tiistai 29. huhtikuuta 2014

Arki on välillä hanurista! Huoneiden vaihtoa, täitä, allergiaa ja sekopäistä toimintaa!

Taannoisena lauantaina sain megalomaaniset kilarit. Lasten huoneet olivat taannoin vaihdettu päittäin alati muutoshalukkaiden lasten toiveena. Huoneet eivät uusiojärjestelytoimenpiteiden jälkeen ole toimineet, ehei todellakaan. Kun yrität vaihtaa kahden eri-ikäisen lapsen roinia eri kokoisiin huoneisiin, mittasuhteet eivät välttämättä istu enää laisinkaan. 
Tätä elävässä elämässä huoneiden siistiminen on. 

Lauantaiaamun näystä järkyttyneenä päätin ryhtyä toimeen ja vaihtaa huoneet entiselleen. Mikä järkyttävä homma, käydä läpi ziljoona lelulaatikkoa, jotka tursuvat nuppineulan pään kokoisia tavaroita. Voitteko edes kuvitella, löytyi jopa Playmobil leikkipökälekasa, kuulemma hevosen torttua ovat hevostallihommiin. Jösses! 
Tältä oikeasti lasten huoneet näyttää.

Löytyi kuivuneita banaaninkuoria ja kaikki kadonneet parittomat sukat. Sukat tosin olivat kokeneet muodonmuutoksen ja olivat muuntautuneet sukkelien lapsosteni kätösissä, Bratzien ja Littles Petshopien vaatteiksi, pehmoleluiksi, hernepusseiksi, kännykkäkoteloiksi jne. No mutta sellaista käsitettä kuin kadonnut sukka ei olekaan olemassa, mikä oli huojentavaa huomata. Kukaan ei siis syö niitä, eikä sukkia varastavia kotitonttuja olekaan olemassa vai onko? 
Ja tässä realistista dokumenttimateriaalia lasten huoneiden todellisuudesta.
Muumihöperö löysi lasten lootista kivoja Muumileluja, pöllin ne. 

Sohvan alta kurkisti unohdettu pääsisäismuna, sain tästä onnenkantamoisesta valtavasti voimaa. Kiitos, kotitonttu, joka olit sen sinne piilottanut juuri kreivin aikaan.

Päivä sen kun meni menojaan, eikä valmista tullut. Avasin lonkeron ja toisenkin, kummasti niistä kahdesta lonkerosta sain voimaa loppurutistukseen, joka tapahtui noin 10-tunnin työrupeaman jälkeen. Siivouspuurtamisen jälkeen olin iloinen ja hyvillä mielin, nyt on kamaluus tehty, huoneet toimii, rojut löytyy omista laatikoista, jei fiilis oli katossa. Tuumin, että kohta oikaisen soffalle ja nautin... Kattia kanssa. 

Näin tyttäreni raapivan niskaansa ja en ole mikään eilisen teeren tyttö, kun täiepisodi astuu elämään. Ja niinhän se oli, täitä prrrkkkuleeeess... Kolme täitä bongattuani tyttäreni otsanjuuresta syöksyin toivottomuuteen.... Ensin meinasi vallata hysteria, pieni sisäinen itkun tirautuskin taisi tulla. Hätääntyneitä soittoja ympäriinsä, ystävien lapsille infopläjäystä, kouluun myös. Ja ei taas mennään rumba alkaa.... 

Saunaa pouhotetaan koko päivä, pakastin tukossa kaikesta muusta kuin suuhun pantavasta, vetäkää muksut jätskiä huuleen niin paljon kuin maha kantaa, äiti tarvitsee pakastinta nyt ihan muuhun, kuin jonninjoutavalle ruualle.

   Kaikki pesuun, sohvanpäällisiä myöten, mikä työ mikä homma. Lapset itkeä tihrustaa kun raastavalla täikammalla tihrustat ja kaavit täitä. Täitä lopulta löytyi ne kolme, bongasin epidemian juuri kun se oli alkamaisillaan, mutta seuraako jatkoa, kaikkeni teen ettei tai muutoin itkua väännän...
Sohvanpäällisiä, täkkipyykkiä, lakanapyykkiä jne. Pikku täi aiheuttaa suureellisen savotan.
Sauna on vallattu täipyykillä.

Vetelen täällä myös siitepölyallergiaan lääkkeitä, joiden ei pitäisi väsyttää. Jenkkilentäjät kuulemma napsivat kyseistä merkkiä, koska ei väsytä... Ja ketunmarjat, väsyttää niin mahdottomasti, kuin olisi rauhoittavaa tuikattu takapuoleen. Olisiko syytä olla huolissaan allergialääkkeitä popsivista jenkkilentäjistä ja heidän kyydissä olevista luottavaisista matkustajista?! 

Jotain hyötyäkin allergialääkkeistäkin on, en ota stressiä täistä, totean vain "pimpelipom". 

En tiedä johtuiko väsyttävästä täiepisodista vai allergialääkkeistä, mutta lähetin sitten tänään vielä sähköpostia Huuto net asiakkalle,  piti  kyllä lähettää private viestiä ihan omalle ystävälle. Etunimi oli kyllä sama... 

 Muistuttaa viikon takaisesta kämmistäni, kun jouduin jättämään postitädille puhelinnumeroni koska tilaamani paketti seikkaili kahden postin välillä ja jostain mieleni sopukasta antaa täräytin ystäväni numeron! 

Kenelle muulle tapahtuu tälläisiä?! Vertaistukea kaivataan. Apua, hjälp.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti