nyt on pakko tunnustaa, että eka kerran näin MAKUUlauteet!

    Kiinnostava reissu: kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että mitä ihania tavaroita teidän koti on pullollaan. Haluaisin kovasti oman ryijyn. Mummini on kutonut kaikille lapsilleen ryijyn ja ovat kyllä upeita. Teidän olkkarin kirjahylly kuulostaa uskomattomalta ja vielä ne vanhat kirjatkin, wow. <3 Vanhoissa esineissä on tunnelmaa ja laatu ja käsityö vailla vertaansa, ei ollut lastulevyä eikä muttereita tulvillaan tyyliin"tee se itse" meiningillä. Olisi todella kiva joskus nähdä kuvia teidän upeuksista, joissa vielä tunnetta, koska ovat vielä äitisi perintöä.

      Minäkin ennemmin kokkaan, kuin leivon... Joskus on sujuvasti pyöräytelty porkkanakakkua ja Pavlovakin sujuu, mutta Britakakkua en ole rohjennut yrittää, siitä tulisi varmaankin jonkinlainen räjähdyspläjäys. :)

      Meillä oli Latviassa vastaava sauna, mutta sinne mahtui n.20 henkeä, ensin penkeille ja sitten oli tuollainen makuuosio. Mietittiin siellä kuumotellessa, että minkähänlaisia neuvostopamppuja lauteilla on löylytellyt. ;)

      Kiva, että tykkäsit, kiitos sinulle, että lukaisit. <3

      Aurinkoista sunnutaita.

      Tiia

      Poista
  3. Hauska matka 50-luvulle - ja sieltä löytyi paljon tuttuakin: tuollainen lamppupari on ollut minunkin vanhemmillani aikoinaan ja pulsaattoripesukone oli minun ensimmäinen pesukoneeni - ostin käytettynä aikoinaan Turun ylioppilaskylän asuntoon ja sillä pilasin monta vaatetta;)
    Hienoa kesän viimeistä iltaa sinulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä voi vitsi, lamput kyllä ihan mielettömät ja mielestän tuo UPOHAN on suoranainen Smegin esikuva. <3 Ajattele mitä muistoja, pyykinpesua ylioppilaskylän asunnossa moiselle UPOLLA. :) Toivottavasti on kuvia tallessa. Ja on se harmi, ettei esim.lapsuudessa kukaan kotonani älynnyt kuvata kodinkoneita. :) Niitäkin kuvia olsi nyt kiva katsella.

      Aurinkoista elokuun iltaa sinulle ihanainen. <3

      Poista
  4. Lukiko silitysoppaassa, että silitetään "nurealta" puolen :) Ihana. Myös seinäryijyt, kovin tutulta näytti sekä ryijy, että kirja kodin herkkuleivonnaiset. Lusikkaleivätkin on meillä vakiotarjottavia olleet äipän toimesta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hih lukihan siellä, ei saa ruveta paita kiiltelemään. En kyllä enää noudata kyseistä oppia, ennen kuin kiiltelee paita on jo kauluksesta sen verran likainen, että joutaa roskiin. ;)

      Seinäryijyjä on meidän mökillä, mummi tehnyt jokaiselle lapselleen omat ryijyt. Lusikkaleipiä ei meidän kotona tarjottu, jännää kyllä. Olisi kyllä kiva tietää lusikkaleipien historiasta. Rakastan niitä ja syön aina liikaa ja maha tulee kipeäksi, ovat niin rasvaisia. Sellaista pientä yöllistä polttelua aina seuraa....

      Oi sä saat aina äitisi luona nauttia moisista herkuista, määäää RRRRAKASTAN niitä. <3

      Tiia

      Poista
  5. Hieno talo ja huokuu oikein ajan henkeä. :)
    Makuusaunaan en ole itse koskaan törmännyt saatikka kuullutkaan moisesta,aika hauska itse asiassa. :D
    Lusikkaleipiä olen tehnyt joskus 20v sitten,en tiedä kyllä osisiko moisia enää tehdäkkään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä uskomaton talo ja arvostan sitä, että talo henki oli säilytetty. Oli kyllä varsinainen aikamatka. :)
      Olet kuitenkin tehnyt lusikkaleipiä, olisikohan sitä itsekin tehnyt niitä joskus köksässä... Epäilen, ovat liian aikaa vieviä... Mutta että hyviä, nyt Tanja tekemään niitä, hih. ;)

      Kivaa syyskuun ekaa viikkoa sinulle. <3

      Lämpimin terkuin Tiia

      Poista