maanantai 17. syyskuuta 2018

Tupla avaruustraileri on julki! ja Body Shop arvonnan voittaja!

Tuhannet kiitokset vielä kaikille kannustuksesta ja äänistä ja ihan kaikesta kesän alussa. Kuten trailerista näkyy, niin meikäläinen pääsi kiitos teidän äänien Bootcampille ja jatkuiko seikkailu vai päättyikö Bootcampille, se selviää Subilla ensi viikolla. Sen voin kuitenkin paljastaa, että mielettömän hyviä tyyppejä oli kaikki, oli ihan paras päivä ikinä. Kaikki olivat porukasta suuria seikkailijoita ja KYLLÄ olin joukon VANHIN!!!!!  Siellä oli nuoret, kauniit ja komeet ja meitsi ja meitsin kolme leukaa, jei. 

*KUVA LAINATTU TUPLA KLIK FACEBOOK SIVU
Haha en kestä ja kyllä jossain kohden Bootcamp-päivää hetken olin siipi maassa tuosta ikähommelista, mutta oli nuoria ja fiksuja kisaajia ja Riku ne viisaat sanat sanoi ääneen "iällä ei ole tämän asian kanssa niin mitään tekemistä". Miten vapauttavaa, oikeastihan tämän ikäinen voi tehdä mitä lystättää, kunhan se ei vahingoita tai loukkaa muita, näin on kuulkaas näreet. 

Eli jos ikäkriisi oli jo viime syksystä, niin kyllä se jäi tuonne Bootcampille, jota jännitin niin simona, etten nukkunut kolmeen yöhön ennen tuota Bootcamp-päivää. Voin todeta, että jösses kun oli keski-ikäinen väsynyt, kun päivä oli päättynyt, MUTTA ikäkriisi heilahti roskakoriin päivän päätteeksi. 

Avaruus yhdistää scifihörhöt ja seikkailun nälkäiset ja kohtasin niin mielettömiä persoonia ja nuoria, että olin aivan äimän käkenä, etten minä tuollainen nuorena ollut, mutta hei onneksi olen nyt, hihi. Sain ystäviä ja avaruudelliset sielunsiskoni ja sielunveljeni ovat ehdottomasti Elli ja Riku, mutta kaikki muutkin tyypit muistan taatusti loppuelämäni. 

Ensimmäinen osa tulee Subilla 24.9 klo 18.55 ja kaikki esitysajat voi halutessaan kurkkia täältä, sillä pääsin jatkoon tai en, niin sanotaanpahan vaan, että onpa huiman hienon näköinen seikkailu luvassa, menee ihan kylmät väreet traileria katsellessa, mutta minkäs teet, kun olen tälläinen scifihörhö. 

No mutta vielä arkisempaan, mutta ihanaan aiheeseen eli Body Shop-arvonnan voittajaan. Eli yksi teistä voittaa oman lempisarjansa trion Body Shopin kroppatuotteista, eli suihkugeelin, vartalovoin ja kuorinnan. 

Kolmella arvalla (koska se Insta on vihdoin käytössä minullakin :D ) osallistun ja koska kaikki hankinnat ja haaveilut ovat aina vain tarpeeseen, niin huulikiilto on sellainen, mitä todella tarvitsisin,erityisesti jos huulikiilto on kosteuttava. Minulla tuppaa huulet kuivumaan, ehkä puhun liikaa tai jotain ;) Onko muuten vinkkejä kosteuttavasta hyvästä huulikiillosta, joka ei maksa maltaita?
Mukavaa loppuviikkoa <3

Sydämelliset kiitokset kaikille osallistujille ja onnea voittajalle ja vaikka Jantunen ei kertonut valintaansa, niin antaa arpaonnen nyt ratkaista ja jos Jantunen ei osaa valita lempparisarjaa, niin olkoon se Pink Grape. :) Tuuletuksia Jantunen, laitatko minulle yhteystietosi osoitteeseen tiia68@gmail.com, niin minä laittelen viestiä Body Shopille, joka postittaa tuotteet sitten sinulle kotiin. Hurjana onnea vielä. 

Vastauksena vielä Jantusen huulivoide kysymyksiin, niin omat ehdottomat lempparit huulivoiteiden saralla ovat joko Clarinsin vaaleansininen tuubi tai Nuxen huulivoide. :)

Ei tässä muuta voi sanoa, kuin avaruudellista maanantaita vaan kaikille ja muistakaa, että elämä on tarua ihmeellisempää ja että me kaikki asumme alieneina planeetalla nimeltä maa, hih. 

<3


sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Syyspäiviä Cellbesin kanssa

Yhteistyössä Cellbesin kanssa, postaus sisältää mainoslinkkejä


Eilen iski jokin syysflunssan tapainen ja pää on ihan pahvia. Onneksi olen otattanut muutamia kuvia yhteistyön kautta saamistani Cellbesin vaatteista ja nämähän sopivat kauniiseen syys-sunnuntaihin, kuin nenä päähän. Valokuvaajana toimi 14-vuotias tytär, joka osaa aina kertoa miten se leuka kannattaa laittaa, että mahdollisimman vähän näkyy kaksois tai oikeastaan minun tapauksessa kolmoisleukoja. 

Olen aivan mielettömän paljon käyttänyt Cellbesiltä aiemmin tilaamaani vaaleaa farkkutakkia, jossa on kiva kirjailtu brodeeraus vielä edessä. Farkkutakissa on ollut kivointa tietenkin kiva ulkonäkö, mutta vielä se, että farkku on ollut joustavaa materiaalia, eli ei kiristä ja kinnaa mistään. Se on kuulkaas motto nykyään, että vaatteiden pitää olla mukavia. Kyseinen farkkutakki on muuten nyt alessa, vink vink. 

Nyt oli pakko kuitenkin syksyksi ja talveksi saada tummempaa farkkua oleva farkkutakki, koska olen niin koukuttunut käyttämään farkkutakkia asun kuin asun kanssa jakkuna, mutta mielestäni tuo tumma farkku toimii paremmin talvella. Mahtavaa tässäkin farkkutakissa on mukava joustava strechfarkku materiaali. 

Rakastan värejä ja sininen väri punaisen kanssa on yksiä lempivärejä. Omasta vaatekaapista löytyy useita erivärisiä klassisia villakangastakkeja, niin harmaata, ruskeaa, perinteistä tummansinistä ja mustia. Mutta tämä kirkkaamman sininen takki viehätti silmääni kovasti Cellbesillä ja päätin rohkeana tarttua tällä kertaa johonkin hieman värikkäämpään. Takkia löytyy myös punaisena,  mustana ja ruudullisena.

Takin punainen versio myöskin jäi polttelemaan mieltä. Hauskaa taas miten vaatekoko jälleen kerran meni just eikä melkein nappiin. Kaikki vaatteet mitä olen tilannut Cellbesiltä ovat olleet oikeaa kokoa. Oikea vaatekoko on tärkeä tekijä vaatteita tilattaessa, Cellbesin vaatekokoihin voi luottaa. 
Olin innoissani, koska bongasin, että Cellbesiltä löytyy laadukkaita Tamariksen kenkiä. Muutama kenkäpari lähtikin tilaukseen ja yhdet suosikit ovat nämä ruskeat nilkkurit. Laadukasta nahkaa, erittäin mukavat jalassa ja oma koko 39 kaikissa tilatuissa kengissä, on osunut just eikä melkein nappiin. 

Olen tilannut aika monetkin kengät Cellbesiltä ja aina ovat koot olleet juuri oikeat. Inhoan sitä, että joudun palauttelemaan, koska kengät eivät istukaan jalkaan. 
Pakko on vielä vinkata nämä jo keväällä tilaamani harmaat mokkakengät, joita tilasin myös mustana. Näitä mokkakenkiä olen käyttänyt koko ajan ja nämä ovat kuin aamutohvelit jalassa. Parasta näissä kengissä on, että näissä on ihanat tyynymäisen pehmustetut pohjalliset. Huippukengät, joista vastaavia himoan keltaisina myöskin. 
Punaisten paljetti-Uggien lisäksi, nyt on jalkoja talveksi lämmittämään, jotain sovinnaisempaa ja moneen menoon käytännöllisempää. Nämä Tamariksen nahkasaappaat ovat, kuin lämpöiset pesät, joihin jalat talven pakkasilta suojaan asettuu. 


Suosikkini kaikista kengistä taitaa kuitenkin olla nämä klassiset Tamariksen nahkanilkkurit pienellä, mutta omaan makuun juuri täydellisen jykevällä  korolla. Korkokengät ovat kauhistus, mutta pientä korkoa saa olla. Mahtavinta on, että nämä käyvät niin mekon, suorien housujen tai vaikka farkkujen kanssa eli ihan kaikkien erilaisten asujen kanssa. 
On tämä villakangastakki kyllä kivalla tavalla pirteä, mutta ei liian räikeä lainkaan. Mukana menossa huivi Kreikasta, joita haalin Kreikasta kasakaupalla ja taatusti on jokaiseen asuun omanlaisensa huivi. Kiitos myös kamulle Ninalle, joka on hemmotellut ja tuonut näitä huiveja useamman Turkista tuliaisina. 
Pakko vielä vinkata, että Cellbesiltä löytyy todella hyviä miesten vaatteita myöskin. Tilasimme 192cm pitkälle miehelle parit verkkarit, eivätkä ole menneet pesussa miksikään. Miehen ongemana on aina se, että jos ostaa collagehousut, niin kertapesussa ovat jo miehen pitkille koiville kutistuneet. 

Lisäksi metsästimme niin Hemtexistä, kuin Finlaysonilta meidän isoihin tyynyihin tyynyliinoja, mutta eipä löytynyt  mistään, mutta Cellbesiltä löytyikin ja vielä 2kpl vain 12,95!

Nyt pötköttelemään ja flunssan alkua häätämään ja jos paukkuja riittää, niin miehen kanssa leffaan iltapäivällä. Mitäs siellä on touhuttu viikonloppuna ja miltä mielestäsi näytti Cellbesin syksy tai löytyikö jokin oma suosikki näistä vaatteista?

Ihanaa sunnuntaita kaikille. <3

*Mainoslinkeistä mahdollisesti saadut pienet tulot käytän blogin arvontapalkintojen postitusmaksuihin.

perjantai 14. syyskuuta 2018

Täydellinen takki ja hih tein sen taas!

Eilen oli todella kiva päivä vaikka meninkin sekoilemaan taas kerran. Aivot on kyllä jossain narikassa ihan selvästi... No mutta kerron postauksen lopussa mitä taas mokasin, mutta sain niin hyvää palvelua, että asia järkkääntyikin parhain päin. 

Mukava uutinen kuitenkin on, kaikille hieman iäkkäämmille apteekkisarjan Aco-faneille, sillä Aco lanseeraa uuden anti-age-sarjan sekaiholle eli voisin tässä heti todeta, että minulle. Uusien Pure Glow-ihonhoitosarjan uutuuksien kerrotaan vähentävän ihon epäpuhtauksia ja pintaryppyjä. 

Normaalille ja sekaiholle räätälöity sarja sisältää kevyesti kuorivan Renewing Daily Cleanser-puhdistusvaahdon, mikä on kiva juttu, sillä pidän kovasti juuri puhdistusvaahdoista. Mattapinnan jättävän Purifying Day Crean-geelivoiteen, joka kuulostaa myöskin kivalta, sillä pidän erityisesti geelimäisistä tai "sorbettimaisista" ihonhoitotuotteista eli sellaisista raikkaista. Kiiltoakin ihossa pukkaa, kiitos esimummovuosien eli tämä on varmasti hyvä täsmätuote, jahka pääsen tätä testaamaan. Kolmas tuote on hoitava ja kuoriva Rebalancing Night Balm-yövoide.

Mikä Acon tuotteissa on mukavaa, on että sarja on apteekkituotteiden saralla edullisimmasta päästä. Geelivoide 14,90, Night Balm 15,90 ja puhdistusvaahto 14,90 ja saatavilla apteekeista. 
Monia blogikamujakin tuli tavattua, mutta kivaa oli treffailla meidän 40+-portaalin bloggaajia Sportsladya ja eilistä synttärisankaria Souliinaa. Kannattaa käydä kurkkailemassa heidän blogejaan, jos ette vielä ole käyneet. 





Eilen ehdin myös inspiroitua Marks&Spencerin syyskokoelmasta, joka on pullollaan kivoja värejä, mm. keltaista, violettia, vihreää ja punaista. Materiaaleina ja kuoseina mm. nahkaa, silkkiä, kashmiria, pantteria ja ruutua. 

Vaikka oli miltei liipaisimella, että olisin ostanut keltaisen kevyttoppatakin tai kirkkaan lilan villakangastakin, sorruin perinteiseen eli harmaanbeigeen villakangastakkiin, joka on kuin unelma. Saimme lahjakortit ja paljoa ei takista jäänyt maksettavaa, kun sattui olemaan vielä -20% alekoodikin voimassa. 
Trendiluennolla kuulimme, miten värit tuottavat ihmisille iloa ja jos miettii vaikka vesimelonia, jäätelotötteröä, huvipuistoa, hattaroita, sateenkaaria, miten kaikki nämä asiat ovat värikkäitä, mutta ihmisille iloa tuottavia asioita. Punaisen muuten kerrottiin olevan nimenomaan rauhoittava väri ja sinisen levottomuutta aiheuttava. 

Hyvänä esimerkkinä japanilainen kimono, jossa voi olla vaikka jopa 25 eri väriä ja kaikki värit silti yhteneväisessä harmoniassa. Olen itse aina ihaillut brittien tyyliä sisustaa, värikkäitä seiniä, erilaisia kuoseja ja printtejä ja kaikki tyylikkäästi sulassa sovussa. Henkilökohtaisesti saan väreistä voimaa ja loppupeleissä kaikki värit ovat kauniita. 

Unelmieni takki, joka ei ole luonnossa lainkaan näin valkoinen, kuin kuvassa näyttää, vaan harmaabeige, jossa lika ei näy niin herkästi. Takin hinta on 129e ja Marks&Spenceriltä. 

Ehdin eilen käydä parissa leffassakin ja suorastaan vähän pakosta, koska ostamani e-sarjaliput menivät umpeen 12.9. Muistakaa muuten, että vaikka lippu menisi tänään umpeen, niin sarjalipuille voi vielä ostaa niin pitkälle tulevaisuuteen, kuin Finnkinon lipunmyynti näytöksiä tarjoaa. 

Noh eilen kävi kuitenkin taas sama homma mikä tapahtui kesällä ja epäuskoisena en meinannut uskoa itsekään asiaa. Milloin oikein opin, olin taas väärässä leffateatterissa! Oho minuutti aikaa Kinopalatsissa menevään leffaan, kun meikäläinen koputtelee ovea Tennispalatsin samaisen nelossalin ovella. Kunnes oivalsin katsoa lippua ja ei kun Kinopalatsissahan olisi juuri nyt pitänyt olla!

Tällä kertaa ei riittänyt henkiset paukut ryysimään hikipäässä metroon ja tahtotilaa änkeä myöhästyneenä saliin. Menin nöyränä Tennispalatsin lippuluukulle ja kerroin  miten kävi ja olisiko heillä ehdottaa jotain muuta elokuvaa, tyyliin ihan mitä tahansa, jotta voin tappaa aikaa seuraavan leffan alkamista ajatellen. Olin siis menossa alunperinkin kahteen näytökseen putkeen, Helsinki-päivinä on tapana maximoida päivän käyttöaste.

Poika kuitenkin sanoi, ei ongelmaa ja täällä menee sellainen elokuva, kuin "Tag" ja se ehtii loppua ennen toisen elokuvasi "Mile 22" alkua. Hän voi vaihtaa Kinopalatsin lipun tähän toiseen leffaan eli ei tarvitse ostaa uutta lippua ja menettää jo maksettua. Siis wow, olin jo kaivamassa kuvetta, mutta ihan lipunmyyjä itse ehdotti ystävällisesti tätä lipun vaihtoa. 

Mumisin sitten, ettei taida onnistua se vaihto eli maksaminen sillä lipulla, koska lippu on mennyt eilen vanhaksi, mutta kappas ilokseni sekin onnistui. Loppu  hyvin kaikki hyvin ja vaikka "Tag-elokuva" oli aivoista sisään ja ulos, jonka ainoana punaisena lankana oli lapsuudesta aikuisuuteen kestänyt useamman henkilön ystävyys ja heidän vielä aikuisena leikkimä hippaleikki, niin sain kuitenkin tapettua aikaa mukavalla tavalla leffassa ja ilman, että hävisin lippuja/rahaa.

Elokuva "Mile 22" olikin sitten parempi ja joka kertoo Lone Survivorin ja Ajojahdin ohjaajan moderni trilleri CIA:n arvostetuimman, mutta vähiten tunnetun yksikön agentista James Silvasta (Mark Wahlberg). Silva saa tuekseen huippusalaisen taktisen komentoyksikön ja tehtäväkseen kuljettaa maasta henkilön, joka omaa elintärkeää tietoa.
Jos en olisi mokannut tuota leffahommaa taas kerran, tosin suhtauidun siihen tällä kertaa tyynesti, suorastaan tilanteeseen antautuen, niin milteipä täydellinen päivä, jonka päätti Kampissa sijaitsevan Ravintola Kuwanon taivaalliset sushit. :)

Tänään menenkin sitten kohta haastattelemaan Rahtikeskukseen kolmea työntekijää ja yllättävän rauhallinen olo ja hyvä niin. 

Miten siellä perjantai lähtenyt käyntiin ja löytyykö Aco-faneja tai mikä sinusta on kivointa tämän syksyn vaatetarjonnassa ja onko kukaan siellä nähnyt leffoja "Tag" tai "Mile 22"? 

Iloista perjantaita kaikille. <3

*Villakangastakki osittain saatu, osittain maksettu itse

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Body Shop lempparini ja ihana arvonta!

Monesti olen kirjoitellut Body Shop tuotteista ja taivastellut niiden ihanuutta. Kertonut myös sen, että Body Shop on brändi, jolta huolisin ihan kaiken ja jonka kaikki tuotteet käytän aina viimeistä pisaraa myöten loppuun. 

Tällä kertaa halusin päästä paljastamaan kuitenkin oman lempisarjani Body Shop:lta ja järjestämään teille arvonnan tuon sarjan tiimoilta yhdessä Body Shopin kanssa. Ihan parasta vielä tässä arvonnassa on, jos oma lempisarjani ei ole juuri sinulle ykkönen, voi voittaja valita itselleen palkinnoksi oman lempisarjanjansa kolme tuotetta, jotka ovat kuorinta, suihkugeeli ja vartalovoi. 

Ensin kuitenkin fiilistellään hieman uutuuksia ja muutamaa muuta lempparia tässä samalla, sillä kuinka moni tietää, että Body Shopilla on sekä 100 ml Body Mistejä tai 30ml Eau de Toiletteja klassikkovartalohoitosarjoista. Aika ihana juttu on nimittäin täydellistää se oma lemppari kroppasarja vielä joko kevyemmällä vartalosuihkeella tai tuoksulla. Tuoksuja tosiaan löytyy vielä moneen makuun. 
Omia suosikkeja niin tuoksuista, kuin vartalosuihkeista on Pink Grape, Mansikka, Mango ja Satsuma. Kaikki omalla tavalla tuovat freesiä oloa ja energiaa aamuun ja päiviin. Joskus vain virkistän suihkun jälkeen suihkuttamalla vielä kroppaan vartalosuihketta ja joskus haluan todellakin tuoksua mansikalle, satsumalle tai mangolle koko pitkän päivän ja tällöin tartun Eau de Toiletteen. Eau de Toilettet on n. 20e luokkaa eli minusta erittäin kohtuu hintaisiakin vielä ja vartalosuihkeet 100ml pullo 16,90. 




Itsellenikin enemmän on kuitenkin tullut tutuiksi Body Shopin vartalotuotteet, mutta Body Shopilla on myös todella laaja kirjo erilaisia meikkejä. Uusia Colour Crush-huulipunia löytyykin jopa 17 erilaista eli näistä löytää jokainen taatusti itselleen oman lempisävynsä.

Intensiivisen sävyiset, hienostuneen ruusun tuoksuiset, kosteuttavat huulipunat levittyvät pehmeästi ja pysyvät huulilla pitkään. Hintaa punilla on 13,90.

Lisäksi tuo huulille kimallusta ja sitruunan tuoksua antava huulikiilto on varsin ihana ja kannattaa uskaltaa tarttua rohkeimpiinkin sävyihin. Shine Lip Liquid-kiillon keltainen sävy antaa niin kivaa blingiä ja toimii vaikka mattapunan päällä tuomassa kiiltoa ja säihkettä. Sitruunan tuoksu kiillossa on huumaava. 

Hinta 10,90 ja herkullisia sävyjä löytyy 8 erilaista. 
Paljastettakoon, että jos kuitenkin täytyy rakastamani Body Shopin valikoimista yksi lempituoksumaailma valita ja sellainen, johon palaan aina uudelleen ja uudelleen ja jota on tullut ostettua purkkitolkulla, niin se on Pink Grape-sarja. Pink Grape energisoi ja tuo hyvää mieltä, on ihanan kirpeä ja raikas sarja. Pink Grape-sarjaan kuuluu useampi tuote ja löytyypä myös, sekä Body Mist, että Eau de Toilette. Kun tuoksuu Pink Grapelta, maailmakin näyttää ja tuntuu iloisemmalta paikalta. 

Nyt kysymys kuuluukin, mikä on sinun lempisarja Body Shopilta näistä vartalonhoitotuotteista, onko se myöskin samainen Pink Grape-sarja vai onko se vaikka mansikka tai vanilja, ruusu tai vaikkapa kookos. Vastauksella on merkitystä, koska yksi teistä voittaa itselleen lempisarjan Body Butterin, Suihkugeelin ja vartalokuorinnan. 

Arvonnan säännöt ovat: ilmoita kommenttikenttään oma lempivartalosarja Body Shopilta. Anonyymeille yksi arpa, Bloggerin kautta kirjautuneilla kaksi arpaa ja Instagram seuraajille  vielä kolmas arpa. 

Mahtavaa on, jos laitat kommenttikenttään vielä nimimerkin tai halutessasi sähköpostiosoitteen, jotta saan sinut kiinni, jos satut voittamaan. :) 

Arvonta päättyy 16.9.2018

Tasapuolisesti kaikille onnea arvontaan ja tuoksuvaa keskiviikkoa. 

<3

*Postauksessa esiintyvä kosmetiikka pr-näytteitä, paitsi Pink Grape Body Mist ostettu itse.



tiistai 11. syyskuuta 2018

Uusia tuulia

Viime kevät oli jotenkin maailman hiljaisinta aikaa, ei onneksi teidän lukijoiden suhteen, mutta kuitenkin mietin taas kerran, ettei mistään tule kyllä mitään.  Missään vaiheessa, ei edes yön pikkutunneilla ole käynyt mieleen, että lopettaisin blogini, mietin vaan keväällä, että blogini on ihan pökäle. Tämä ajattelutapa liittyi ihan omiin riittämättömyyden tunteisiin, eikä lainkaan teihin lukijoihin. Luultavasti viidenkympin kriisi sivusi blogianikin. 
On varmasti luonnollista, että oman tuotoksen saralla, joka on niin lähellä omia mielen sopukoita, tulee samanlaisia aallokoita, kun ihan oikeassakin elämässä. Kevät oli kuitenkin tietyllä tavalla todella hiljainen, kesä ei taasen lainkaan hiljainen ja tämä alkava syksy suorastaan vauhdikas. Nyt olen oivaltanut bloginkin suhteen sen, että blogikin kulkee aaltoliikkeissä, ihan kuten ihmiselämäkin tai voi jopa nivoutua omien mielenliikkeitten kanssa yhteen. 

Nyt on kuitenkin jotain mukavaa kerrottavaa, joka liittyy molempiin. Tai mukavaa omalta kantilta ja etenkin ehkä itsetunnon kannalta. Ehkei teille niinkään kiinnostavaa, mutta omaan mieleen tuonut tiettyä vakautta ja ymmärrystä, etten aina ihan se pökäle ehkä olekaan. 
Sattui meinaan seuraavaa, että mieheni kertoi joskus työpaikallaan markkinointi-ihmisille, että pidän blogia ja markkinointi-ihmiset ovat sitten joskus käyneet vähän vilaisemassa näitä tuotoksia. Sillä tulemalla, että nämä markkinointi-ihmiset tuumivat, josko alkaisin hieman koeluontoisesti pitämään yllä kyseisen yrityksen somekanavia. 

Tiesin tästä jo tosin keväällä, mutta jännittäjänä suljin mieleni koko asialta. Nyt kuitenkin tässä syksyllä kävi niin, että käväisin pienessä palaverissa ja palaverin seurauksena olen jo ensimmäiset sometukset toteuttanut yritykselle nimeltä Rahtikeskus. Jep sepä se, mitäpä kaikkinensa tiedän kuljetusalasta ja logistiikasta, no enpä mitään, mutta nimenomaan uutta raikasta maallikon otetta kaivattiin ja sitä yritän tässä nyt jännityksen sekaisin tuntein tarjota. 
Olen ajatellut Rahtikeskusta minuna, eli somettelen Rahtikeskuksesta samaan tyyliin, kuin itsestäni, toki enemmän käsijarrulla ja asialinjalla. Jos joku haluaa siellä seurata, kun tulen esittelemään mielenkiintoisia henkilöitä ja toimintoja, jotka liittyvät Rahtikeskukseen. Rahtikeskuksen työntekijöitä, liikennöitsijöitä ja yhteistyökumppaneita. Juttusarjaan liittyy kuvia ja videomateriaalia ja ensimmäinen videohaastattelu löytyykin jo Rahtikeskuksen Facebookista. 

Voin kertoa, että ensimmäinen haastis jännitti ihan hulluna ja niin jännittää seuraavakin, koska tulen haastattelemaan kolmea henkilöä kerrallaan. Mutta se mikä jännittää ja kun  sen pelon voittaa, se vahvistaa. Josko tämä tämän vuoden somekeikka toisi mukavaa tervettä itsevarmuutta, että lakkaisin pitämästä blogiani ja itseäni nyt ainakin pökäleenä. 

Toinen seikkailu koittaa tällä viikolla, sillä Tädit  menevät suoraan lähetykseen alfa-tv-kanavalle juttelemaan mistäs muusta, kuin tubettamisesta ja somettamisesta. Mukana menossa myös meidän huippuihana ystävä Ville alias Linnea von Kattendam. Tämän viikon torstaina kanavapaikalla 15 ja klo 20-21, voi halutessaan kurkkia mitä varmaan tulipunaisina suorassa lähetyksessä hölötellään. (Meikä siis ainakin tulipunaisena;)
Tuntuuko, että teidänkin elämä menee aalloissa, välillä ei tapahtu yhtään mitään ja joskus tapahtuu liikaakin kerralla. Tiedättekö mikä on hyvä tasaisissa tapahtumissa, niitä tapahtumia ehtii makustella jokaista yksittäistä ihan rauhassa kerrallaan.
Kiitollinen jokaisesta Rahtikselle saamasta uudesta seuraajasta tai tykkääjästä, mutta ei paineita, sillä kaikkihan eivät halua kaikkea mahdollista seurata omilla somekanavillaan.

Mukavaa tiistaita kaikille. <3





Girls Can Do Anything Zadig&Voltair pr-näyte

Alkutuoksu: Bergamotti, päärynä ja appelsiininkukka

Sydäntuoksu: Intensiivinen jäkälä, kurjenpolvi, ruusu ja aldehydit

Lopputuoksu: Kermainen santelipuu, puuterinen ambroxan, mantelinen tonkapapu, vanilja ja silkkinen vaalea myski.

Hinnat 30ml 54e ja 50ml 69e

Saatavuus Stockmann, Sokos-tavaratalot, Emotion ja Kicks-myymälät, yksityiset kemikaliot ja tavaratalot. 

Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia arvostelukappale


sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Ei tunnu missään eli meikäläisen haastattelu Kotivinkissä

Kotivinkki haastatteli meikäläistä jossain kohden kesällä lehtijuttuun "Ei tunnu missään". Otsikko on aika herättävä ja tietenkin myös samalla kyselevä, että tuntuuko tässä iässä enää mikään missään?

No kyllähän toki tuntuu, mutta monesti kyllä kiitän jotain suurempaa voimaa siitä, että olen jo ajat sitten hypännyt pois vuoristoradan kyydistä. Miten raskasta nuorena oli, kun kaikki kokemukset ja tunteet olivat uusia ja sitä kautta niihin suhtautuminen. Oli vahvaa surua, iloa ja pettymyksiä. 

Oli myös paljon ehdottomuutta, mutta elämä on opettanut, ettei juuri sellaista olekaan kuin absoluuttinen totuus ja on mahdollista olla asioissa kahta mieltä tai vaikka montaakin mieltä. Se kuka on oikeassa, sellaisen todistelun tarve on kadonnut jo ajat sitten. 

Ajoittain tosin vieläkin löytyy pientä oikeustaistelijaa, jos koen suurta epäoikeudenmukaisuutta tai vääryyttä joltain taholta ja etenkin ystäviäni ja rakkaitani olen hanakka puolustamaan. Monesti kuitenkin tähänkin ikään ehtinyt "oikeustaistelija" saa huomata, että aina kun puolustaa jotain asiaa, samalla pyllistää toiseen suuntaan ja lopulta jopa saattaa joskus kaduttaa, voi miksi en pysynyt vain hiljaa.

Tästä ehdottomuudesta, joka hyvin vahvasti kuuluu nuoruuteen, ei kuitenkaan ollut lehtijutussa kyse vaan erilaisten tunteiden käsittelystä ja miltä nykyään ilon ja  onnen tunteet tuntuu. 
Nuorena oli hirmuinen into kokea ja nähdä kaikki mahdollinen, nyt on elämän rajallisuus tullut vastaan ja ymmärrys, etten millään ehdi nähdä ja kokea kaikkea, että tulee valikoida ne tärkeimmät asiat.

Ehkä suurin särkyminen ja haavoittuvaisuuden tunne omassa mielessä onkin elämän hauraiden siipien havina mielen taustalla. Ymmärrys, että elämä on lahja ja kovin lyhyt sellainen. Nuorena koin oloni kuolemattomaksi ja elämän olevan ikuinen seikkailu. 

Siltikin vaikka elämän lyhyys on tullut lähelle, ei se aiheuta kiihkeitä pelon tunteita vaan pikemminkin oivallusta, että pienetkin asiat on tehty nautittavaksi ja minulla on vain yksi elämä ja saan elää sitä oman näköisesti.
Uskon, että elämän on tarkoituskin noudattaa tiettyä kaavaa ja valojen on luontaisestikin hyvä hieman "hiipua" pitkän matkan varrella. En pysyisi järjissäni, jos eläisin vieläkin sitä samaa nuoruuden vuoristoratakyytiä ja koen mielen seestymisen tervetulleena. Koen myös meneväni jotain kohden, kenties lopullista sielunrauhaa. 

On aika kaunis ajatuskin, että jos saa elää terveen elämän, sitä on henkisesti valmis ja jo seikkailuihinsa väsynytkin ja matkansa päässä valmis vaipumaan ikiuneen. 

Jos kaikki tunteet olisivat vieläkin pinnassa, en usko, että ikääntyvä fysiikkani moista kyytiä enää kestäisi. Kaikki menee siten, kuten on tarkoitettukin ja se tuntuu hyvälle.
Kotivinkin juttu päättyykin lauseeseeni "Tunnen edelleen iloa, mutta rauhallisemmalla tavalla. Nykyään ilo on olotila ei piikki". 

Tässä jutussa en käsitellyt Kotivinkin juttua kokonaisuudessaan ja Kotivinkin jutussa tekstiä muutenkin tukee psykologi ja filosofian tohtori Marja Saarenheimo. Oli mielenkiintoista saada tieteellisestä kulmasta vahvistusta omille ajatuksilleen ja sille, että kaikki on oikeastaan ihan biologiaa ja näin aivojen ja kropan toimintojen kuuluukin mennä.

Minkälaisia tunteita siellä heräsi jutusta? Huomaatko iän tuovan tunteiden lievenemistä ja ylipäänsä rauhoittumista ja onko voimakkaita tunteita ikävä? Kyllä täälläkin joskus niitäkin on  ikävä, mutta sitten kun järjellä ajattelee minkälaista kyytiä niihin tunteisiin liittyy, niin ei kiitos enää.. Tuleeko kotiin Kotivinkki tai oletko lukenut kyseisen jutun?

Aurinkoista sunnuntaita kaikille. <3

perjantai 7. syyskuuta 2018

Mitä taas sattuikaan

Jaoin kaikessa viikon tuoksinassa omilla Facebook-sivuilla oheisen päivityksen. Tuumin sitten, että näin perjantai-päivän ratoksi voisin tämänkin sekoilun jakaa vielä täällä bloginkin puolella.
"Hajoon tätä omaa touhua taas. Odotin 3,5 tuntia takaisin soittoa terkkarilta ja kun soittoa ei alkanut kuulumaan, en jaksanut enää odottaa vaan menin suihkuun vaaleansinisen kasvonaamion kera tietty.

No soitto tietenkin pärähti kesken suihkuttelujen ja tietenkin kiitolaukkaa terveysasemalle siltä istumalta, jos haluaa vielä ajan. Olenko sitten kuullut Walk in-palvelusta, että Terveysasemalle voi kävellä ihan muina miehinä tuosta noin vaan ihan pokkana, no en ole kuullut ikinä moista.
Terveysasemalla meni kaikki hyvin ja tyttären sisäänpäin kasvanut varpaankynsi operoidaan syyskuun lopulla. Sitten Giganttiin tyytyväisenä ja lompakko olikin jäänyt kotiin.


No ei muuta, kuin lapsi kotiin ja hakemaan lompuukia. Sitten samalla apteekkiin, postiin, kauppaan ja Giganttiin hakemaan ne roinat. Seuraavaksi Burger King ja Mc Donald's, no koska toisesta saa Hot Wingsejä ja toisesta Crispy kanahamppareita.

Lopulta kotiin päästyäni huomaan, että kasvoilla on se samputin vaaleansininen kasvonaamio paikka paikoin yhä ja näytän kylähullulta!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!


No hei ehkä olenkin. Näytti ihan, kuin olisi ollut Pepsodentit naamassa. Ehkä ihmiset mietti, että on joku kauhea ihosairaus ja siksi naama täynnä lääkevoidetta, omg.
Yksikään ihminen ei sanonut mitään, ei myöskään kännykkäänsä räpeltävä flunssainen oma teini, sanoisinko, että aika kohteliasta väkeä asuu täällä Porvoossa."

Ei muuten ollutkaan kasvonaamio mikä heilui tuona päivänä naamassa ympäri kyliä, vaan tämä Cliniquen Black Head Solutions kuorinta-aine eli häätövoide mustapäille. Pakko sanoa, että onpa hellävarainen kuorinta, sillä kasvot eivät punoittaneet monen tunnin käytön jälkeen mistään kohdin, kun  normaalistihan tällä vain muutamassa sekunnissa/minuutissa kuoritaan kasvot. Eli Cliniqueen hellävaraisena merkkinä voi luottaa.
Nähtyäni muuten naamatauluni peilistä, alkoi paniikinomainen kasvojen puhdistaminen, niin kuin se enää siinä turvassa jo sisätiloissa olisi  mitään pelastanut. Jäin myös miettimään monia hymyileviä kasvoja, liekö hymyilivät huvittuneesti minulle ja minä hyväkkäänä luulin, että hymyilivät hauskoille jutuilleni. Hah saipahan samalla itsetunto taas kolauksen.

Onkos siellä kuljettu papiljotit päässä tai vahingossa mitkä lie voiteet tai meikit nassussa kylillä?
Iloista perjantaita kaikille. <3

*Clinique pr-näyte