torstai 21. kesäkuuta 2018

Juhannus höpinät

Tänä vuonna emme vietä juhannusta oikein mitenkään, no toki ostin tytöille kaapit täyteen juhannusherkkuja, mutta siinä se. Suorastaan pakotin miehen menemään samaisella viikolla Norjaan perhokalastamaan mille osui myös juhannus. Tämän viikon, kun pitäisi olla lohen saannin kannalta yksi parhaimpia viikkoja. Toisin on ukkeli raukalle tosin käynyt, sillä Norjassa on ollut samainen helle, mikä täällä Suomessakin ja lohijoella on vaivaiset 16 kuutiota vettä, normaalin 130 kuution sijaan. Voi pojat, kun harmittaa miehen puolesta, ettei tämä lohen kalastuksen kannalta parhaista viikoista olekaan se parhain.

No kuitenkin pakkojuhlinta ei ole meikäläisen juttu ja on ihan se ja sama mennäänkö mökille normi viikonloppuna vai juhannusviikonloppuna. Nyt vietetään karvattien ja tyttöjen kanssa kotijuhannus ja se tuntuu monen vuoden jälkeen oikein kivalta ja sitä paitsi, mehän asumme ihan maalla, joten maaseutu tunteen saa ihan tässä  kotipihallakin. 
Eilen sykähdytti sydäntä ja silmiä tämä Atelier Colognen pr-lahja, joka on viimeistä piirtoa myöten loppuun asti mietitty. Nahkainen nimilappu, johon on kullalla painettu oma nimi "Tiia". Nahkainen kotelo tuoksulle kannettavaksi käsilaukussa mukana ja nämä täydelliset Pomelon ja vaniljan tuoksut: "Pomelo Paradis" ja "Vanille Insensee". 

Pomelo Paradis:

Ensituoksussa pinkki greippi, mustaherukka ja mandariini

Sydäntuoksussa appelsiininkukka, ruusu ja minttu

Lopputuoksussa meripihka, vetiver ja orvokki

Pomelo Paradis on tuoksuna, kuin kesä itse ja mikä parasta, kuitenkin mieto, eikä päällekäyvä hedelmäinen tuoksu, kuin ihana hedelmäinen drinkki. Löytyy Stockmannin verkkokaupasta täältä ja jos vain mahdollista käydä Helsingin Stockmannilla, niin käykää fiilistelemässä Atelier Cologne pisteellä, sillä kyseessä on suorastaan elämyksellinen tuoksuttelu ja ostohetki, kuten lahjapakkauksestakin näkyy. 

Vanille Insensee:

Ensituoksussa korianteri, lime ja sitruuna

Sydäntuoksussa vetiver, jasmiini ja tammiuutetta

Lopputuoksussa vaniljaa, meripihkaa ja tammea

Kerrankin vaniljatuoksu, josta minäkin pidän, vanilja joka ei ole niin ilmeinen ja selkeän vain vaniljaisen makea. Kyseessä on vaniljainen tuoksu, jossa on pientä pirteyttä ja myös tummempaa syvyyttä. 

Löydät Stockmannilta täältä.

Tuoksulinjoja on Suomesta saatavilla viisi: raikkaan sitruksinen Joie de Vivre, elegantti ja selkeä Chic Absolue, yllättävä Avant Garde, täyteläisiä ja arvokkaista tuoksuista koostuva Haute Couture sekä eksoottinen ja mausteinen Carte Blanche. Yhteensä ihania ja uniikkeja Atelier Cologne -tuoksuja on 25, joista jokainen voi valita omat suosikkinsa ”tuoksuvaatekaappiinsa”.

Olen aiemmin kirjoittanut kattavammin Atelier Cologne-tuoksuista täällä
Hiphurraa vihdoin omistan farkkutakin sitten lapsuusvuosien ja olen ihan varma, että tulen käyttämään tätä farkkutakkia mielettömän paljon. Ihanat pienet kirjailut tuossa rinnuksessa ja sellaista strech-materiaalia, niin ei kinnaa päällä. Löytyy Cellbesiltä täältä. 
Juhannusherkut ei täällä nyt maita, tai maittaisihan ne, mutta kun taas on tämä painonpudotushommeli päällä. Kävin puntarissa ja paino oli kirjaimellisesti isoin mitä koskaan, ellei nyt sentään raskausaikoja tai pikemminkin raskauden viimeistä kuukautta lasketa mukaan, siis oikeasti apua, mutta totta on!

Noh mies tekee meillä aina herkulliset munakkaat, mutta päätin nyt yrittää kerrankin minäkin. 

Munakas

4 munaa
liraus maitoa
täyteläistä pippuriseosta Meira
täyteläistä tomattimaustetta Meira
1dl Emmental juustoraastetta
Kirsikkatomaatteja
Kesäsipulin varsia
Parmankinkkua

Paistoin miedolla lämmöllä ja sain jopa munakkaan käännettyä suht ehjänä ja saavutus sekin, ettei palanut pohjaan. 
Puolet aamiaksena ja puolet iltapalana, nam.

Mansikkasmoothie

Mansikoita  n. 250g
2 banaania
liraus hunajaa
Turkkilaista jogurttia

Caffe latte

Maitovaahto
tummapaahtokahvia
pari teelusikkaa tummaa kaakaojauhetta, joka vie suklaahimon

Ihana lautanen muuten Cellbesiltä täältä. 



Kävin tällä viikolla Change lingerien uimapukumuotinäytöksessä ja myönnän, että uimapukujen osto on kammottavaa hommaa ja en sitä edes juuri tee. Nyt tosin tekisi mieli tuo sininen toppi ja alaosa käydä hommaamassa, niin ihana sävy ja jotenkin vaikuttaa, että tämä uikkari vähän tukisi niitä röllöjäkin. 

Mietin sitten, että lisään tähän vielä tälläiset juhannusmeikki ihastukset ja eikös muuten ole mieletön pyyhe, jonka sain Hemtexin kesäisestä pressipaketista. On pyöreä malliltaan ja todella iso ja päissä hapsut. Pyyhe tuo jotenkin mieleen lapsuuden kesät. 

Omaan aika isot ihohuokoset poskien ja nenän ympärillä ja The Balm Time Balm on todella kätevä meikinpohjustaja ja tasoittaa nätisti ihoa ja ihohuokosia ja solahtaa ihoon heti. Samaten The Balmin Sexy Mama puuteri, peittää, mutta ei liian peittävästi ja vähentää kiiltoa iholla, mikä on hellepäiviin loistavaa. 

Korresin kipparinsininen kynsilakka "Steel Blue" on aivan täydellinen kesälakan sävy ja jos ei tykkää sinisestä, niin Nordic Girliltä löytyy kauniin punainen kynsilakka pienellä oranssilla twistillä. 

Olen totaalinen aurinkopuuterihullu ja aina metsästän sitä täydellisintä aurinkopuuteria. Tässäpä onkin sitten kolme varsin täydellistä ja myös erilaista aurinkopuuteria. Luonnonmukaisesta kosmetiikasta pitäville Korresin aurinkopuuteri sävyssä "Warm Shade", antaa kauniin aidon päivettynyttä ilmettä ja mukavan runsaan pigmentin. Peukut ihanan isolle rasialle ja peilille. Kaakaojauhe ja kookosöljy kosteuttavat ja suojaavat ihoa. 

Guerlain Terracotta Light antaa  hienostuneen pehmeän ja rusottavan lookin vaaleammalle iholle. 

Kun taas Artdecon aurinkopuuterin keskiosassa on poskipuna ja Artdecon bronzing blushilla saa taiottua yhdessä niin poskipunan kuin auringon suuteleman ihon. 

Lisähehkua saakin joko IsaDoran kasvoille ja kropalle sopiville Glow Dropseilla tai oikein festarihehkua taasen Anastasian Liquid Glow:lla, joka pysyy ihossa taatusti koko festariyön. 

Entäs huulet sitten, tänä vuonna huulipunien saralla kovin juttu on ollut Marimekko for Clinique punat ja L'Orealin kiiltopunat,  mutta koska olen molemmista sarjoista niin paljon jauhanut täällä blogissa,  niin vielä muutama helmi punien saralla.

Anastasia Liquuid Lipstick sävyssä "Carina" pysyy huulilla taas sen koko festariyön eli jos kaipaat pysyvää huulikiiltomaista punaa, tässä on juuri se oikea.

Estee Lauder Liquid Metallic sävyssä "Neon fuse", tuo taas pysyvää huulikiiltomaista lookkia huulille metallinhohtoisella twistillä eli täydellinen bilehuulipuna.

Estee Lauder Pure Color Love Lipstick "Haute Gold", on taas perinteisempien punien ystäville, kun haluat kostean huulituntuman, pysyvyyttä ja kevyempää pigmenttiä. Ihan lempipunista tällä hetkellä sävy 270. Upea kultainen painava hylsy kruunaa kokonaisuuden.  

Perinteisempi kauniin vesimelonin sävyinen Lip Brilliance huulikiilto löytyy Artdecon kesäsarjasta  Jos kaipaat huulillesi hoitavaa ja silti punaa antavaa huulipunaa, Hydra Care Lipstick-kosteuttava huulipuna on omaan makuun miellyttävin huulia hoitava puna, joka antaa kuitenkin runsaan pigmentin. 

Pakko hihkaista vielä essence "Lash Princess", jolla saa runsaat ja erotellut ripset ja essencehän ei hinnoiltaan päätä huimaa. Bongasin näitä kivan näköisiä ripsivärejä tänään omastakin Porvoon Tokmannilta. 

Tulipahan siinä taas kesäisiä hehkua antavia suosikkeja, kyllä kosmetiikka vaan on ihanaa. 
Tämän kesän ihanimman mekon ostin Zalandolta ja vain 20 euron  hintaan. Löydät halutessasi mekkosen täältä.  Rakastan tätä mekkoa ja mekko on saanut paljon kehuja, omalta mieheltä ja myös tiedän erään ystävän, joka tilasi saman mekon heti myöskin itselleen. 

Mitä te teette juhannuksena ja mitä olette mieltä,  onko ainoa oikea juhannus  mökillä vai voiko juhannuksesta nauttia myös kaupungissa. Muuten meikeillä vai ilman juhannus? 

Pistikö jokin silmään meikeistä ja onko antaa hyviä munakasvinkkejä vielä tänne lisää, olisi kiva saada vaihtelua myös munakkaisiin.

Sydämellistä  ja toivoakseni aurinkoista juhannusta kaikille. <3

*Hemtex pyyhe saatu ja kosmetiikka pr-näytteitä, Cellbes Farkkutakki yhteistyössä ja Cellbes farkkutakki ja lautanen sisältää mainoslinkin, muut linkit ei. 

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Munasin ja kaaduin

Ihan oma kotisuora, tutut nurkat ja moneen kertaan kolutut askelmat. Räpellän kännykkääni kirkkaassa auringonpaisteessa, nokalla aurinkolasit, joissa ei ole vahvuuksia, Samu-koiruli vetää yhtäkkiä penkkaan, yritän taiteilla kuulokkeiden piuhoja luuriin, jotta voisin lenkin ajan kuunnella Spotifyta, jotta askeleet kevenisi musiikin voimasta ja se on siinä, askel osuu harhaan ja ojaan ja kaadun rähmälleni suoraan asfalttiin.

Tässä voisi todeta tapahtuneen pieni multitasking ongelma, liian monta liikkuvaa osaa ja aurinkolasien sokeuttama ihminen, mutta ajatelkaas miten auton ratissa on vielä enemmän pienestä kiinni eli ei sovi räpeltää luuria auton ratissa, koska jos sattuu jokin äkillinen tilanne, niin hetkenkin mielen herpaantuminen voi olla kohtalokasta.

Kaaduin aivan päistikkaan asfalttiin ja voitteko kuvitella, suojaten oikeassa kädessä olevaa Huawein luuria, jottei sille vaan tapahdu mitään ja ottaen kaikki iskut vastaan vasemmalla kädelläni ja seuraavaksi suoraan mahallani. Olin aivan varmasti totaalisen hilpeä näky, sillä mekko hurahti kaulaan ja makasin kotikadulla jättikset pilkottaen niin naapureille, kuin ohimeneville autoillekin. Edessäni siinsi pikkupoikien lauma, mutta ei heistä kyllä kukaan nauranut ja vakavina kulkivat ohitse. Ohitustilanteessa koitin nolouttani hetkellisesti ryhdistäytyä ja nousin polvilleni lohduttamaan Samu-koiraa, sillä Samu hätääntyi tilanteesta ja esitti myös hätääntymisen aika vuolaasti. 

Ensin koski nilkkaan aivan älyttömästi, mutta lähdin tarmokkaasti siltä suorilta 5km metsälenkille ja tuumin, että puhdistetaan haavat sitten kotona myöhemmin,  jos puhdistetaan.  Mieli laukkasi, kun ensi viikolla on se Bootcamp, että tässäkö se nyt karahti kiveen, että minkälaisethan kivut tästä vielä seuraa. Illalla en pystynytkään auton vilkkua edes laittamaan vasemmalla kädellä, mutta jo seuraavana päivänä kaikki jäsenet olivat enää vain naarmuilla ja toimivina. 

Koomisesta näystä ja sattumuksesta huolimatta loppu hyvin, kaikki hyvin. Vaihdoin heti nuo älyttömän hankalat langalliset kuulokkeet yllä olevan kuvan eleettömiin Sudion langattomiin kuulokkeisiin, niin eipä tarvitse enää räpeltää koiranremmin, kuulokkeen piuhan ja olkalaukun kaikkien piuhojen ja niiden solmuuntumisen kanssa. Meinaan aina oli joku johto aiemmin jossain kiinni. Moitinkin hieman itseäni, että miksi en ottanut heti näitä testiin saamiani Sudion kuulokkeita käyttöön. 

Sain eilen Casa Mimin Sarilta ihanan tuliaisen Espanjasta eli tuo turkoosi rannekoru on nyt minun ja Sarilla itsellään on tuollainen kaunis beigekultainen. Otimme näitä kuvia aika monta ja kaikista tuli epätarkkoja ja totesin Sarille, kun hitsi kun olen oikeakätinen, olisi kuvaaminen oikealla kädellä helpompaa ja sitten vaihdettiin korua vasempaan käteen, kunnes Sari totesi, "mutta entäs noi sun naarmut", juu ei olisi kivalta näyttänyt rannekoru tuossa naarmuisessa kädessä. :) Mutta kyllä on ihana rannekoru, eli kiitos Sarille tuhannesti.

Kyllä tosiaan taas jälkikäteen sai nauraa itselleen, että olisipa saanut videolle tuon kaatumisen ja miten kännykkää suojasin viimeiseen asti ja miten tosiaan se mekko oli kaulassa ja röhnötin pitkin pituuttani kotikadulla ja kalsongit koko maailman nähtävillä, ai kauhistus ja hei tätä elämä on, pullollaan noloja tilanteita, jotka vahvistaa, sillä itselleen nauraminenhan on ihan parasta.

Mikä on sinun pahin kaatumisesi muuten ikinä ja onko  käynyt pahastikin? Zemppiä kaikille ja koitetaan olla pläräämättä sitä kännyä, kun ollaan liikkeessä ja tämä ohjeistus neuvona ihan itsellekin tässä. :) 

Ai niin ja yksi juttu tässä pitää kyllä vielä mainita, koska on niin ihmeellistä, ettei essien "empower-mint" kynsilakoille käynyt mitään, vaikka kynnetkin viistivät maata pitkin, hih aika pysyvä lakkaus. 

Mukavaa keskiviikkoa. <3



Jos muuten haluatte tilata itsellenne langattomat kuulokkeet tai vaikka mitkä tahansa mieluisat Sudion kuulokkeet heidän valikoimistaan, niin "tiiak" koodilla saatte alennusta 15% ostoksista ja koodi on voimassa toistaiseksi.



alekoodi -15% "Tiiak"

Omat Nivå kuulokkeet saatu testiin

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Kun pelko ottaa vallan!

Nyt kun olen lasketunut maankamaralle ns. tästä avaruushypetyksestä, olen joutunut katsomaan pelkojani silmiin. Ensin vyöryin asiaa edistääkseni, kuin höyryjuna eteenpäin ja täysin miettimättä mitä tuleman pitää. Nyt kun olen joutunut katsomaan totuutta silmiin, ja että tämä keski-ikäinen on aikuisten oikeasti menossa varsin nuoren joukon mukana bootcampille, niin pakko myöntää, että päätä huimaa ja hirvittää. 
Kun vuorokausi oli vierähtänyt tiedosta, että minut on valittu astronauttikisassa jatkoon, jonka pääteasema on maapallon ja starotasfäärin välimaastossa, alkoi vatsaani nipistää. Ei sillä lailla kivalla perhosten lepattelevalla tavalla, vaan pikemminkin hieman, kuin nyrkki olisi vatsan sisällä puristellut kipeästi ja lujaa. 

Tällä hetkellä käyn tuttuun tapaan hirmuista prosessia läpi, mitä voi pahimmassa tapauksessa käydä. Rajojen ja rohkeuden testaamiseen voi tulla pahimmassa tapauksessa vaikka benjihyppy, jota pelkään ja kammoan ylikaiken. Minulle benjihyppy on sama, kuin hyppäisi omaan kuolemaansa. Laskuvarjohyppy vaikuttaa huomattavasti kivuttommalta vaihtoehdolta tai kimppalaskuvarjohyppy tai edes kimppabenjihyppy. 
Olen myös miettinyt moneen kertaan tuota benjihyppyä ja aina kuvitelmissani suljen hyppyyn ponnistaessa silmät ja otan nenästä kiinni. Voisiko tälläinen uimahypyllinen faktoista kieltäytyminen auttaa, että tässä sitä vaan hypätään uimahyppy kolmosesta korkeintaan kantavaan kelluttavaan veteen. Olen kerran hypännyt viitosesta ja se ei päättynyt hyvin ei, pakarat lätsähtivät siihen malliin veteen, että aijai, kun teki kipeää. Olen myös miettinyt, että benjihypyssä voi myös kuolla pelosta sydänkohtaukseen tai ainakin voi lentää laatta.
Piti rustata rasti ruutuun, onko minulla ajokortti ja tuolla metsälenkillä oivalsin, etten ole sitten autokoulun ajanut manuaalilla, mitäs jos joudun rattiin ja ajamaan vaikka kilpaa, ou no kuolo korjaa....  Olen myös miettinyt minkälaisia urheilutestejä bootcampillä voi olla, jotain sellaisia autorengasjuoksuja olen bongannut googlatessa netissä sanaa "bootcamp". Näen jo itseni kompastuvan renkaisiin, lyöväni leukani ja menettäväni etuhampaani ja nenästä tietenkin tulee myös verta. 
Lisäksi olen miettinyt tuleeko matemaattisia palikkatehtäviä, olen matemaattisesti täysin lahjaton ja näissä palikkatesteissä en tule pärjäämään ja pelkään, että nolaan itseni niin, että olen sekä kömpelö, pelokas, vanha, rapakuntoinen ja kaiken lisäksi tyhmä. 
Olen sitten koittanut lohduttaa itseäni, että kaikissa avaruuselokuvissakin tarvitaan järjen ääntä, ei kaikki ole lennolla teknikkoja tai hyppää avaruusraketin ulkopuolelle asteroidimyrskyssä korjaamaan raketin myrskyssä tuhoutunutta elintärkeää moottoria. Eli mitäs, jos voisin avaruuslennolla olla näille nuorille jonkinlainen äidillinen voimavara, se joka hoitaa, laittaa laastarin ja kuuntelee?
Apua, pelko on ottanut vallan ja vaikka entuudestaan tiedän, koska olen pelkurina pelännyt monet kerrat aiemminkin, että kun menee kohti suurta tuntematonta ja voittaa omat pelkonsa, palaa maan kamaralle entistä rohkeampana ja vahvana. 
Uskonkin vanhastaan, että henkistä sisua kyllä riittää, mutta riittääkö se akseloimaan minut lopulliselle pääteasemalle, vai tuleeko minusta se kömpelys, vitsin aihe, jolla kaikki nauraa. Mutta tiedättekö mikä on parasta, kun nolo hetki on sattunut, tällöin on loikattu pelkojen tuolle puolen, riisuttu kaikki muurit ja suojavarusteet ja ei ole muuta mahdollisuutta, kuin nauraa mukana. 
Joten en väitä, että tämä pelko hälvenisi, ei se mihinkään hälvene, ennen kuin tiedän mistä on kyse bootcampillä, joka muuten alkaa jo klo 6:00 eräässä paikassa ja nyt jo stressaan siitä mihin laittaa auto parkkiin, löydänkö parkkipaikan ja paljonko pitää rahaa laittaa, ettei tule taas sitä kirottua sakkoa.
Onneksi tiedän kuitenkin yhden asian, pelko helpottaa 28.6, koska siinä hetkessä, kun olen tilanteen imussa kiinni, en enää pelkää, vaan elän hetkessä ja yritän sisulla ja kyllä sillä huumorilla parhaani, sillä kyllähän se on vähintääkin huippua, ettei kohta 50vee ole vieläkään kadottanut sisäistä pikkutyttöään, joka pienestä tytöstä asti on halunnut olla osa avaruutta, tai edes päästä hetkeksi koskettamaan jollain tasolla avaruutta. 
Mutta on se  karmeaa pelätä näin paljon, pelko halvaannuttaa, pelko on myös inhimillistä. Yritänkin tarrata pelkooni kiinni, mennä sen pyörteeseen sisään, avata ja murtaa ja hälventää pelon, yritän ymmärtää sitä, yritän kaikkeni analysoida mikä tässä se suurin pelko on, omien rajojen rikkominen vai itsensä nolaaminen huonokuntoisena ikäimmeisenä vai mikä?
Kyllä se syvin pelko kuitenkin on itsensä nolaaminen muiden edessä, tuntea oma pienuutensa, palata niihin lapsuuden aikoihin, jolloin joku kiusasi tuuppi ja töni ja totesi "sinä olet ruma ja sinä  olet tyhmä".  Vieläkin lapsuuden tietyt traumat tarraavat kiinni, kuin täi tervassa, eivätkä poistu, vaikka on niin paljon kokemuksia ja elämää, sillä ei ne poistu, silloin kun ihminen on niin täysin jonkun uuden seikkailun edessä ja jotenkin pieni ja alaston.
Joten miten taittaa tämä pelko, johon on vielä 10-päivää aikaa, en oikeasti tiedä muuta,  kuin antautua pelolle ja tutkia sitä, pohtia uudelleen ja uudelleen mikä on se pahin mitä voisi sattua ja mitä sitten, jos se sattuisi. Viisaat sanovat, että on turhaa murehtia etukäteen, se on valtavaa ajanhukkaa, mutta joskus asioiden prosessoiminen on välttämätöntä ja sekin vie jonnekin ja toisaalta se mikä toimii toisella, ei taas toimi minulla. Minun on kuljettava tämä oma pelon tieni, sanoi kuka tahansa viisas tähän mitä tahansa. Toisaalta  hälytysjärjestelmäni pelko kertoo siitä, että olen vahvasti elossa ja tämä asia on minulle tärkeä.
Mennään vielä ohi avaruushommien, olen aina ollut hirveä etukäteisjännittäjä ja myös ahdistuja, mutta itse tilanteessa unohdan pelkoni ja useimmiten annan myös parastani, silloin kun olen etukäteen jännittänyt asiaa, olen valppaana ja virkkuna, joten ehkä tälläkin kertaa pelko kantaa maaliin ja jos ei, olisi pääasia päästä sanomaan, parhaani ainakin yritin, sillä sen olen ainakin itselleni velkaa. 
Kyllähän täällä myös nyt kaduttaa, etten ole kuntoillut enemmän, en laihduttanut ym. jotta olisi vahvistavia tekijöitä luomaan itsevarmuutta. Osatekijä pelkojeni suuruuteen voi olla myös, että rakas kallioni lähti Norjaan viikoksi perhokalastamaan samana päivänä, kun tieto jatkoon pääsemisestä tuli, enkä ole päässyt parhaan ystäväni kanssa jauhamaan asiasta, enkä ole saanut henkiseksi saattajaksi vielä, oman rakkaan loputonta uskoa minuun. Huh onneksi tulee pois Norjasta ennen bootcampiä, niin tässä ehtii ukkelin kanssa käydä vielä sparraussessiot läpi. 
Miten siellä, millä valat uskoa itseesi niinä hetkinä, kun pelko halvaannuttaa, vai pelottaako koskaan. Oletko niitä, jotka murehtivat sitten, kun vasta murehdittavaa on, vai murehditko hulluna etukäteen kaikki pahimmat skenaariot mitä vaan voi tapahtua, jos näin on, tervetuloa joukkoon. Oli niin tai näin, pientä kannustusta saatan olla vailla ja jos tänne hyviä neuvoja tulee, niin niistähän voisi olla apua ihan kaikille meille jännittäjille.

Kunpa riittäisin juuri sellaisena, kuin olen, sitähän oikeastaan me kaikki elämässä muutenkin toivomme, että olisimme riittäviä ihan omana itsenä. Paras suojahaarniska onkin aitous, olla ja mennä juuri sellaisena, kuin olen, silloin ei ole kerroksia, joita kukaan voi murtaa pois. 

Pelotonta maanantaita kaikille, terkuin "vellihousu" ja sain eilen yön pikkutunneilla yllättävää lohtua 12 Monkeys HBO:n scifisarjasta ja yhdestä lauseesta, joka oli kuin meikäläiselle tarkoitettu.  On muuten järjettömän hyvä sarja, vahva suositus.

"Emme saa pelätä epäilystä, varmuus on pelkureita varten."

Jos joku ihmettelee mistä tässä kaikessa hälyssä on nyt kyse, niin täältä ja täältä löytyy.





sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Essie love kesä 2018

Nyt on essie 2018 kesäkokoelmalla mitä oivallisin kausinimi, nimittäin "essie love" kokoelma. Myönnän, että juuri tätä kokoelmaa kuolasin netin uumenista jo aika tovin ja pelkäsin kuollakseni, ettei tätä yhtä hempeintä kokoelmaa ilmesty lainkaan Suomessa, koska saimme jo nauttia Pohjoisemaiden markkinoille tehdystä essie "june in bloom" juhannuskokoelmasta. 
Ilokseni hempeän pastellinen ja sipauksen kimallustakin sisältävä kokoelma saatiin Suomeen ja minulle kokoelma kolahti postilaatikkoon pr-näytteinä. Vaikka omat lempivärit on klassinen punainen, vaaleansininen, tummansininen ja valkoinen, niin kyllä kesällä kultaa ja hempeää pastelliakin pitää olla ja vähän kunnon aitoa pinkkiä. 
"all daisy long"
"young , wild&me"
"making harmony"

"the fuchsia is bright"
"sunny daze"

"empower-mint"

Varsin täydellinen kesäkokoelma vai mitä sanotte? Oma lempisävy on tällä kertaa "empower-mint",  kesällä minttu sävynä on vaan niin ihana, vaikka muuten en taida omistaa, kuin kaksi mintunvihreää vaatetta. Houkuttiko jokin sävy teitä erityisesti tai mikä on teidän lempparisävy kesäkynsilakoissa ylipäänsä? Oikein sydämellistä ja aurinkoista sunnuntaita kaikille ja nautitaan vielä näistä upeista kesäsäistä, juhannuksena kuulemma säät synkkenee. 

*essie love kokoelma saatu pr-näytteinä

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Eilen oli ihanan piinaava päivä!

Huh eilen oli ihanan kamala päivä, sillä odotin koko päivän astronauttikisan tuloksia. Alunperin kerrottiin, että 15.6 mennessä tulee tieto, pääsisinkö jatkoon vai en. Takataskussa oli kaikkien teidän antamat äänet ja niitähän oli paljon ja kyselylomake, jossa oli erilaisia  kysymyksiä, jotka täytin 13.6. Kyllä myös rehellisesti ikäni ja vaatekokoni yhtään vähättelemättä ja arvuuttelin kovasti, kössähtääkö tämä homma kuitenkin ikääni ja myös vaatekokooni, joka ei ole mitenkään lilliputtinen. 
Jännittävää päivää kuitenkin siivitti ihanat asiat, kuten tämä naapureiden kiva ele "saa ottaa rapsua". Minähän otin, pilkoin ja laitoin rapsut pakkaseen, sillä jos olisin taikonut niistä piirakan, olisin syönyt piirakan ihan itse ja sehän ei nyt tässä tilanteessa sovi, kun se avaruus häämöttää mielessä.  Jos jollekin tulee nyt uutena mitä "klingonia" horisen, niin asiasta voi lukea täältä ja sijoituksestani täältä.

Naapureiden rapsut, Samun ilo, kerätyt kukkaset ja aivan ihana Dolce&Gabbana kesätuoksu Dolce Garden rauhoittivat odottavan pitkäpiimäistä päivää. Tytöt myös saivat kummeiltaan synttärilahjoiksi uudet Muumimukit ja onpahan kiva kesämuki, jota oli innoittavaa kuvata joka kulmasta,  koska mukin värimaailma on niin kivan erilainen eri puolilta. 

Nyt kyllä hätäännyttää, sillä paljon on tulossa uusia Muumimukeja, mm. Tove Janssonin synttärimuki, jota myydään vain yhden vuorokauden ajan. Tovella muuten on samaan aikaan synttärit, kuin omalla ukkelilla ja taas,  jos pääsen avaruushommissa jatkoon, niin olen sitten huonona vaimona tuona päivänä "avaruudessa" tai sitten en ole, ei saa nuolaista ennen, kuin tipahtaa. Ystävyys-muki on myös ostoslistalla ja Taikuri ja Tiuhti ja Viuhti-mukit vieläkin hommaamatta ja myös vihreä Nuuskamuikkunen, miten olen näiden Muumi-mukien kanssa jäänyt näin auttamattomasti jälkeen?




Hurmaava kesätuoksu Dolce&Gabbana Dolce Garden kaikille kookosta, vaniljaa ja sitruunaa rakastaville ja kuitenkin hienostuneella kukkaisella tavalla. Kyseessä kesän kauneimpia tuoksuja ehdottomasti ja miten tuo korkkikin on muotoiltu niin nätiksi kukaksi. 

Dolce&Gabbana Dolce Garden: 

Alkutuoksussa sitrushedelmät, neroli ja magnolia

Sydäntuoksussa Ylang Ylang, kookos ja frangipani eli rusotemppelipuu

Lopputuoksussa santelipuu, vanilja ja mantelimaito

Suosittelen tuoksuttelemaan ja myös niiden, joita kookos ei niin sytytä, sillä kookoksen, sitruksen, vaniljan ja ylang ylangin liitto on mitä pehmein, naisellisen ja hienostunein. 

Samalla kannattaa tuoksutella Dolce&Gabbanan Light Blue Italian Zest, joka on aivan ihana sitruunainen tuoksu kesään. Tietenkin myös vinkkaan taas kerran oman vuoden aikana eniten käyttämäni tuoksun Dolce&Gabbanan Light Blue eau intense tuoksun,  joka tuoksuu fantastisesti kirpeille vihreille omenille. 

Dolce Gabbana oli itselleni muutama vuosi sitten vielä ihan uusi tuoksubrändi, mutta on nyt kiilannut suosikkieni joukkoon. 

Dolce&Gabbana Dolce Garden Sokoksella 30ml 77e ja 50ml 100e ja kyseessä Eau de Parfum. 


Aivan ihanat ja kasariaikaan parasta teiniyttä eläneelle, nämä Eleven.fi lähettämät Grease yllärikynsilakat. Grease kokoelmaan kuuluu kaksi erilaista limited edition minipakkausta ja täysikokoisia kynsilakkoja ja kaikki löydät täältä. Kynsilakoilla on niin nostalgisen hauskat nimetkin. 

Kaunein kukkanen on tämä Dolce&Gabbana Dolce Garden tuoksupullon korkkikin. 


Valokuvaaminen ja lenkkeily eittämättä rauhoittaa ja jotenkin selvisin eilisen piinaavan pitkästä ja odottavasta juurikin näillä konsteilla. Lisäksi huumaava Dolce Garden kookoksen, vaniljan ja ylang ylangin tuoksu oli omiaan rauhoittamaan mieltä. 

Arvatkaa miten sitten astronauttikisassa kävin, PÄÄSIN JATKOON ja tieto tuli klo 21:48 illalla, mikä odotuksen piina, kuin astronauttikokelaiden  hermoja olisi jo hieman testailtu, hih! En uskalla kertoa sen enempää, kun en tiedä mikä on salaista tietoa ja mikä ei, mutta 28.6 ja klo 6:00 aamulla alkaa bootcamp, josta valikoituu lopullinen retkikunta Juri Gagarin Space Centeriin Venäjälle. 

Myös bootcamp televisioidaan,  niin arvaatte varmaan, että miten täällä lepattaa suorastaan perhosia mahassa ja miten hurjasti pelottaa, että nolaan jotenkin itseni. Olen päättänyt, että sisulla ja huumorilla mennään ja toivotaan, että ne toimii pelastusrenkaina bootcampin kiperissä tilanteissa. Olen varmaan joukon vanhinkin, vahva tunne asiasta ja olen erittäin iloinen, että vaatekokoni ja ikäni eivät olleet este jatkoon pääsemiselle. 

Nyt on kova motivaatio lenkkeillä ja myös keventää ruokavaliota, jotta pääsisin leijailemaan sinne avaruuteen vielä enemmän painottomana. Jihuu ja kiitos niin paljon kaikille teille satamäärin tai tuhatmäärin kertyneistä äänistänne ja kaikesta sparrauksesta ja nyt jos koskaan sitä sparrausta tarvitaan, sillä nyt se seikkailu vasta alkaakin. 

Ohessa vielä kisavideo,  jota on katsottu YouTubessa myös tuhatmäärin ja vielä ne kaikki antamanne sydämet, ne pakkaan kaikki reissureppuun mukaan, josko ne toisivat lisää potkua bootcampiin. Kiitos teille kaikille ihan mielettömän paljon ja upeaa lauantaita kaikille. <3 Ai niin ja Bootcampille tosiaan valikoitui 20 astronauttikokelasta, niin ei hih kenenkään tarvitse miettiä, että miten tälläinen mummoikäinen yrittää kiilailla nuoria, pikemminkin taitaa ne nuoret "kiilailla" meikäläisen. ;)

*Dolce&Gabbana Dolce Garden ja Grease kynsilakat pr-näytteitä ja Arvid Nordquist kahvi saatu.