tiistai 17. kesäkuuta 2014

Sekametelisoppainen sää ja jonkinlainen postauksen kyhäelmä.

Lähdin aamusella saattamaan typyäni ystävän luokse ja ei hitsi, siellähän olisi tarvinut sormikkaat. Tänään on ollut sääolosuhteiden sekametelisoppa. Olen katsellut olohuoneen ikkunasta huimia tuulenpuuskia, raepalleroiden laskeutumista pihamaalle, aurinkokin on yrittänyt pinnistellä esiin ja nyt sataa vettä.
Kuva: Nää rakeet sattuu poksuessaan päähän. :-D
Pallero

Onnipoika kulmien kuningaskaan ei viihdy raesäällä ulkona vaan tuli kylkeen kehräämään..


Perheen pienimmäinen on yrittänyt monin eri tavoin tehdä päivästä erityisen viihdyttävän. On tanssinut rakeiden seassa, jonka jälkeen märillä jaloilla pomppinut aikuisten sänkyyn, jonne on rakentanut huiman majan. Majan nähdessä myönnän, että vanne kiristyi jonkin asteen verran päänahassani, koska olin juuri vaihtanut puhtaat lakanat. Rakastan puhtaita kovia lakanoita, kun lakanat pehmenee, koen ne jo tunkkaisiksi. Sänkyyn oli asetettu kaikki sohvan isot tyynyt ja myös koristetyynyt.


Toinen innoissaan kiljahteli, "äiti on niin mahtava maja". Voi toista hymysuuta. Yritin heti muistella omaa lapsuutta ja lapsuuden seikkailuja. Miten kaverini kanssa lähdimme nakuna kumiveneellä retkelle ja yhdellä airolla. Päädyimme kauas vastarannalle ja juoksimme häpeissämme peput paljaina kotiin.

Kuva
Armoton maja1

Rakensimme kusiaispesään majan, ai että pieniä peppuja pisteli. Haimme valtavan lankun laiturin päähän ja minä pidin yhdellä jalalla kiinni, kun kamuni käveli lankkua pitkin ja huuteli "tässähän voi pomppiakin". Tietenkin ystäväni pompsahti mereen ja muistan sisälläni olevan kauhun, iskeekö painava lankku kaverin päähän. Truuttasimme mm.koko mummini Fairypullon sisällön rantakalliolle ja laskimme pulkalla mereen. Näitä muistellessa ajattelin, että pitäköön pikku tyttäreni majansa, majassa on ainakin suojassa....

Päivää on piristänyt postin tulo, äitini lähetti Pekka Rinteen nimmarin, on kuulemma tämän keski-ikäisen pikkuserkku, sellainen etevämpi sellainen, kuin meikäläinen. En ole häntä ikinä muistaakseni nähnyt, enkä myöskään jääkiekon saralla tiennyt kuka hän on, ennen kuin kuulin muutama viikko sitten tästä sukulaiskytkystä. Hassua ja surullista, ettei tunne sukuaan noin ylipäänsä.

Kuva: Kääk!
Tälläinen ilopilleri tupsahti postista.
Ilokseni pari muuta pikkuserkkuani ovat ottaneet yhteyttä ja olemme tutustumisen alkumetreillä. Juuri keski-ikäisyyden kynnyksellä alkaa omat taustat ja sukulaiset kiinnostaa ja niin se "veri vetää". Sukulaiset tuntuvat heti rakkailta, vaikka en ole vielä nähnytkään heitä.


Kosmetiikasta vielä sen verran, se jonkin verran sivuaa blogiani, koska olen kaiken maailman voiteisiin ym.niin höperönä. Ja tämä vimma ja into alkoi vasta pari vuotta sitten. Kosmetiikkaheräämisen ajankohta oli juuri ratkaisevasti se hetki, kun naaman rapistuminen alkoi selvästi näkymään. Eli jonkinlainen alitajuinen korjausliike menossa tai ties vaikka 40-50-ikuisuuskriisi. Korjaussarja tuotteita olen käyttänyt hyvin erilaisia ja huomannut sen, ettei yksikään voide muuta naamatauluani hehkuvaksi tai raikkaaksi.

Olen truutannut kasvoilleni kallista merkkivoidetta, edullista markettikamaa, ekokamaa jne. Selvästikin rasvoissa tärkeintä minulle on tuoksu, purnukan ulkonäkö ja mm.rasvan kuivuvuus, kun ei ne tunnu muutoin muuttavan minua kosmetiikkabrändien keulakuviksi Nicole Kidmaniksi tai Gwyneth Paltrowiksi.

 Täytyy kyllä tähän todeta, vaikka ammattilaisbloggarit eivät tätä tuotetta kovin ole ylistäneet, että Garnierin Miracle cream saa kasvot näyttämään muutaman asteen paremmalta. Olen iloinen että sain tämän taikaputelin Livboxin kautta, koska tuubin ulkonäkö taasen ei ole sellainen, että olisin sen kaupassa ensimmäisenä valinnut.
Lisää kuvateksti

Päivän iloinen hetki, nassu rasvattu tämän hetken lempparivoiteella, kyllä pientä hehkua poskilta löytyy. Uusi Gloria ja sumppi.

Seuraavaksi testailen kansainvälistä suosiota saavuttanutta Nafhan luomukosmetiikkaa, koska kävi ylläripylläri ja voitin tuubit Charming Nails blogiarvonnassa.


Lisää kuvateksti

Lisää kuvateksti




Mielipiteet voiteista ovat tämän maallikon omia mielipiteitä ja tokihan meissä maallikoissa on valtava ostovoima ja ainakin meikäläinen on täysin mainonnan uhri. :)


Lisää kuvateksti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti