maanantai 12. toukokuuta 2014

Homeenpoistoainetta tahroihin, voihan pöksy!

Olen aina ollut kovin ylpeä siitä miten nainen pystyy touhuamaan useaa juttua samaan aikaan.  Puhumaan puhelimessa ja samalla sessioimaan vaikkapa himolenkin tai aerobciohjelman, puhumattakaan asunnon siivoamisesta vallan huomaamatta. Viime aikoina on ollut pientä ontuilua yhtäaikaa tekemisen suhteen.

Taannoisen viikon kauppareissulla selvitin samalla puhelimessa useampaa asiaa kerrallaan. Puhelujonossa oli juoruilusessio ystäväni kanssa, mieheni muistutteli ja soitti perään, jotta muistaisin jotain tärkeää, en enää muista mitä. Samaan syssyyn lapset soittivat useampaan kertaan mm."saako ottaa keksiä" vaikka se isä oli ihan siinä heidän vieressä, kotona.

Ladoin puhelinvyyhdin keskellä ostoslistaa apuna käyttäen kamaa kärryihin. Kärry oli jo pullollaan, kun luin reseptistä sanan "tilli", jouduin keskeyttämään juoruilutuokion ja oikein paneutumaan ostoslistaan. Miten "tilli" on eksynyt ostoslistalle, kun ruuaksi laitetaan Metsästäjänpossua...

Mietin olenko kotona kirjoittanut listaani jotain omituista, niinkin voi käydä jos ruokalistaa kirjoittaessa vaikkapa katsoo samalla televisiota tai vaivaa vaikkapa leipätaikinaa. No huomasin sitten näemmä kaivaneeni käsilaukkuni uumenista ikivanhan ostoslistan, jota olin ruokakaupassa orjallisesti noudattanut, kunnes "tilli" suotuisasti herätti minut.

Nyt on kapsäkit siivottu!


Loppuviikolla menin uudelleen kauppaan ja kaivoin "roskista" muistuttavan käsilaukkuni uumenista uutukaisen ostoslistan. Ihmettelin jo paperin ulkonäköä, ei meillä ole tälläistä ruutupaperia?! Mitä tämä nyt on...

Listassa luki: Maitoo, lenkkii, jauhoo, rautaa... En vieläkään tiedä miten aivan vieraan ihmisen "maitoolista" oli päätynyt villin käsilaukkuni pohjalle. Vieläkin hämmentää tämä jupakka ja luulenpa etten koskaan saa tietää... Mutta jos siellä joku tunnistaa listansa maitoo, lenkkii, niin ota ihmeessä yhteyttä, olisi mahtavaa kuulla sinusta. Olisi ihan uteliasuuttakin kiva tietää, tarkoittaako listalla oleva rauta, rautapilsuja vai vaikkapa sellaisia Kippari Kallen puntteja tai hitsi pinaattia?

Ja palataan vielä tuohon otsikkoon, "kun käytin homepoistoainetta tahranpoistoaineena".  Jepulis, mieheni lähtee huomenna jenkkeihin ja pesin aamukiireissä pyykkiä. Joitain tahroja oli ja tuumin, että jotta rakkaallani oli reissussa puhtoiset pöksyt, suihkautan niille tahranpoistoainetta. Kurotin lähintä suihkepulloa ja suihkautin reippaalla otteella kohtiin joissa ei edes tahroja ollutkaan, ajattelin että nyt tehdään kuulkaas puhdasta jälkeä.

Näin puhdasta tuli!

Pitäisikö valittaa jonnekin, kun purkissa kuitenkin lukee, että homeenpoistoaine sopii tekstiileille!

Menin hieman paniikkiin, kun huomasin kyllästäneeni mieheni pöksyt homeenpoistoaineella. Voisiko homeenpoistoaine olla myrkyllistä hänelle, näin jo sieluni silmissä, kuinka mieheni istuu pitkällä lennolla tai tapaamisessa karmaisevan kutkan kourissa. Ihon peittää homerihmasto tai näppyläarmeija. Helpotuin kun ohjeissa luki, "ei sisällä kloriittia ja sopii tekstiileille". Veistelin vielä miehelleni, että nyt lähtee kunnolla sitten tahrat, homeet ym.

No niin lähti tahrat ja lähti värikin, nyt on kirahviläikkäiset housut, olisiko sellaiset keski-ikäiselle miehelle uskottavat, uusinta muotia, pantteri-ja seeprakuosin jälkeen?

Tai tulisiko säästää kirahvipöksyt vappubileisiin tai eikös golfkentällä käytetä sellaisia värikkäämpiä housuja,  jottei  vaan menisi hyvä homeenpoisto hukkaan...

Kun tuo homeenpoisto on selvästikin kovin tehokasti plumpsahti mieleen voisiko sitä käyttää hätätilanteessa myös täinpoistoon...

Aarghhh masentaa, ei niinkään ne pöksyt vaan se, että keski-ikäisenä nainen muuttuu mieheksi, eikä pysty tekemään enää useampaa asiaa kerrallaan...

 Voihan maanantai!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti